Peter O'Connorin 5.8.1901 hyppäämä 761 cm säilyi Irlannin ennätyksenä lähes 89 vuotta - sen rikkoi Carlos O'Connell 2.6.1990 763 cm hypyllä. Seuraavan Irlannin ennätyksen 779 cm teki Jonathon Kron 24.5.1994 ja uusi vuosituhat vei Irlannin pituushyppyennätyksen uusille metrilukemille, kun Ciaran McDonagh hyppäsi 807 cm elokuussa 2005.
Irlannin ennätykset:
http://www.athleticsireland.ie/content/?page_id=4
Parhaat irlantilaiset yleisurheilusuoritukset lajeittain:
http://www.athleticsireland.ie/content/wp-content/uploads/2008/03/AT%20…
Mainitsemasi tutkinnon suorittanut henkilö voi työskennellä alalla eri tehtävänimikkeillä, joten ammattikoodi määräytyy sen mukaan: kirjastovirkailija 20010, kirjastosihteeri 19990, tietopalveluvirkailija 72436, tietopalvelusihteeri 72122 tai tietopalveluassistentti 75777. Ammattikoodeja voi hakea Kevan sivuilta osoitteessa http://www.keva.fi/fi/tyonantajille/palvelussuhderekisteri_ilmoitusliik….
Työtehtävätkin vaihtelevat tehtävänimikkeen ja työpaikan mukaan. Kirjastoissa keskeisellä sijalla ovat asiakaspalvelu, kokoelman ylläpito ja tiedontallenus ja -haku, mutta työnkuva saattaa elää sen mukaan, onko kyseessä yleinen, tieteellinen vai esim. oppilaitoksen kirjasto.
Työ- ja elinkeinotoimiston Ammattinetistä voi hakea ammattikuvauksia:...
Hääkirjoista voi löytää vinkkejä puheisiin. Esimerkiksi:
- Kaunisto, Tiina-Emilia & Erika Voutilainen: Siksi tahdot, hääkirja. "Puheen voi pitää se, joka osaa" sisältää vinkkejä vanhoista häätavoista ja -perinteestä.
- Pia Jokela & Pia-Riitta Korvenheimo: Unohtumaton hääjuhla : leikkien ja ideoiden kirja. "Leikkejä ja ideoita juhlapaikalle", puheita ja lauluja.
- Koivula Kirsti: Onnistuneet häät, seremoniamestarin ja hääparin opas.
Humoristisia teoksia mm.
- Hans Bengtsson: Myötä- ja vastamäessä: avioliiton onnea ja ongelmia
- 101 vinkkiä miten pidätte rakkautenne elävänä
- Ted Spiker & David Zinczenko: Mies, rakkaus & seksi
Nettisivustoja:
- http://www.haat.fi/haku?q=h%C3%A4%C3%A4perinteet
- http://www.naimakaupat.com/...
Kirja kertoo miehestä, jonka on mahdotonta suostua siihen, että hänen avioliittonsa on päättynyt. Hän haluaa saada hinnalla millä hyvänsä vaimonsa ja lapsensa takaisin. Hän luulee, että täyttämällä vaimonsa unelman eli hankkimalla omakotitalon hän saa perheensä taas kasaan. Hän on täydellisesti omistautunut perheelleen tekemällä suunnilleen kaikki kotityötkin eikä hän ole koskaan saanut kiitosta ja arvostusta. Talon hankinta kehittyy pakkomielteeksi ja lopulta kaikin tavoin kunnollinen mies päätyykin rikolliseen käytökseen ja syyllistyy väkivaltaankin.
Teemana on pakkomielle ja se, miten äärimmäisen hallitsevan aseman se voi saada ihmisen mielessä ja toiminnassa. Realiteettitaju hämärtyy ja ihminen on valmis melkein mihin vain...
Valitettavasti kirjastoissa ei ole saatavilla valmiita tilastoja eri kirjallisuuslajien lainausluvuista. Yksittäisten teosten kohdalla sen voisi kyllä työläästi laskea, mutta kattavaa genretilastointia ei ole. Näppituntumalta voi kyllä sanoa, että fantasiakirjallisuus on erittäin suosittua ja luettua. Fantasiakirjallisuutta luetaan paljon niin nuorten kuin aikuistenkin keskuudessa. Usein sama kirja on saatavilla isoissa kirjastoissa niin nuorten kuin aikuistenkin osastolla.
Voit tehdä pienimuotoista tilastollista tutkimusta itse. Kokeile aineistohaku Plussaa http://www.libplussa.fi . Laita nimekekenttään tutkimasi kirjan nimi, esim. Hopeinen nuoli. Tarkistamalla kirjan saatavuustiedot voit nähdä, kuinka monta kappaletta kyseistä kirjaa on...
Suoraa käännöstä en löytänyt mistään latinan fraasi- tai sitaattisanakirjoista enkä liioin internetistä, joten ilmeisesti kyseinen lause ei ole kuitenkaan muodostunut varsinaiseksi lentäväksi lauseeksi. Ei siis auta muu kuin itse suomentaa se. Nec - nec merkitsee 'ei - eikä'. Petita on partisiipin perfektin monikkomuoto verbistä peto, petivi, petitum, joka merkitsee 'hakea, etsiä, pyytää, vaatia, anoa, tavoitella'. Spreta taas on partisiipin perfektin monikkomuoto verbistä sperno, sprevi, spretum 'poistaa, hylätä, olla välittämättä, ylenkatsoa, halveksia'. Lause kääntyy siis suomeksi suunnilleen seuraavasti: 'Ei tavoiteltuja eikä ylenkatsottuja asioita.' tai 'Ei mitään vaadittua eikä mitään hylättyä.' Vielä vapaammin, seuraten vain...
Tässä teoksen tiedot: Philippe Guicheteau: Sunnuntaikirjeitä Suomesta = Courrier de Finlande. Suom. Jouni Kuurne. Tammi 1999. Ranskan kielen opettaja Guicheteau kirjoittaa kirjeitä Suomesta ystävälleen Samuel Nanteuilille Ranskaan. Tässä vielä kirjailijan haastattelu: http://www.ranska.org/ranskalaisia/philippe_guicheteau.php.
Ilmar Talven kirjassa Suomen kansankulttuuri kerrotaan niittämisestä ja heinän kuivaamisesta näin:
"Niittäminen aloitettiin tavallisesti aikaisin aamulla, jolloin heinä oli kasteen pehmittämää. Iltapäivällä se haravoitiin pitkiin karheisiin, joita päivän kuluessä käänneltiin. Yöksi heinä kasattiin pieniin rukoihin, jotka seuraavana päivänä uudelleen hajotettiin kuivumaan. Jälkikuivatukseen käytettiin myös haasiota."
Heinäseipäät yleistyivät Suomesssa 1920-luvulla.
Seuraavista kirjoista löydät lisätietoja:
Talve Ilmar: Suomen kansankulttuuri
Vuorela Toivo: Suomalainen kansankulttuuri
Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Elviira on alkujaan espanjalainen naisennimi, joka pohjautunee arabiankieliseen ylevää ja käskijätärtä merkitsevään esikuvaan. Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan Espanjan Elvira perustuu joko arabian sanaan 'ylevä, käskijätär' tai muinaissaksan nimeen Alverat (alvara, alvera 'ylevä').
Kyseessä on varmaankin teos "Ne kovimmat pojat: heidän koulukotinsa yhteiskunnan muutospaineessa", joka ilmestyi Alea-kustannuksen kustantamana 1989. Sen kirjoittaja on Ensio Kyppö.
Puk tulee apuun löytyy Pöytyän kunnan Yläneen kirjastosta, jossa se on varastossa. En ikävä kyllä osaa sanoa aikooko Yläne poistaa kyseisen kirjan, mutta ainahan asiaa voi sieltä tiedustella.
Jos voit vaikka soittaa Yläneen kirjastoon (02) 4810 324,
tai kysyä s-postitse: ylaneenkirjasto@poytya.fi
Seutukunnalla näyttää olevan ainoastaan neljä Puk-sarjaan kuuluvaa kirjaa eli kokoelma on epätäydellinen, joten mahdollinen poisto saattaa olla jossain vaiheessa ajankohtainen.
Valitettavasti kirjaston kokoelmissa olevista sukunimikirjoista ei löydy tietoa sukunimestä Färlin. Myöskään internetistä ei löytynyt tietoa nimen alkuperästä. Ruotsissa Färlin-nimisiä näyttäisi olevan 132 (http://namntips.se/efternamn/Färlin/), Suomessa puolestaan Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan 64 (http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1). Kyselin myös hyvin ruotsia ja norjaa osaavalta kollegalta, mistä ruotsinkielisestä sanasta Färlin voisi olla muunnos, mutta emme keksineet ratkaisua.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-teoksen (Otava 2000, s. 730) mukaan nimi Vaskelainen "on asukkaannimijohdos Metsäpirtin kylännimestä Vaskela, johon ilmeisesti sisältyy sukunimi Vaski (häv.) tai Vasko (< miehennimi Vaska, Vaske, Vaskoli < ven. Vashka, Vasili < kreikan Basileios). Nimi on tunnettu Metsäpirtin lisäksi Raudussakin".
Siihen, kauanko nimi on ollut käytössä, ei löydy täsmällistä vastausta. Asiakirjoissa on esiintynyt nimi Waski vuonna 1668 Raudussa sekä Waskelain vuonna 1772 Saukossa.
Haminan kaupunki on päätynyt henkisen sekavuustilan vertauskuvaksi ympyränmuotoisen asemakaavansa vuoksi: "Pää on pyörällä kuin Haminan kaupunki."
Kirjallisuutta:
Pasi Heikura, Samoilla linjoilla : lisää Suomen kansan latteuksia
Kun areena-sanaa käytetään konkreettisessa merkityksessä, oikea muoto on ’areenassa’. Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuoltolehden Kielikellon artikkelissa perustellaan sisäpaikallissijan käyttöä tässä sillä, että tapahtumat, esimerkiksi ottelut tai konsertit, järjestetään rakennusten (hallien ja areenojen) sisällä. Näin ollen on luontevaa sanoa, että jotakin tapahtuu esimerkiksi Hartwall-areenassa.
Kun sanaa käytetään kuvaannollisessa merkityksessä ’julkisuus; näyttämö, kilpakenttä’, oikea sijamuoto on ulkopaikallissija. Näin siis esimerkiksi 'jotain tapahtuu tieteen, politiikan areenalla; astua julkisuuden areenalle'.
Lähde:
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2373
Tässä muutamia nettisivuja, joilla kaiken muun lisäksi myös tietoa kirjailijoista:
Sivut ovat ruotsinkielisiä.
http://www.soren-anders.se/sa/index.asp
http://www.lysator.liu.se/runeberg/authors/
Kirjailijoiden tuotannon saat pääkaupunkiseudun Plussatietokannasta (http://www.lib.hel.fi/plussa) esim.seuraavasti:
1.Valitse laajennettu haku
2.Kirjoita tekijäkenttään : Jacobsson, Anders
3.Valitse osastoksi lastenosasto
4.Jos haluat vain suomennetun tuotannon, valitse kieleksi suomi
5.Valitse aineistotyypiksi kirja
Alla olevan Ylen artikkelin mukaan kalenterivuosi toistuu täsmälleen samanlaisena vajaan kuuden miljoonan vuoden välein. Tämä tarkoittaa sitä, että mm. kuun asennot ovat tismalleen samanlaiset. Viikonpäivät toistuvat kuitenkin samalla tavalla tiheämmin, vaikkakin esimerkiksi liikkuvissa pyhäpäivissä voi olla eroavaisuuksia. Voit verrata vuosia viikonpäivien ja päivien lukumäärän mukaan Repeating Calendar -sivustolta. Vuoden 1969 kanssa samanlaisia vuosia viikonpäivien mukaan ovat olleet mm. 1975, 1986, 1997, 2003 ja 2014. LähteetYle: Kalenterivuosi toistaa itseään kuuden miljoonan vuoden välein https://yle.fi/a/3-6440753Repeating Calendar: 1969 https://www.timeanddate.com/calendar/repeating.html?year=1969
Hei,Googlen kuvahaun, sekä antamiesi sijaintitietojen perusteella kyseessä on tupakkakuoriainen. Tupakkakuoriainen syö mm. kuivia elintarvikkeita, siemeniä ja jyviä. Niitä on tavattu esimerkiksi myös riisissä, perunoissa, paprikassa ja rusinoissa. Laji on yleinen Suomessa ja niitä tavataan erityisesti elokuussa. Lähteet:Suomen Lajitietokeskus, Tupakkakuoriainen tupakkakuoriainen - Lasioderma serricorne | Esiintyminen | Suomen Lajitietokeskus
Yrjö Jylhän ja Aale Tynnin käännös kyseistä runon pätkästä teoksessa "Tuhat laulujen vuotta - valikoima länsimaista lyriikkaa":
"niin moni kukka hehkuu salassa/ ja kylvää erämaahan tuoksuaan"
Hannu Jaakonhuhtan Suuri tietotekniikan tietosanakirja (Suomen Atk-kustannus Oy, 1999) määrittelee termin freeware seuraavasti; tietokoneohjelmia, joita voi vapaasti jakaa ja joiden oikeuden omistaja ei vaadi ohjelman käyttämisestä korvausta. Freeware-ohjelmat ovat kuitenkin tekijänoikeudellisesti suojattuja ja käyttöoikeuksia koskevat ehdot esitetään yleensä ohjelman käynnistyksen yhteydessä.
Shareware taas määritellään rajoitetun käyttöoikeuden ohjelmaksi eli sen vapaa kopioiminen on sallittua määräajaksi. Määräajan mentyä umpeen (yleensä n. 1-2 kuukautta) tuotteen käyttöä voi jatkaa hankkimalle tuotteen valmistajalta lisenssin tuotteen jatkuvaan käyttöön.
