Suomen kansallisbibligrafiassa löytyy tekijäviittaus Tiittanen, Eila katso myös: Payne, Eila ja päinvastoin, joten kyseessä on sama henkilö.
Kansallisbibliografiassa mainitaan myös, että Ylätasangon toverukset -teoksen irtopäällyksessä on tekijän nimi muodossa Eila Tiittanne Payne.
Laulu "Käy Muumilaaksoon" löytyy ainakin seuraavista nuottikirjoista:
Lasten oma toivelaulukirja. F-Kustannus, 2007.
Musiikin maailmaan : Lauluja ja runoja. Weilin & Göös, 1997 (Satumaassa-sarja)
Muksuboksi : 40 suosituinta lastenlaulua Mörri-Möykystä Putte-Possuun. Warner/Chappell Music Finland, 1995.
Lasten kultainen laulukirja 1. Fazer Musiikki 1992.
Lause "Libraries gave us power" löytyy paikallisten kaivostyöläisten vuonna 1904 perustaman eteläwalesilaisen Newport Central Libraryn sisäänkäynnin yläpuolelta.
Newport Central Library
4 John Frost Square
Newport
South Wales
NP20 1PA
Manic Street Preachers -triviaintoilijoiden iloksi mainittakoon vielä, että kyseinen kirjasto oli jossakin vaiheessa yhtyeen jäsenen Nicky Wiren vaimon työpaikka.
Hei!
Annika Thorista löytyy tietoja teoksesta Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2.
Tästä ruotsalaisesta kirjailijasta on kysytty aiemminkin tällä palstalla. Vastauksia voit katsoa osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoittamalla hakusanoiksi Thor Annika.
Kysymäsi runon suomennos ”Nyt emme käyskennellä” löytyy Aale Tynnin kääntämänä kokoelmasta ”Tuhat laulujen vuotta” (WSOY, 1974; useita muitakin painoksia). Sen tekijänoikeudet ovat tosin vielä voimassa ja raukeavat vasta vuoden 2067 jälkeen, kun Tynnin kuolemasta tulee kuluneeksi 70 vuotta. Teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoista voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä teoksen nimellä.
Muita suomennoksia en löytänyt enkä oikein usko, että tuosta runosta olisi tekijänoikeuksista vapautunutta suomennosta, koska Byronia suomennettiin vanhoina aikoina melko niukasti. Byronin runojen suomennoksista ovat toistaiseksi tekijänoikeuksista vapaita lähinnä muutamat Valter Juvan suomennokset, joiden joukossa ei kuitenkaan ole...
Sukunimen Nikki taustalla voi olla pyhimyksennimi Nikolaus, joka on kansankielellä kehittynyt mm. muotoon Nikki. Nikki on ollut myös talon nimi. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet)
Jos haluat lukea aikakauslehtiä verkossa, Vaski-kirjastokortilla voit lukea ePress-palvelussa kymmeniä kotimaisia aikakauslehtiä.
Palveluun kirjaudutaan täältä: https://vaski.emagz.fi/ext/login/vaski.
Ulkomaisia sanoma- ja aikakauslehtiä voit lukea Pressreader-palvelussa. Sinne kirjaudutaan osoitteessa https://www.pressreader.com/ valitsemalla ikkunan oikeasta yläkulmasta painike "Sign in". Nyt pitäisi avautua ponnahdusikkuna, jossa näkyvät eri kirjautumisvaihtoehdot. Valitse alin vaihtoehto "Library or group". Valitse kirjasto (Select library): kirjoita hakukenttään Vaski Libraries ja klikkaa Vaski-kuvaketta. Library card number -kenttään kirjoita kirjastokorttisi tunnus ja PIN-kenttään korttiisi liitetty PIN-koodi.
Jos et ole hankkinut...
Helmipöllöt eli Helmarit on muodostunut Suomen naisten jalkapallojoukkueen lempinimeksi vuonna 2009 EM-kotikisojen aikaan. Tuolloin Ylen aamu-tv:ssä kysyttiin entisiltä maajoukkuepelaajilta mikä olisi hyvä nimi naisten maajoukkueelle, kun kerran miesten joukkuetta kutsutaan Huuhkajiksi ja poikien maajoukkuetta puolestaan Minihuuhkajiksi. Aamu-tv:n juontaja päätyi kysymään katsojilta ehdotuksia, joista Helmipöllöt jäi elämään joukkueen keskuudessa ja vakiintui sittemmin lempinimeksi.Yle: Tiesitkö, että Helmareiden tarina sai alkunsa Ylen aamu-tv:n sohvalta?
Menieren taudista on kirjoitettu kirja Ojala, Mikael
Teoksen nimi Huimaako? / Mikael Ojala ; [piirrokset: Anu Karjalainen]. [Helsinki] : Etukeno, 2007 (Juva : WS Bookwell) sekä myös
Menieren tauti : lääkärit ja potilaat kertovat / toim. Joy Soiniemi ; kust. Uudenmaan Meniere-yhdistys, 1993. ISBN 951-96860-0-2.
Kannattaa tutustua Suomen Menieren liiton kotisivun artikkeleihin, kirjallisuusviitteisiin ja keskusteluihin, http://www.suomenmeniereliitto.fi/ .
(Päiv. 11.2.2008)
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelussa on tietoja nimien yleisyydestä Suomessa.
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Annikki on hellittelynimi Annasta.
Palvelun arkistosta löytyy tietoja Annikki nimestä
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=918288d2-b…
ja Johanna nimestä
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=48ffa887-c…
Mahtaisiko nimi Pii olla samaa alkuperää kuin Pia, joka tarkoittaa hurskas.
Vilkuna, Kustaa. Etunimet
Varaus peruttu.
Periaatteessa omien varausten peruminen sähköpostin kautta ei ole suositeltavaa, koska sotkujen vaara voi olla liian suuri, ja myös jotta estetään esim. ketään ulkopuolista perumasta toisen ihmisen varauksia. Asiakkaat voivat myös unohtaa ilmoittaa kirjastokortistaan löytyvän käyttäjätunnuksen, mikä voi aiheuttaa ongelmia, jos asiakkaissa onkin useita samannimisiä henkilöitä, joista useammalla voi olla sama varaus jne.
Tässä tapauksessa ei ollut kuitenkaan epäselvyyttä, joten varaus voitiin poistaa.
Omien varausten tekeminen ja peruminen onnistuu myös puhelimitse tai kirjaston verkkosivujen kautta: http://helmet.fi . HelMet-etusivulla valitaan "omat tiedot", jonka jälkeen kirjautumiseen tarvitaan kirjastokortin (...
En löytänyt tietoja sarvikaisista kirjastossa käytössä olevista tietolähteistä. Ehdotamme tutustumista seuraavaan HelMet -kirjastosta löytyvään teokseen: Kiiski, Timo: Talotarinoita Suomesta : asumisen arkea ja juhlaa valokuvin ja tarinoin. Karisto, 2006. Ehkä tuossa teoksessa on jotain myös sarvikaisista. Kysy kirjastosta teosta.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralla on tiedonhakupalveluita joita voi käyttää alla näkyvien yhteystietojen kautta. Tiedän että siellä on kerätty myös rakentamiseen liittyvää perinnettä. Olen lähes varma että sieltä löytyy tietoja myös sarvikaisista. Heille voi lähettää kysymyksen seuraavaan sähköpostiosoitteeseen:
kansanrunousarkisto@finlit.fi,
Heiltä voi kysyä myös puhelimitse
- kirjaston tietopalvelu 0201...
Raamatusta tämä lause ei ole, sitä muistuttava lause voisi olla Jumalan vastaus Moosekselle "Minä olen se joka minä olen" 2 Moos 3:13
Googlaamalla käy ilmeiseksi, että kyseessä on hindulainen mantra.
Tämän sisältöisiä lauseita löytyy mm. Bhagavad-gitasta.
Ruotsiksi käännettyinä löysin ainoastaan yksittäisiä Roineen satuja:
Fågel Fenix (Fenix-lintu)ja De tre önskningarna (Kolme toivomusta)kirjassa I sagolandet, osa 5. 2003, sekä Vattendropparnas äventyr. 1938 ja Myrbacka gummans kål. 1946. Kahdessa ensiksi mainitussa sadussa ei kerrota kuninkaasta , kahta jälkimmäistä en saanut käsiini, ne löytyvät molemmat Kansalliskirjastosta, mutta eivät ole lainattavissa.
Roineen "Suomalaiset sadut" selasin läpi, en kuitenkaan törmännyt mainitsemaasi "arvoitukseen". Roineellahan on lukematon määrä satuja, joten on valitettavasti melkein mahdotonta löytää etsimääsi "arvoitusta" näillä tiedoilla.
Mannerheim osasi kuutta kieltä: ruotsia, suomea, venäjää, ranskaa, saksaa, englantia.
Ruotsi oli Mannerheimin äidinkieli, ja suomea hänen kerrotaan oppineen jo lapsena palvelusväeltä ja muilta lapsilta. Suomea ja muita kieliä hän opiskeli koulussa sekä Suomessa että sotilaskoulutusaikana Venäjällä. Mannerheimin sotilasura Venäjällä kesti suurin piirtein 30 vuotta. Kieliä hän käytti myös hoitaessaan kansainvälisiä suhteita.
https://www.hbl.fi/artikel/mannerheim-var-inte-bara-sprakbegavad-utan-o…
Kissan pissassa on enemmän ammoniakkia kuin koiran pissassa. https://aqualuxcarpetcleaning.com/tips/is-there-a-difference-between-dog-urine-and-cat-urine/
Se johtuu siitä, että kissa on sopeutunut autiomaa ympäristöö eli virtsamaan harvoin ja vähän. Sille on kehittynyt pitkä Henlen silmukka munuaisiin.
"Cats have such concentrated urine because they originated from the desert and have a very long loop of Henle, the part of the kidney that results in filtration and concentration. While you too have a loop of Henle (tres romantique!), yours isn’t as long as your cat’s, so you don’t usually concentrate your urine quite as much (unless you’re hiking in the woods and not hydrating adequately!). A cat’s loop of Henle is so good at...
Kysyjän kannattaa ottaa yhteyttä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontapalveluun.
Nimistönhuollon neuvontapuhelimessa (09) 701 9365 vastataan paikannimien, suku- ja etunimien ynnä muiden erisnimien kieliasua ja käyttöä koskeviin kysymyksiin työpäivinä kello 9.30–11.30.
http://www.kotus.fi/palvelut/ -osoitteesta löytyvät internet-sivut.
Teoksessa Suomen kielen sanakirjat 6: Suomalainen nimikirja kerrotaan s. 448 kuinka Kyrö-nimet ovat askarruttaneet monia tutkijoita. Se on maastotermi "maastonkohta, johon on helppo piiloutua; piilo, kätkö". Teoksen ISBN 951-1-07227-7. Sen saatavuuden pääkaupunkiseudulla näkee osoitteessa http://www.libplussa.fi
Suomalaisten uutuuskirjojen tuleminen kirjastoon lainattavaksi kestää vaihtelevasti, yleensä parista viikosta pariin kuukauteen. Kaikki uudet suomalasiset uutuuskirjat eivät tule kirjastoon, koska kirjastot voivat päätää itse, mitä kirjoja ostavat. Varmaankin useimmat yleiset kirjastot pyrkivät ostamaan kaikki laadukkaat ja suositut uutuuskirjat. Ulkomaisten uusien kirjojen saapuminen suomalaisiin yleisiin kirjastoihin lainattavaksi kestää kauemmin, ehkä vuodenkin. Kannattaa kysyä lähikirjastosta, jos joku tietty uusi kirja kiinnostaa.
Tietotekniikan pääluokka yleisten kirjastojen käyttämässä kymmenluokituksessa on 61. Se on jaettu alaluokkiin aiheittain; tietoliikenteen luokka on
61.7 Tietoliikenne. Viestintätekniikka. Multimedia.
joka jakautuu edelleen pienempiin alaluokkiin:
61.72 Internet. Intranet. Ekstranet
61.721 Sähköposti. Verkkojuttelu
61.722 Verkkojulkaiseminen
61.73 Matkaviestinpalvelut. Puhelinliikenne
61.74 Audiovisuaalinen tekniikka
61.741 Äänitekniikka. Radiotekniikka
61.742 Kuvantoistotekniikka. Televisiotekniikka
Samaan alaluokkaan tietoliikenteen kanssa kuuluvat myös viestintätekniikka ja multimedia. Ei siis ihme, että hyllyjärjestys voi äkkisältään tuntua epäloogiselta.
Tietoliikennettä käsittelevää kirjallisuutta voi toisaalta löytyä muualtakin...
Kummallakaan nimellä ei almanakassa nimipäivää. Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Innaa on käytetty mm. Inan, Ingan ja Inkan kutsumamuotona tai se on annettu lapselle nimeksi siksi, että se on lapsen äidin Anni-nimi lopusta alkuun luettuna. Tiko-nimeä ei läydy etunimikirjoista.
