Uudet, nykyaikaiset laturit eivät juurikaan kuluta sähköä. Jos laturi olisi koko vuoden seinässä, ilman että siinä on puhelin latauksessa, kuluisi sähköä noin 0,25 kWh. Joidenkin kännyköiden käyttöohjeissa kehoitetaan irrottamaan laturi seinästä latauksen loputtua; puhelimen näyttöön voi jopa tulla kehotus "Irroita laturi pistorasiasta sähkön säästämiseksi". Jos edellä mainittu kulutus 0,25kWh kerrotaan vaikka kolmella miljoonalla ( Suomessa varmaan on ainakin sen verran kännyköitä), saadaan kulumaan sähköä saman verran kuin kuluisi lähes 40:ssä sähkölämmitteisessä omakotitalossa vuoden aikana. Kaikki on siis suhteellista ja pieni vaivahan se pistopulpan irroittaminen seinästä on!
Lisää aiheesta:
http://www.vattenfall.fi/fi/kysymyksia-ja-...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Mette on lyhentymä saksalaisesta nimestä Mechthild (voima+taistelu). Nimi tarkoittaa siis voimakasta, mahtavaa taistelijaa. Nimi on samaa juurta kuin Mathilda.
Mathildan nimipäivä on 1700-luvun puolivälistä lähtien ollut suomalaisessa almanakassa 14.3. Katolisella kirkolla on useita Mechthild -pyhimyksiä ja autuutettuja, mutta nimipäivä ei liity kehenkään heistä. Sen sijaan se on 14.3.968 kuolleen saksalaisen kuningas Henrik I Linnustajan puolison ja useiden luostarien perustajan, pyhän Mathilden muistopäivä.
Ohessa linkki ruotsalaiseen etunimitietokantaan, jossa Meten nimipäiväksi on mainittu 20.7.
http://www.historiska.se/learning/nomina/search.asp
Iitu on alkuaan Iidan(Idan) kutsuma- ja hellittelynimi, kuten myös nimet Iita ja Iisa. Virallisena etunimenä Iitu on yleistynyt vuosituhannen vaihteessa. Vuosina 2000-2008 Iitu-nimeä on annettu 148 kertaa, kun heitä koko 1900-luvun aikana on nimetty 67.
Tiedot ovat kirjoista:
SAARIKALLE, Anne
Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. 2007.
VILKUNA, Kustaa
Etunimet. 4.uud.painos 2005.
Molemmat päivät ovat Jeesuksen juhlapäiviä: joulupäivänä Jeesus syntyi ja uudenvuodenpäivänä (8. päivä joulun jälkeen) hänet ympärileikattiin ja hän sai nimensä. Jeesuksen ja hänen nimensä rinnalle ei voi kirkollisessa kalenterissa asettaa ketään muita!
(Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat 1978)
Seuraavista lehtiartikkeleista on varmaankin apua :
Askartelulehti 2007, nro 3, sivu 26-29 : Hauskat leikit eläinpuvuissa. Lasten eläinpuvut: pupu, kissa, karhu, koira, kettu.
Suuri käsityölehti 2007, nro 2, sivu 18-19, 62-64. Tegelberg, Tarja : Huimat rooliasut. Lasten roolipukuja: palomies, Zorro, ballerina ja jääprinsessa. - Ompelumallit kaava-arkilla.
Askartelulehti 2006, nro 2, sivu 46-47. Hyvä haltija... vaiko kaunis keiju? Hyvän haltijan naamiaisasu.
Askartelulehti 2006, nro 2, sivu 44-45. Robin Hood –naamiaisasu.
Muotimuksu 2004, nro 2, sivu 18-21, 32. Naamiaiset. Naamiaisasuja: kukko, kana, koira ja possu. - Ompelumallit kaava –arkilla.
Suuri käsityölehti 2004, nro 3, sivu 20-21, 61. Kolehmainen, Teija : Tervetuloa naamiaisiin!...
Nooa tulee hepreankielisestä sanasta, joka tarkoittaa "lepoa" tai "lohdutusta". Se voi myös tarkoittaa verbiä "keventää mieltä". Nimen hepreankielinen muoto on Noach.
Nimi Nooa tunnetaan parhaiten Vanhasta testamentista. Nooa oli hurskas patriarkka, jonka Jumala valitsi oikeamielisenä ja nuhteettomana pelastumaan koko muun luomakunnan hukuttaneesta vedenpaisumuksesta. Nooa pelasti samalla kunkin eläinlajin jatkamaan elämää.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY 1999)
http://www.etunimet.net/etunimien-tarkoitus-ja-alkupera/
http://www.facta.fi/tietosanakirja/65489
Likert-asteikko on asennemittaustekniikka, jonka on kehittänyt Rensis Likert 1930-luvulla. Asteikkoa käsitellään esim. kirjassa Eskola, Antti: Sosiologian tutkimusmenetelmät 2.
Internetistä asteikosta löytyy tietoa mm. seuraavilta sivuilta:
http://www.uiah.fi/projects/metodi/060.htm#sanaaste
http://www.uta.fi/laitokset/hoito/wwwoppimateriaali/luku5c.html
http://trochim.human.cornell.edu/kb/scallik.htm
http://www.cultsock.ndirect.co.uk/MUHome/cshtml/index.html
http://coehp.idbsu.edu/siegle/te551/Likert.html
Sivuja löydät lisää esim. Google-haulla http://www.google.com/ hakusanalla likert
Vammaisuutta / kehitysvammaisuutta on käsitelty kirjallisuudessa melko paljon. Sirkka Tuominen on pro gradu –työssään ”Kehitysvammaisen kuva suomalaisessa kirjallisuudessa” (Helsingin yliopisto, 1986) tarkastellut alla olevaan listaan kuuluvia – etupäässä suomalaisten kirjailijoiden teoksia. Näissä teoksissa on henkilö- /henkilöitä, joilla lukija voi hahmottaa olevan vaikeuksia ymmärryskyvyn alueella:
Haanpää, Pentti : Tuuli käy heidän ylitseen (1927)
Hugo, Victor : Pariisin Notre Dame (suom. Huugo Jalkanen) (1971
Härkönen, Anna-Leena : Häräntappoase (1985
Joenpelo, Eeva : Kaakerholman kaupunki (1950)
Jotuni, Maria : Arkielämää (1920)
Kauranen, Anja : Sonja O. kävi täällä (1981)
Korpela, Jorma : Martinmaa (1948)
Lehtonen, Joel : Putkinotko...
Ylen ohjelmaopassivustolla kerrotaan, että Metsolat tv-sarjan kuvauspaikoista keskeisimpiä olivat Mouhijärvi (Metsoloiden tila), Hoikan kylä ja Pälkäneen Sappee, missä kuvattiin laskettelurinnekohtauksia.
http://ohjelmaopas.yle.fi/puhekupla/carl-mesterton
Tampereen tv-arkistosta kerrottiin lisäksi, että hautausmaakohtauksia on kuvattu Suodenniemen hautausmaalla.
Yleensä ampiainen ei kuole ihmistä pistettyään, mehiläinen sen sijaan kyllä. Mehiläisen pistimessä on väkäsiä, jotka saavat piikin takertumaan ihoon. Kun mehiläinen yrittää irrottaa pistintä ihosta, sitä käyttävät lihakset ja myrkkyrakko repeytyvät irti mehiläisestä, joka kuolee pian tämän jälkeen. Ampiaisen pistimessä väkäsiä ei ole, ja siksi se ei tartu ihoon samalla tavoin kuin mehiläisen pistin. Joskus kuitenkin voi niinkin käydä, ja siinä tapauksessa myös ampiainen kuolee.
Voisi siis sanoa, että pistettyään ihmistä mehiläinen kuolee, koska sen elimistö repeytyy rikki.
Lisää tietoa aiheesta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ampiaiset
http://www.oi.phkk.fi/beeman/sivuja/pistin.htm
10-osaiseen teokseen Suomen rintamamiehet 1939-45 on koottu talvi-ja jatkosodassa taistelleet sotilaat divisioonittain. Kirjaan voi tutustua Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa, Linnankatu 2.
Maidon juoksettumiseen eli maidon kaseiinien saostumiseen vaikuttavia tekijöitä on useita. Jos kuumennusaika on riittävän pitkä tai lämpötila korkea, jo pelkkä lämmön vaikutus saostaa kaseiinin. Tavanomainenkin kuumennus saa aikaan juoksettumisen, jos samanaikaisesti on vaikuttamassa muita reaktiota edistäviä tekijöitä, kuten maidon hapantuminen. Myös kahvin (ja teen) sisältämät flavonoidit lisäävät juoksettumistaipumusta. Niiden ja happamuuden yhteisvaikutus ilmenee lisättäessä kuumaan kahviin lievästi hapantunutta maitoa tai kermaa.
Yksikään tutkimistani lähteistä ei valitettavasti tarjonnut selitystä sille, miksi lievästi hapan maito ei juoksetu, jos kahvi lisätään maitoon eikä päinvastoin. Ehkä happamuuden maidossa aikaansaama...
Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) mukaan katsastus on suoritettava kokonaan uudestaan, jos yhden kuukauden jälkitarkastustusaika on kulunut umpeen. Mikäli ajoneuvo hylätään jälkitarkastuksessa, sitä ei saa käyttää ennen kuin todetut viat on korjattu. Korjaamisen jälkeen ajoneuvo täytyy viedä uudestaan määräaikaiskatsastettavaksi.
Lisätietoja löytyy esimerkiksi Trafin verkkosivuilta: https://www.trafi.fi/tieliikenne/katsastus/maaraaikaiskatsastus
Vuoden 1929 markka on nikkeliä. Kirjassa "Suomen rahat arviointihintoineen 2008" sen arvoksi on laitettu 3 - 30 euroa. Arvo rippuu kuntoluokituksesta ja tarjottavista määristä. Kirjassa "Suomi 2009 : rahat ja setelit 1811-2009 arviointihintoineen" vuoden 1929 markka on arvioitu 7 - 25 euron arvoiseksi.
Lisätietoja voit katsoa esim. osoitteessa http:www.numismaatikko.fi/
Artosta saat lisätietoja Helsingin yliopiston kirjaston sivulta http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/ARTO.htm - täältä löydät luettelon Artoon indeksoitavista lehdistä ja tiedontuottajista.
ARTO on uusien kotimaisten artikkeleiden viitetietokanta. Aineistoa on kattavimmin 1990-luvun alusta, mutta myös vanhempaa artikkeliaineistoa koskevia viitteitä on runsaasti. ARTOon rekisteröidään artikkelit kattavasti n. 1000 jatkuvasti ilmestyvästä aikakauslehdestä (ns. vastuulehdet). Tiedot tallennetaan kuukauden sisällä lehden ao. numeron ilmestymisestä. Lisäksi ARTOon tallennetaan kuhunkin aihealueeseen liittyviä artikkeliviitteitä lukemattomista muista lehdistä ja kokoomateoksista. Artikkelitietueet ovat kaikilta tiedon alueilta ja...
Kirjailijoiden lainauskorvauksia kirjastoissa tapahtuvasta lainaamisesta hallinnoi Sanasto. Sanaston sivuilla osoitteessa https://www.sanasto.fi/lainauskorvaus/ kerrotaan, että korvaus oli 25 eurosenttiä jokaista lainaa kohti. Alle 10 euron korvauksia ei kuitenkaan tilitetä. Kirjailijan saama korvaus riippuu sitten kokonaan kirjojen lainausmäärästä. Pienin summa on siis tuo 10 euroa, ja yksi kirjailija voi saada korvausta enintään 30 000 euroa, kuten osoitteessa https://www.sanasto.fi/sanaston-joulukuun-tilitys-2018-lukuina/ kerrotaan.
E-kirjoista tai e-äänikirjoista ei makseta korvauksia samalla tavalla kuin painetuista kirjoista tai fyysisistä äänikirjoista. E-aineistojen lainaaminen ei ole nimittäin perinteisessä mielessä...
Suomen kansallisdiskografian Violan mukaan Johanna Kurkelan esittämästä laulusta "Prinsessalle" (säv. Tuomas Kantelinen, sanat Paula Vesala) ei ole saatavilla nuottia.
https://finna.fi
Kaarlo Hiltusen ohjaamassa 11-osaisessa televisiosarjassa Mooses Pessiä esitti Olavi eli Ola Johansson. Se esitettiin ensimmäisen kerran MTV:ssa 9.1.–29.5.1971.
Ola Johansson syntyi 3.6.1922 Helsingissä ja hänen koko nimensä oli Aarne Olavi Johansson. Hän työskenteli Lahden kaupunginteatterissa vakinaisesti vuosina 1949-1985 ja teki lisäksi lukuisia elokuvarooleja. Hän kuoli vuonna 2004.
Lähteet ja lisätietoja:
http://www.mtv3.fi/uutiset/kulttuuri.shtml/2004/01/201339/nayttelija-ol…
Ola Johansson Elonet-tietokannassa: http://www.elonet.fi/name/he4vxx/
Kainuun Sanomat: http://www.kainuunsanomat.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=K…
Kajaanin kaupunginkirjasto - Kainuun maakuntakirjasto:
http://213.143.184.82/kirjasto/huovinen/...
Lauri Pohjanpäältä löytyy runo nimeltä
"Päivännousu kuultaa kirkkomaan"
sekä
"Käy kirkkomaata illoin vanhat mummot"
Alla molempien teksti, ne löytyvät esim. Lauri Pohjanpään Valitut runot kirjasta. Päivännousu -runo on myös suosittu lauluna, säveltänyt Oskar Merikanto.
Päivännousu kuultaa kirkkomaan,
linnut havahtuvat unestaan,
katso, aamukaste haudoilla jo kiiltää.
Päivän hymyyn ummut aukeaa,
niinkuin vasta olis luotu maa,
katso, aamukaste haudoilla jo kiiltää.
niinkuin kuolo olis uni vaan,
elämä ei pääty milloinkaan.
Katso, aamukaste haudoilla jo kiiltää.
Riemulla käy kohti kuolemaas,
kuolemasta nousee elo taas.
Katso, aamukaste haudoilla jo kiiltää.
******************
Käy kirkkomaata illoin vanhat mummot
ja myssyn alta välkkyy...
