Eija ja Tarja nimien merkitystä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta. Tässä vastaukset:
Eija-nimen alkuperästä ei ole aivan varmaa tietoa, mutta se on saattanut syntyä hengellisen kielen riemua ilmaisevasta eijaa-huudahduksesta.
Eino Leinon rakkausruno Atlantica (kokoelmassa Talviyö, 1905) on kirjoitettu Freya Schoultzille, jonka kanssa Leino avioitui 1905. Tässä runossa esiintyy Freyan puhuttelunimi Eya, joka siis lausuttiin Eija. Freya- ja Freija-nimet taas tulevat islannin freyja-sanasta, joka merkitsee 'valtiatarta' ja muinaisskandinaavisen rakkauden ja hedelmällisyyden jumalatarta.
Tarja on muunnos venäläisestä Darjasta eli Darijasta, jotka pohjautuvat kreikkalaiseen Dariaan eli Dareiaan, joka Dareioksen (...
Tekijänoikeudellisista syistä laulujen sanoja ei useinkaan (ainakaan laillisesti) löydy Internetistä, niinpä tämänkin Peppi Pitkätossun jäähyväislaulun nimellä kulkevan vanhan ruotsalaisen kansanlaulun sanat löytyvät laulukirjoista. Oikealta nimeltään laulu on "On laiva valmiina lähtöön".
Voit hakea Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form1 nuotteja myös pelkällä niihin sisältyvän laulun nimellä. Tässä tapauksessa hakisit siis nimekehakuna On laiva valmiina lähtöön, ja saat tulokseksi teokset, joista tämä kappale löytyy sekä näiden saatavuuden.
Fono.fi - Äänitetietokannasta löytyi Mariskan sanoittamia levytyksiä yhteensä 349 kappaletta. Hakutuloksissa on paljon päällekkäisyyksiä eli sama laulu on saatettu julkaista moneen kertaan eri levyillä. Todellinen luku on siis huomattavasti pienempi, ehkä noin puolet eli n. 175 kappaletta. Mutta voit selvittää asian laskemalla mukaan vain yhden version jokaisesta laulusta. Laulut tulevat hakutulokseen aakkosjärjestyksessä:
http://www.fono.fi/TekijaHakutulos.aspx?tekija=mariska&rooliText=San.+t…
On myös huomioitava, että Fono.fi sisältää tietoja vain fyysisenä teoskappaleena julkaistuista levyistä. Ulkopuolelle jäävät monet pelkästään verkossa julkaistut laulut. Näistä löytyy tietoja Discogsin kautta:
https://www.discogs.com/...
Yleensä ampiainen ei kuole ihmistä pistettyään, mehiläinen sen sijaan kyllä. Mehiläisen pistimessä on väkäsiä, jotka saavat piikin takertumaan ihoon. Kun mehiläinen yrittää irrottaa pistintä ihosta, sitä käyttävät lihakset ja myrkkyrakko repeytyvät irti mehiläisestä, joka kuolee pian tämän jälkeen. Ampiaisen pistimessä väkäsiä ei ole, ja siksi se ei tartu ihoon samalla tavoin kuin mehiläisen pistin. Joskus kuitenkin voi niinkin käydä, ja siinä tapauksessa myös ampiainen kuolee.
Voisi siis sanoa, että pistettyään ihmistä mehiläinen kuolee, koska sen elimistö repeytyy rikki.
Lisää tietoa aiheesta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ampiaiset
http://www.oi.phkk.fi/beeman/sivuja/pistin.htm
Sukunimen suojaaminen ei vaadi mitään erityisiä toimenpiteitä, sillä Suomen nimilain mukaan kaikki käytössä olevat eli väestörekisteriin kirjatut sukunimet ovat suojattuja. Se tosin ei estä nimen ottamista, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Esimerkiksi jos sukunimi on ollut esivanhempien laillisessa käytössä, se voidaan hyväksyä uudeksi nimeksi. Sitä taas ei voi lainsäädännön mukaan estää mitenkään. Aikaisemmin Suomalaisuuden liitto ylläpiti luetteloa suojatuista sukunimistä, mutta luettelolla ei ole mitään juridista merkitystä.
Osoitteesta http://www.genealogia.fi/st/2000-2-11.htm löytyy hyödyllinen Urpo Kankaan artikkeli, jossa kerrotaan suojatuista sukunimistä. Nimilaki löytyy Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi...
Painovoima eli gravitaatio on kappaleiden välillä vaikuttava voima. Kaikki maailmankaikkeuden kappaleet vetävät toisiaan puoleensa voimalla, joka on määritelmän mukaan "suoraan verrannollinen niiden massojen tuloon ja kääntäen verrannollinen niiden etäisyyden neliöön". Voima riippuu siis sekä kappaleiden massasta että niiden etäisyydestä toisiinsa. Maapallo vetää pinnallaan olevaa 100-kiloista ihmistä puoleensa kaksikertaisella voimalla 50-kiloiseen verrattuna. Tämän me koemme painona. Avaruuteen lähdettäessä maapallon vetovoima heikkenee, kunnes tulee piste, jossa se lakkaa kokonaan vaikuttamasta.
Painovoima syntyy siis kappaleiden massasta eli kappaleet aiheuttavat sen yksinkertaisesti olemalla olemassa. Jos kappaleen massa jostain...
MARI-nimelle voidaan esittää kaksi alkuperää.
a)Tavallisimmin se mielletään raamatullisen Maria-nimen erääksi muunnelmaksi. Samaa alkuperää on myös Vanhan testamentin heprealainen Mirjam (2.Moos. 2:15, 4.Moos. 12). Alkukielisessä Uudessa testamentissa kreikkalainen nimimuoto on Μαριά / Maria tai Μαριάμ / Mariam. Nimen alkuperäinen merkitys on epäselvä, se on ehkä tarkoittanut ’vastahakoisuus’, ’katkeruus’. Mahdollinen on myös muinaisegyptiläinen alkuperä: sanajuuri mry ’rakastettu’, mr ’rakkaus’. On esitetty kolmaskin merkitys: 'olla kaunis', 'olla loistava'. Jeesuksen äidin nimenä Maria lienee suosituimpia naisennimiä, jolle myös on pyhimyskalentereissa omistettu useita päiviä. Meillä Suomessa Mari on sijoitettu heinäkuun 2. päivään,...
Tuija Lehtinen on kirjoittanut valtavan paljon kirjoja niin nuorille kuin aikuisillekin. Lehtisen kirjoja on hankala verrata toisiinsa siltä kannalta, mikä kirja olisi toista merkittävämpi.
Lista Tuija Lehtisen kirjoista löytyy esim. Otavan nettisivuilta osoitteesta
http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/j-l/lehtinen_tuija/fi_FI/teo…
Yhtenä merkittävyyden kriteerinä voisi pitää esim. sitä, onko kirjaa käännetty muille kielille. Lehtisen kirjoista on tehty käännökset näistä:
- Siivet varpaiden välissä (käännetty tanskaksi, ruotsiksi ja viroksi)
- Roskisprinssi (käännetty ruotsiksi)
- Tanja Tavis, Jäkälärinteen 9 D (käännetty saksaksi)
- Rebekka ja kesäprinssi (käännetty japaniksi)
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelissa Lehtinen...
Nooa tulee hepreankielisestä sanasta, joka tarkoittaa "lepoa" tai "lohdutusta". Se voi myös tarkoittaa verbiä "keventää mieltä". Nimen hepreankielinen muoto on Noach.
Nimi Nooa tunnetaan parhaiten Vanhasta testamentista. Nooa oli hurskas patriarkka, jonka Jumala valitsi oikeamielisenä ja nuhteettomana pelastumaan koko muun luomakunnan hukuttaneesta vedenpaisumuksesta. Nooa pelasti samalla kunkin eläinlajin jatkamaan elämää.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY 1999)
http://www.etunimet.net/etunimien-tarkoitus-ja-alkupera/
http://www.facta.fi/tietosanakirja/65489
Tupru- ja Kehrä-sarjat tosiaan muistuttavat toisiaan suuresti. Tuprun tuotanto aloitettiin ilmeisesti vuonna 1974, ja Kehrä aloitti sen "seuraajana" 1977.
Ilmeisesti sarjojen huomattavin ero on kuvioinnin pinnan rakenteessa. Tupru-sarjan pinta on ns. karkeampi ja urat syvempiä, kun taas Kehrän urat ovat matalampia. Astioissa on muitakin pieniä eroja, esim. Tupru-lautasien reuna on taittuvampi verrattuna ylöspäin kaartuvaan Kehrään.
Linkin takana on Designlasi-sivuston käyttäjien kommentteja, jotka saattavat auttaa erottamaan sarjojen astiat toisistaan: http://www.designlasi.com/forum/tupru-kehra
Kuvia kysesistä astioista ja tietoa niiden tuotantovuosista löytyy esim. kirjasta Nanny Still : design 45 anni (1996). Myös kirja Riihimäen lasi...
Vanhoja perukirjoja säilytetään useassa eri arkistossa. Perukirjojen haussa maakunta-arkisto on luontevin lähtökohta sukututkijalle, sillä siellä perukirjasta pitäisi ainakin löytyä kortistomerkintä. Muitakin vaihtoehtoja on, esim. kirkon ja veroviranomaisten arkistot.
Kansaneläkelaitoksen arkistosta kerrottiin, että eläkesopimus saattaisi periaatteessa löytyä heiltä, jos sopimus on vaikuttanut kyseisen henkilön kansaneläkkeen suuruuteen tai johonkin muuhun hänen saamaansa etuuteen. Etuuden loputtua asiakirjoja säilytetään vain 6 vuotta. Ylipäätään vain elossa olevien henkilöiden asiakirjoja säilytetään. Poikkeuksen muodostavat otantatapaukset: tiettyinä päivämäärinä syntyneiden asiakirjoja säilytetään aina. Kelassa vanhojen asiakirjojen...
Kirjallisuudentutkija Lasse Koskela on sanonut, että postmodernin kirjallisuuden tunnusmerkkinä voi pitää esimerkiksi sitä että tyylillisesti tekstissä ei ole löydettävissä vain yhtä totuutta, ei ole yhtenäistä kertomusta. Katkelmallinen, fragmentaarinen tyyli voi olla yksi postmodernin tunnusmerkki.
Äskeistä laajemman selvityksen voi lukea netistä, Etälukion äidinkieli ja kirjallisuus -modulista, kurssi 4, osoitteessa http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/aidinkieli4b/postmode.html
Seuraavista teoksista voi saada aineksia postmodernismin ilmenemisestä kirjallisuudessa:Ahmavaara, Yrjö (1987): Esseitä tästä ajasta. Porvoo: WSOY. ISBN 951-0-14679-X.
Appignanesi et al.: Postmodernismi vasta-alkajille ja edistyville (Art House, 1998)...
Vuoden 1997 alusta voimaan tullut varainsiirtoverolaki korvasi leimaverolain kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta maksettavien leimaverojen osalta. Leimaveron sijasta osakkeen ostajan tulee siis nykyään maksaa varainsiirtoveroa.
Verohallinnon palvelunumerosta vastattiin, että autopaikkaosakkeesta tulee maksaa varainsiirtovero, jos autopaikkaosake ei kuulu asunto-osakkeeseen, eli jos siitä on oma osakekirja. Osakkeiden ja arvopapereiden varainsiirtovero on 2 % kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta. Lisää tietoa varainsiirtoveron maksamisesta löytyy osoitteesta: http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Asunnon_osto/Varainsiirtovero…
Isännöitsijäntodistusta tarvitaan asunnon oston yhteydessä. Sen tarkoitus on antaa asunnon ostajalle...
Pentti Lempiäisen ”Suuri etunimikirja” (WSOY, 1999) kertoo, että nimi ”Mimosa” on peräisin mimoosa-kukasta. Kukan nimi perustuu Lempiäisen mukaan kreikan sanaan ”mímos” (’näyttelijä’), joskin kukan nimi lienee lainattu latinan kautta. Dictionary.com osoitteessa http://dictionary.reference.com/browse/mimosa kertoo, että sana on tullut englannin kieleen latinasta joskus 1600- ja 1700-luvun vaihteessa. Näyttäisi siltä, ettei nimellä ole erityistä yhteyttä mytologiaan, sillä sitä ei löytynyt tutkimistani mytologiasanakirjoista. Lempiäisen mukaan kasvin on katsottu symboloivan herkkätuntoisuutta ja häveliäisyyttä, koska sen lehdet eivät kestä koskettelua.
Verotus on pääsyy ulkomailla sijaitsevan offshore- yhtiön perustamiseen. Mikäli yhtiö sijaitsee kokonaan ulkomailla, ilman kiinteää toimipaikkaa Suomessa, verotetaan yhtiötä kyseisen maan verotusperiaatteiden mukaan riippumatta omistajan tai omistajien kansallisuudesta. Verotusta voidaan kiertää (tai näkökulmasta riippuen suunnitella) myös siirtohinnoittelulla, jolloin Suomessa verotettava osuus kevenee.
Pääkaupunkiseudun verotoimiston yritysverotuksesta vastaavan veroasiantuntijan mukaan offshore- yhtiöiden valvomiseksi on perustettu väliyhtiölainsäädännöksi kutsuttu säädös, jolla pyritään estämään veronkierto. Säädöksen ulkopuolelle on kuitenkin jätetty joitakin toimialoja.
Laajan oloisen englanninkielisen tietopaketin offshore-...
Tiedonlähteistämme ei valitettavasti löydy suomalaisen RÄÄVELI-nimen merkitystä.
Tallinaa tarkoittavasta Rääveli-nimestä löytyy tietoa seuraavasta blogista.
http://sana-analyysi.blogspot.fi/2009_05_01_archive.html
Blogissa mainitaan Lennart Meri ja
Lennart Meren kirjassa Hopeanvalkea pohditaan Tallinan vanhoja nimiä sivulta 398 alkaen.
Kirja on lainattavissa Lahden kaupunginkirjastosta.
Päijännettä pohjoiseen –vesireittiä pitkin pääsee lähes neljänsadan kilometrin matkan Pielavedeltä Jyväskylän kautta Lahteen. Tietoa tästä reitistä:
http://www.paijannettapohjoiseen.com/dynamic/1/2.html
Lahdesta Helsinkiin pääsee ainakin Porvoon kautta. Porvoonjoen melontareitti kulkee Lahdesta Porvoon vanhaan kaupunkiin. Porvoosta pääsee Helsinkiin meritse. Tässä tietoa reitistä:
http://www.outdoorsfinland.fi/reitti/porvoonjoki/
Vuoden 1929 markka on nikkeliä. Kirjassa "Suomen rahat arviointihintoineen 2008" sen arvoksi on laitettu 3 - 30 euroa. Arvo rippuu kuntoluokituksesta ja tarjottavista määristä. Kirjassa "Suomi 2009 : rahat ja setelit 1811-2009 arviointihintoineen" vuoden 1929 markka on arvioitu 7 - 25 euron arvoiseksi.
Lisätietoja voit katsoa esim. osoitteessa http:www.numismaatikko.fi/
Maidon juoksettumiseen eli maidon kaseiinien saostumiseen vaikuttavia tekijöitä on useita. Jos kuumennusaika on riittävän pitkä tai lämpötila korkea, jo pelkkä lämmön vaikutus saostaa kaseiinin. Tavanomainenkin kuumennus saa aikaan juoksettumisen, jos samanaikaisesti on vaikuttamassa muita reaktiota edistäviä tekijöitä, kuten maidon hapantuminen. Myös kahvin (ja teen) sisältämät flavonoidit lisäävät juoksettumistaipumusta. Niiden ja happamuuden yhteisvaikutus ilmenee lisättäessä kuumaan kahviin lievästi hapantunutta maitoa tai kermaa.
Yksikään tutkimistani lähteistä ei valitettavasti tarjonnut selitystä sille, miksi lievästi hapan maito ei juoksetu, jos kahvi lisätään maitoon eikä päinvastoin. Ehkä happamuuden maidossa aikaansaama...
