Institute of Migration has a service for genealogists and the descendants of Finnish Emigrants which is called The Emigrant Register. Sources include passport records, passenger records of the Finland Steamship Company (Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö) and information on Finns deceased abroad. For your enquiry the following details are needed: All known names of the emigrant (also patronym if known) and birth date/year. Passport records can be searched online from the homepage.
Siirtolaisuusinstituutti -- Migrationsinstitutet -- Institute of Migration
Address: Piispankatu 3, 20500 Turku, FINLAND
Telephone: 02-2317 536 (from other countries +358-2-2317 536)
Fax: 02-2333 460 (from other countries +358-2-2333 460)
Email to Webmaster: joukork...
Prosessia, jossa hajotetusta ja lajitellusta keräyspaperista poistetaan täyteaineet, painovärit ja muut paperin valmistuksessa käytetyt lisäaineet, kutsutaan siistaukseksi. Painovärin poisto on yksi siistausprosessiin kuuluvasta yhdeksästä vaiheesta. Pääasiallisia siistauksessa käytettäviä kemikaaleja ovat natriumhydroksidi, kalsiumsilikaatti (vesilasi), vetyperoksidi, kalsiumkloridi, natriumhypokloriitti, natriumditioniitti ja FAS (formamidine sulfinic acid). Painovärin poiston kannalta tärkeimpiä kemikaaleja ovat natriumhydroksidi (luo saippuaiset olosuhteet ja hajottaa painomusteen sideaineita), natriumsilikaatti (estää vapautuneen musteen flokkautumisen uudelleen ja tasaa emäksisyyden sekä toimii valkaisuaineen stabilisaattorina),...
Kirjassa Heikki Salo : tarinankertoja Salo kappaletta kommentoidessaan Salo puhuu vain sen tekstin kirjoittamisen olosuhteista eikä juuri puutu sen sisältöön. "Yritin etsiä rauhallista paikkaa missä kirjoittaa. Se oli haastavaa, sillä Finnvoxilla oli vipinää, ihmisiä ja kamaa joka paikassa. – En löytänyt muuta kuin siivouskomeron. Änkesin ikkunattomaan kopperoon muistikirjani kanssa. Minulla oli korvakuulokkeet päässä ja kuuntelin c-kasetilta Ollin sävellystä. Tajusin biisin aiheen: ikkunanpesijä! Kun sen keksin, niin loppu oli helppoa. Mietin mitä juttuja se tyyppi näkee ikkunoista."
Valmis sävellys lienee asettanut joitakin reunaehtoja tekstin säkeiden pituudelle ja kuhunkin mahtuvien tavujen määrälle, mikä on osaltaan saattanut...
Peruna sisältää pieniä määriä niasiinia. Niasiini on yhteisnimi nikotiinihapolle ja sen yhdisteille.
Niasiini on vesiliukoinen B-ryhmän vitamiini, jota elimistö pystyy valmistamaan tryptofaanista B6-vitamiinin eli pyridoksiinin avulla. Luonnossa niasiini esiintyy usein nikotiiniamidin (B3-vitamiini) muodossa. Se toimii koentsyyminä hiilihydraattien ja rasvojen hapetusreaktioissa, ylläpitää ruoansulatuselimistön ja hermoston toimintaa sekä estää ihotulehduksia. Parhaita niasiinin lähteitä ovat maito, liha, sisäelimet, kala, muna, täysjyvävilja, vehnänalkiot, palkokasvit, pähkinät, hiiva, hedelmät ja marjat. Perunan niasiinipitoisuus vaihtelee – lähteestä riippuen – välillä 0,2–0,6 mg/100 g.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Anne...
Kirjassa Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita, toimittanut Niklas Bengtsson vuonna 1997, kerrotaan, että Mystery Club -sarja on julkaistu tekijänimellä Fiona Kelly, eli nimen takana on useampia kirjailijoita. Mainitussa kirjassa on tietoa sarjasta kuuden sivun verran. Kysy kirjaa lähimmästä kirjastosta.
Kuvamiksaaja työskentelee television suorissa monikameratuotannoissa. Max Juntusen Elävän kuvan sanaston (Edita 1997) mukaan "ohjaamossa on kuvasekoitin (miksauspöytä) ja kutakin kameraa sekä ulos lähtevää kuvaa vastaava monitori. Kuvansekoittaja [miksaaja] kytkee uloslähtevän kuvan ohjaajan ohjeiden mukaan".
Opinnäytettäsi varten sinun kannattaa tutustua kuvamiksaukseen liittyvään kirjallisuuteen mahdollisimman
monialaisesti. Englanninkielinen termi on vision mixer.
1. televisiotekniikasta esim.
Bermingham, Alan ... [et al.]
The video studio
Oxford : Focal Press, cop. 1994
Korvenoja, Pekka
TV-kameratyön perusteet
Helsinki : Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, 2004.
Ward, Peter
TV technical operations : an introduction.
Oxford : Focal...
Runosarjaa ei ole julkaistu suomeksi eikä tietääksemme myöskään ruotsiksi.
Avanti! on esittänyt Debussyn "Bilitisin laulut"-teoksen vuosina 1992 (Porvoon Suvisoitossa) ja 1993 (Kaapelitehtaalla). Pentti Saaritsa käänsi Louysin runot esityksiä varten. Pentti Saaritsa on julkaissut ne suomeksi v 1997 ilmestyneessä antologiassa Salaperäinen seurue : runoja jotka tulivat ja jäivät.
Valitettavasti suomen kielisistä nimiluetteloista ei Cassandra nimeä löytynyt. Englanniksi löytyi seuraava selitys verkosta:
CASSANDRA
Gender: Feminine
Usage: English, Greek Mythology (Latinized)
Pronounced: ka-SAN-dra (English) [key]
From the Greek Κασσανδρα (Kassandra), which possibly meant "shining upon man", derived from κεκασμαι (kekasmai) "to shine" and ανηρ (aner) "man" (genitive ανδρος). In Greek myth Cassandra was a Trojan princess, the daughter of Priam and Hecuba. She was given the gift of prophecy by Apollo, but when she spurned his advances he cursed her so nobody would believe her prophecies.
Immi Hellén on kirjoittanut runon Isäni muistolle. Sen muistolauseenakin käytetty säkeistö löytyy juuri kirjoittamassanne muodossa Hellénin Runoja -kokoelman alkusanasesta, jonka on kirjoittanut Ilona Merikoski. Hän on myös toimittanut kokoelman, joka on ilmestynyt vuonna 1951.
Tagalogin kielikursseja löytyy seuraavanlaisia:
Opi tagalogia, 2002 (CD-ROM)
Talk more : tagalaog, 2000 (CD-ROM)
Travel talk Filipino (Tagalog), 1998 (1 kirja + c-kas.)
Pilipino (Tagalog) phrasebook & dictionary, 2007 (1 kirja + 1 cd)
Aspillera, Paraluman S. : Basic tagalong for foreigners and non-tagalogs, 1991
Näitä voi kaukolainata Oulun kaupunginkirjaston kautta. Lisäksi löytyy sanakirjoja englanti-tagalog-englanti ja jopa Suomi-filippiino/tagalog-suomi : sanakirja : diksyonaryo/Dictionary, 2010.
Kalle Päätalolta löytyy englanniksi käännettynä Koillismaa-sarja: Koillismaa, Selkosen kansaa, Myrsky Koilismaassa, Myrskyn jälkeen ja Mustan lumen talvi. Näistä on pääkaupunkiseudun kirjastoissa saatavilla Besfore the storm, Our daily bread ( Koillismaa) , The winter of the black snow. Lisäksi Päätalolta on käännetty Ennen ruskaa viroksi ja Viimeinen savotta ruotsiksi. Ruotsinkielinen Sista hygger löytyy myös pääkaupunkiseudun kirjastoista, samoin Väinö Linnan Täällä Pohjantähden löytyy venäjäksi.
Lähde: Suomen kirjallisuuden seuran käännöstietokanta
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Suomen tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyi viitteitä asiasanalla hoitoisuus.
Varsinaisesti psykiatriseen hoitotyöhön liittyviä löytyi tämä:
Raappana, Tuula
Skitsofreniapotilaan itsehoitoisuus avohoidossa / Tuula Raappana, Katri Oja-Lipasti
Seinäjoki : Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, <1998>
Luulisin, että näistäkin on hyötyä:
- Patientens vårdbehov : att förstå och mäta det omätbara/ Fagerström, Lisbeth. 2000
- Potilaan hoitoisuuden mittaaminen tehohoidossa. Pro gradu, Kuopion yo/ Pitkänen, Maija-Liisa. 2000
- Potilaiden hoidolliset tarpeet Turun yliopistollisessa keskussairaalassa/ Lepistö, Mervi ym. 1999
- Kirurgisen potilaan hoitoisuus. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri / Ojaniemi, Kati...
Kaikkeen taiteeseen pätee sama sääntö: kaupallinen arvo (siis se summa rahaa, jolla taide-esine vaihtaa omistajaa) riippuu kokonaan kysynnän ja tarjonnan suhteesta. Jos taiteilija on tunnettu ja "arvostettu", hänen tekemänsä taide maksaa enemmän kuin sen, joka ei ole tunnettu ja "arvotettu". Jonkin verran objektiivista perustaa hinnoille syntyy taideteoksen valmistuskustannuksista eli iso öljyväritaulu on periaatteessa kalliimpi kuin kämmenen kokoinen grafiikanlehti. Mutta jos taiteilija kuuluu ykkösryhmään, myös se grafiikanlehti on kallis. Mitään arvostuksista riippumatonta hintaa ei taiteelle voida määritellä. Kaupallinen arvo voi myös muuttua rajusti kumpaankin suuntaan ihan kiinnostuksen mukaan.
Valokuvat poikkeavat varsinaisista...
Sinuhen vuoden 1945 painosta en valitettavasti onnistunut saamaan käsiini. Sen sijaan selasin useita muita välillä 1930-1955 ilmestyneitä suomalaisia kaunokirjallisia teoksia. Pieniä eroja niiden fonteissa saattoi olla, mutta poikkeuksetta kaikissa käytetty fontti oli jokin serif-tyyppinen antiikva. Kirjasimissa on siis vaakasuorat päätteet ja kirjainten viivat ovat erivahvuisia, kirjainrungon pystysuorat viivat paksuja.
Näin maallikon silmällä on mahdotonta erottaa toisiaan lähellä olevien fonttien hienoja eroja, joten mitään varmaa vastausta en valitettavasti pysty antamaan, mutta akateemisena arvauksena sanoisin, että nykysin yleisessä käytössä olevista fonteista Times New Roman muistuttaa 1940-luvun julkaisujen...
Ilpo Tiihosen runo "Jees ketsuppia" löytyy kokoelmasta "Antero Vipuliini
ja taikatakki" (Gummmerus 1977). Kirjaa on useissa kaupunginkirjaston
toimipisteissä.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa olisi saatavana esimerkiksi tällainen kielenkääntämisen apuväline, kyseessä on cd-rom:
Syntax Wizard. III : monikieli : kielenkääntöpaketti : [suomi -englanti-saksa-ruotsi-tanska-norja-espanja-ranska-italia-hollanti-eesti-venäjä / [D. Cumberworth]
Ohjelma kääntää kahdentoista kielen välillä. Cd-rom sisältää myös kääntävän Internetselaimen.
Järjestelmävaatimukset: Windows XP.
Turun Uittamon Marttayhdistyksen julkaisussa Kotiseutuni (1994, s. 5-6) kerrotaan, että Lauritza Creutzin (omistajana 1658-1676) jälkeen hänen tyttärensä Elsan kanssa avioitunut maaherra Harald Oxen oli Ispoisten omistajana. Hänen jälkeensä Elsa-leski emännöi rälssisäteriksi mainittua Ispoista vuoteen 1717.
V. 1723 Ispoisten omistajaksi tuli Pohjois-Suomen laamanni Simon Lilliegren. Hänen perunkirjansa v. 1736 mukaan Lilliegren kuoli Katariinanlaaksossa, tämä nimi mainittiin virallisesti ensimmäistä kertaa. On arveltu että laamannin vaimo Katarina Berg oli nimilähde lehtometsälle.
Vuonna 1742 kartanon isännäksi tuli Turun Akatemian kaunopuheisuuden professori Henrik Hassel, joka toi Ispoisiin nk. akatemian kauden. Kartanon saleissa ja...
Tätä voisi etsiä myös Jaakko Hämeen-Anttilan suomennoksista Malja ja mennyt maine sekä Ruukku rubiiniviiniä ja muita runoja sekä Toivo KLyyn suomennoksista Teltantekijä ja Viisaan viini.
Kirjastojen käsikirjastoissa olevissa musiikkitietosanakirjoissa on perustiedot säveltäjistä. Jos haluat tarkempaa tietoa, voit hakea kirjoja asiasanalla Schubert pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta osoitteesta
http://www.libplussa.fi/ Samasta osoitteesta voit myös selvittää nuotit ja levyt, jotka sisältävät Erlkönigin sekä Musiikin Maailma -teoksen saatavuuden.
Osoitteessa http://www.recmusic.org/lieder/g/goethe/d328.html on Erlkönigin sanat ja englanninnos. All Music Guiden sivulta http://thenewage.com/cg/x.dll
löydät tietoja Schubertista ja hänen sävellyksistään soivine näytteineen. Osoitteessa http://pelu.jns.fi/~vsivone/schubert/schubert2.html on lyhyt suomenkielinen esitys. Hakuohjelmat löytävät luonnollisesti...
