Käytettävissäni olevien lähteiden perusteella vaikuttaa siltä, että Ugetsu monogatarista ei ole suomennettu kuin tuo nimi. Uedan kirjaa käsittelevän suomenkielisen Wikipedia-artikkelin teksti näyttäisi käännetyn jokseenkin suoraan englanninkielisestä Wikipediasta. Sivu on luotu maaliskuussa 2008; useimmat Ugetsu monogatari -maininnat, jotka Internetistä löysin, joko lainaavat tätä tekstiä tai pohjautuvat siihen, ja ne harvat, jotka eivät näin tee, ovat peräisin tätä myöhemmältä ajalta, joten nimisuomennos Kuutamon ja sateen tarinoita saattaa hyvinkin olla peräisin Wikipedia-tekstistä. 1970-luvulla tanskankielisestä lähteestä suomennetussa kirjallisuushistoriassa Kansojen kirjallisuus Ugetsu monogatarin nimi on käännetty muotoon Sateen ja...
Ylen Elävästä arkistosta löytyy kuulutuksen teksti kokonaisuudessaan : "Radiokuuntelijoita kehotetaan radiota kuunnellessaan muistamaan, että seinän takana saattaa olla naapuri, joka työn, levon tai sairauden takia tarvitsee hiljaisuutta. Älkää siis antako radionne soida liian äänekkäästi."
Kesäisin ja iltaisin kuulutukseen tehtiin vielä lisäyksiä. Näitä kehotuksia on voinut kuulla radiosta 1960-luvulla, mutta tietoa niiden lopettamisvuodesta ei valitettavasti löytynyt.
Lisätietoa löytyy Elävästä arkistosta:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/seinan_takana_asuu_naapuri_48211…
Euroopan unionin ja Euroopan yhteisöjen perustekstit löytyvät vaivattomimmin EUR-Lex-sivustosta: http://eur-lex.europa.eu/fi/treaties/index.htm
Painetun sanan ystäville Maastrichtin ja Rooman sopimusten suomennokset ovat tarjolla esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
EU:n perussopimukset. I osa, Sopimus Euroopan unionista ja Euroopan yhteisön perustamissopimus. Painatuskeskus, 1994
Euroopan unionin laki 2005. Talentum : Lakimiesliiton kustannus, 2005
Viime sodissa vammautuneista 95 000 sotainvalidista on yhä elossa noin 7 000. Sotaveteraaneja on elossa noin 42 000. Arviot elossa olevien lottien määrästä liikkuvat välillä 20 000-25 000.
http://www.sotainvalidit.fi/
http://www.sotiemmeveteraanit.fi/
http://www.lottasaatio.fi/
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen verkkokielikurssit ovat maksuttomia. Kursseilla voit opiskella englannin lisäksi myös suomea, ruotsia, espanjaa, saksaa ja venäjää. Kirjautumiseen tarvitset kirjastokortin numeron ja pin-koodin:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kielikurssit/Verkkokielikurssit(39…
Suomen kansalaisuuden voi säilyttää ulkomailla asuessaan. Jos ulkomailla asuva Suomen kansalainen kuitenkin hakee asuinvaltionsa kansalaisuutta, kansalaisuuden myöntämisen ehdoksi voidaan asettaa Suomen kansalaisuudesta vapautuminen.
Suomen kansalainen, joka on myös vieraan valtion kansalainen tai joka haluaa tulla vieraan valtion kansalaiseksi, voidaan hakemuksesta vapauttaa Suomen kansalaisuudesta. Entinen Suomen kansalainen saa ilmoituksesta Suomen kansalaisuuden.
Lähteet:
Kansalaisuuslaki 16.5.2003/359
Kuosma, Tapio, Uusi kansalaisuuslaki. Lainvoima, 2003
Kyselin vähän ehdotuksia nuortenosastolta ja alla on vinkkejä sekä hevoskirjoista että muistakin mitä suosittelivat. Toivottavasti listasta löytyy jotain mikä ei vielä entuudestaan ole tuttua.
Hevoskirjoja:
Ronja Salmi: Ystäväni hevonen
Timo Sandberg: Ratsastuskoululla tavataan
Asta Ikonen: esim. Neljän tuulen talo ja Ponikartanon aarre
Noomi Hebert: Revontulitalli-sarja
Päivi Lukkarilan hevoskirjat
Arja Puikkonen: esim. Sydän saappaanvarressa, Mustarastas tai Vastalaukkaa
Mariel Pietarisen Kavionjälkiä sydämessä -sarja
Tiina Tanskasen Hevostyttö Iitu -sarja
Anna-Riikka Sairion Milja-kirjat
Muita:
Camilla Sten: Syvyyksissä
Kristina Ohlsson: Lasilapset
John Boyne: Poika raidallisessa pyjamassa
Matt Haig: Poika nimeltä...
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Tiedustelin asiaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta. Heidän mukaansa Juha Kuisma on selvittänyt "mennä putkeen" sanonnan taustoja ja alkuperää v. 2015 julkaistussa teoksessaan "Tupenrapinat: idiomeja maan uumenista". Kun asiat sujuvat täydellisesti ja esteittä, voidaan sanoa, että ne ovat ”menneet putkeen". Ilmaisu ei ole kovin vanha, verrattuna moneen muuhun idiomiin. Se on syntynyt keihäänheittäjien parissa 1970-luvulla, kun tietokoneet ja liikevoimina laskettu tieto saatiin Pauli Nevalan ja Jorma Kinnusen heittojen mittaamisen tueksi. Näiden avulla kyettiin analysoimaan keihäänheiton askelsarja ja heiton liike erilaisten voimien vektoreina. Kun keihäs osuu optimaaliselle lentoradalle, se ”osuu putkeen...
Kyseinen kirja on Jenni Pääskysaaren kirjoittama Martta: nainen joka kuoli eläessään. Teos ilmestyi tammikuussa 2024 Storytel Originalin kustantamana äänikirjana ja on kuunneltavissa ainoastaan Storytelin omassa palvelussa.
Lähde: Medialle | Storytel Finland, viitattu 29.1.2024.
Suomen kielessä päivämäärämerkinnässä päivää ja kuukautta tarkoittavien numeroiden perään tulee piste (3.3.), sillä kyseessä ovat järjestysluvut ('kolmas kolmatta'). Piste merkitään sekä päivän että kuukauden perään siis silloinkin, kun vuosilukua ei kirjoiteta. Jos päivämäärämerkintä on virkkeen lopussa, yksi piste riiittää. Jos virkkeen lopussa on esimerkiksi kysymysmerkki, se tulee järjestysluvun pisteen perään. Kielitoimiston ohjepankki https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/ajanilmaukset-paivays-ja-vuosiluku/Ruotsin kielessä piste laitetaan vain numeroiden väliin (eli päivän ja kuukauden ja kuukauden ja vuoden väliin). Esimerkiksi 11–12.1 ja 3–4.2.1991. Tässä suhteessa ruotsin kieli eroaa mm. suomen, tanskan ja norjan kielestä...
Kyseistä elokuvaa ei ole tiettävästi koskaan julkaistu tallenteena eikä sitä ole näin ollen saatavana myöskään esimerkiksi kirjastoista lainattavaksi.
Elokuvasta on Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa filmikopio, jota on mahdollista tulla katsomaan ennalta sopien koronarajoitukset huomioiden. Katselu on maksullista.
Elokuva on näytetty YLE TV2:ssa kolmesti, vuosina 1987, 1994 ja 1996.
Romaanin pohjalta tehty radiokuunnelma on kuunneltavissa YLE Areenan kautta.
Hirtettyjen kettujen metsä (1986) Elonetissä.
Pocahontas: tarina ja laulut elokuvasta/ ohjaus ja suomennos Pekka Lehtosaari; musiikki ja alkuperäiset sanoitukset Alan Menken, Stephen Schwarz, 1995
Ulkoasu: 1 CD-levy (n.56 min)
Laulut: Virginia Company; Virta minne veneen vie: Kuuntele sydäntäsi; Kaiva, kaiva, kaiva; Tuulen värit; Villejä.
Esittäjä: Reijo Salminen (kertoja), Arja Koriseva (Pocahontas), Santeri Kinnunen (John Smith) ym.
Äänitteen löydät pääkaupunkiseudun yhteishakemistosta http://www.helmet.fi ja näet missä kirjastossa se on paikalla (voit noutaa ilman varausmaksua) tai teet varauksen (maksaa 50 snt),jolloin tilaus toimitetaan haluamaasi kirjastoon. Voit asioida myös puhelimitse.
Osoitteenmuutosilmoitus on nyt mahdollista tehdä www.helmet.fi -sivulla. Osoitteenmuutoslinkki on HelMetin etusivulla vasemmassa reunassa 'Omien tietojen' alla. Asiakas kirjoittaa muutossivulle tuunistusta varten nimensä, kirjastokortin numeron ja nelinumeroisen tunnuslukunsa sekä uuden osoitteensa. Jos sinulla ei ole vielä tunnuslukua, voit saada sen kirjastossa esittämällä henkilötodistuksen.
Myös sähköpostiosoitteen, puhelinnumeron ja tunnusluvun muutokset voi tehdä järjestelmään.
Japanin kielessä on käytössä kolme kirjoitusjärjestelmää, Hiragana, Katakana ja Kanji. Jos kirjoittaa länsimaisia nimiä Hiragana -merkein, joutuu melkein aina tekemään kompromisseja ja korjaamaan joitain kirjaimia toisilla, esim. L- kirjain olisi korvattava toisella. Marko on mahdollista kirjoittaa muodossa MA-RO-KO, Minna muodossa MI-N-NA, Joni muodossa I-O-NI ja Jesse muodossa I-E-SE. Katso itse lisää esim. nettisivulta http://www.geocities.com/Tokyo/Shrine/7047/hwritutor.htm
Siellä voi opiskella myös eri kirjoitusjärjestelmiä.
Kirjallisia lähteitä kirjoitusmerkkien itseopiskeluun HelMet- kirjastossa: Karppinen Takako: Japanin kielen alkeet.
Alex on lyhentymä Alexanderista. Nimi on kreikkaa ja tarkoittaa puolustajaa, suojelijaa ja auttajaa.
Ella on muuntuma Helenasta ja siitä muodostuneesta Elinasta mutta useissa maissa sitä käytetään myös Eleonoran kutsumamuotona. Saksassa on Ellan yhteydessä viitattu lisäksi Elisabethiin ja voipa se olla Gabriellan, Isabellan ja Petronellankin lyhentymä. Englannissa nimen tulkitaan tarkoittavan kaunista keijukaista.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Black-tailed jackrabbit (Lepus californicus) tunnetaan suomeksi nimellä lumikenkäjänis. Samaan tapaan white-tailed jackrabbit (Lepus townsendii) on suomeksi preeriajänis ja antelope jackrabbit (Lepus alleni) antilooppijänis.
National Zoologic Parkin sivuston (http://nationalzoo.si.edu/Animals/NorthAmerica/whataname.cfm) mukaan eurooppalaiset uudisasukkaat kutsuivat Pohjois-Amerikassa näkemiään lumikenkäjäniksiä näiden pitkien korvien ja jalkojen vuoksi nimellä "jackass rabbit", josta sittemmin lyhentyi muoto jackrabbit. Kaikki edellä mainitut lajit kuuluvat Lepus-sukuun ja ovat siis kutsumanimestään huolimatta jäniksiä (engl. "hare"), joten "jackrabbitin" suomenkielinen vastine on "jänis".
Lisätietoa jäniseläinten luokittelusta: http://fi....
Rhamnus-sukuiset kasvit ovat orapaatsamia. Orapaatsamat ovat lehtensä karistavia tai ainavihantia pensaita tai pienehköjä puita. Tähän sukuun kuuluu n. 110 lajia, joita kasvaa lähes kaikkialla maapallolla lukuunottamatta Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisimpia osia, Etelä-Amerikan eteläisintä kärkeä ja Polynesiaa ja Australiaa. Euroopassa kasvaa toistakymmentä lajia, joista useimmat Välimeren alueella.
Rhamnus prinoides on Afrikassa tavattava laji. Sillä - kuten useimmilla Rhamnus-sukuun kuuluvilla lajeilla - ei ole vakiintunutta suomenkielistä nimeä.
Kalle Päätalolta löytyy englanniksi käännettynä Koillismaa-sarja: Koillismaa, Selkosen kansaa, Myrsky Koilismaassa, Myrskyn jälkeen ja Mustan lumen talvi. Näistä on pääkaupunkiseudun kirjastoissa saatavilla Besfore the storm, Our daily bread ( Koillismaa) , The winter of the black snow. Lisäksi Päätalolta on käännetty Ennen ruskaa viroksi ja Viimeinen savotta ruotsiksi. Ruotsinkielinen Sista hygger löytyy myös pääkaupunkiseudun kirjastoista, samoin Väinö Linnan Täällä Pohjantähden löytyy venäjäksi.
Lähde: Suomen kirjallisuuden seuran käännöstietokanta
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
