Musiikkiaiheisista hakuteoksista ei tätä ilmaisua löytynyt. Kyseessä taitaakin olla sanonta, jossa "of sorts" viittaa arvioinnin kohteena olevan asian, tässä tapauksessa musiikkiteoksen laatuun hieman vähättelevässä tai varauksellisessa sävyssä (voidaan sanoa myös esim. "a poet of sorts"). Lauseyhteydestä selvinnee, kuinka negatiiviseksi arvio on viime kädessä tarkoitettu.
Windows asennetaan asennusohjelman sisältävältä levykkeeltä, nykyisin cd-levyltä. Ohjelma neuvoo käyttäjää asennuksen etenemisessä. Vaiheet vaihtelevat Windowsin eri versioiden yhteydessä jonkin verran. Käyttöjärjestelmä voidaan asentaa eri tavalla, ja ongelmien ilmaantuessa kannattaa aina kääntyä asiantuntijan puoleen.
Eri Windows-versioiden opaskirjoissa on monesti ohjeet ko. käyttöjärjestelmän asennukseen. Esim.
Norton, Peter : Windows XP. 2002.
Karhula, Matti : Windows Me. 2001.
Flyktman, Reima : Pc-käsikirja. 2004.
Internetistä löytyy niinikään Windows-asennuksesta hyödyllistä tietoa:
http://appro.mit.jyu.fi/doc/kayttojarjestelma/index2.html
http://appro.mit.jyu.fi/2003/kevat/laitteistot/demot/demo4/winxp.html
http://avoin.mit.jyu....
Hovimäki-sarja on lainattavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista vhs-videona. Joistakin osista näyttää olevan useita varauksia. Voit katsoa tietoja pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä Helmet-tietokannasata: www.helmet.fi
Alpeilla Matterhornin juurella Sveitsin ja Italian rajalla sijaitsevasta Cervinia-Zermatt-alueesta on jonkin verran tietoa muutamissa matkaoppaissa, videoita ei alueelta näytä olevan HelMet-kirjastoissa.
Saksankielisessä "ADAC SkiGuide Alpen" -laskettelu- ja hiihtokeskusoppaassa (v.2004) tietoa on havainnollisine rinnekuvineen kuusi sivua. Kirjan liitteenä on CD-ROM-levy, jossa on tietoa mm. hotelleista ja 3-D-panoramoja. Kev Reynoldsin "Walking in the Alps" -kirjassa (v. 2005) on tietoa vaeltajille kolmisen sivua. Yleisempää tietoa alueesta löytyy mm. kirjoista "The rough guide to Switzerland" (Matthew Teller) ja Let's go -sarjan "Italy". Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa HelMet-tietokannasta www.helmet.fi .
Internetistä hakusanoilla '...
Sarjan suomennokset ovat ilmestyneet tasaiseen tahtiin n. 2-3 kirjan vuosivauhdilla. Varmaa tietoa jatkosta ei ole, mutta jos sarja pysyy suosittuna, niin lisää suomennoksia on kyllä tulossa.
Lisätietoja kannattaa kysellä suoraan Tammelta. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.tammi.fi/asp/empty2.asp?P=5900&VID=default&SID=5007294889504…
Valitettavasti suomen kielisistä nimiluetteloista ei Cassandra nimeä löytynyt. Englanniksi löytyi seuraava selitys verkosta:
CASSANDRA
Gender: Feminine
Usage: English, Greek Mythology (Latinized)
Pronounced: ka-SAN-dra (English) [key]
From the Greek Κασσανδρα (Kassandra), which possibly meant "shining upon man", derived from κεκασμαι (kekasmai) "to shine" and ανηρ (aner) "man" (genitive ανδρος). In Greek myth Cassandra was a Trojan princess, the daughter of Priam and Hecuba. She was given the gift of prophecy by Apollo, but when she spurned his advances he cursed her so nobody would believe her prophecies.
Kirjastokorttia ei voi antaa postitse. Tervetuloa noutamaan kirjastokortti kaupunginkirjastoon joko pääkirjastosta, Vapaudenkatu 39-41, 40100, tai aluekirjastoista tai lähikirjastoista.
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/aukiolo
Jyväskylässä voi pyytää kirjastokortin kolmeen kirjastoon. Siis Jyväskylän yliopiston kirjastoon ja ammattikorkeakoulun kirjastoonkin saa kirjastokortin, kuhunkin erikseen, vaikka ei opiskelisi ko. paikassa.
Kuvallinen henkilötodistus pitää olla aina mukana, kun pyytää kirjastokorttia.
Jyväskylän yliopiston pääkirjaston osoite on Seminaarinkatu 15, PL 35 (B)40014 Jyväskylän yliopisto
http://kirjasto.jyu.fi/aukioloajat
Kampuskirjastojen aukioloajat:
http://kirjasto.jyu.fi/aukioloajat/kampuskirjastojen-aukioloajat
http...
"Rakennusliikkeen kirjanpito ja tilinpäätös"(Lahti, Viljaranta)
- niminen teos löytyy Helsingistä Aalto Yliopiston Teknillisen korkeakoulun kirjastosta Otaniemestä http://lib.tkk.fi/fi/
Kaukopalvelusääntöjen mukaan emme tilaa teosta automaattisesti Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen, vaan lainaajan on
tiedusteltava teosta Otaniemen kirjastosta.
Tarkkoja lukuja on mahdotonta antaa, mutta seuraavasta linkistä
löytyvän laskurin avulla pystyt itse arvioimaan ja vertailemaan eri liikuntamuotojen energiankulutusta. http://ffp.uku.fi/cgi-bin/energynet03/energycosts.pl. Aerobisen hyödyn vertailusta en valitettavasti löytänyt tietoa.
Kunnon kohottamisesta voi lukea esimerkiksi kirjoista:
Kuntoilijan käsikirja : opas tulokselliseen kuntoliikuntaan. Docendo 2005
Personal trainer : henkilökohtainen kuntovalmentaja. Gummerus 2002
Suomen kirjallisuuden käännökset –tietokannan kautta on mahdollista etsiä käännöksiä kirjoistamme eri kielille. Valitettavasti tietokanta niputtaa lasten- ja nuortenkirjallisuuden yhteen, joten tulokseksi saa sekä lasten- että nuortenkirjoja. Tämän tietokannan kautta saat kuitenkin parhaan ja laajimman tuloksen.
Tietokanta löytyy täältä:
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Etsi näin: valitse Haun rajaus –kohdasta käännöskieleksi ruotsi ja kohderyhmäksi lapset ja nuoret. Saat luettelon, jossa kirjailijat ovat aakkosjärjestyksessä.
Vanhemmista käännöksistä löytyy tietoa teoksesta Nuorisokirjamme maailmalla / toimittaneet Merja Kaipiainen ja Liisa Virtanen (1990).
Alla olevista kirjoista löytyy ravintoainetaulukkoja, ja niiden saatavuuden voit tarkistaa Seitti-verkkopalvelusta osoitteesta https://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=find2
Elintarviketaulukko : tiedot ravintokoostumuksesta, 2005
Ostajan opas : points plus (Painonvartijat), 2002
Kansainvälinen elintarvikeopas, 2000
Ruokien ravintoainesisältö, 1997
Missä on eniten? : ravintoaineiden parhaat lähteet, 1996
Sydäntautiliiton ruoka-ainetaulukko, 1996
Internetistä ravintoainetietoja löytyy osoitteista
http://www.fineli.fi/ (Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ravitsemusyksikön ylläpitämä elintarvikkeiden koostumustietopankki )
http://opetus.ruokatieto.fi/WebRoot/1043190/sisaltosivu.aspx?id=1072959 (Ruokatieto)
http://www.tohtori.fi...
Tartuntojen leviämisestä kirjaston kirjojen välityksellä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -sivustolla. http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=961def2c-24…
Vastauksen mukaan kirjaston kirjoja voi käyttää ilman huolta. "Hygienia-asioissa kannattaa olla aina tarkkana - sekä terveenä että sairaana. Kirjaston kirjoja voi kuitenkin käyttää huoleti."
Kuvaukseen sopiva laulu on nimeltään Riihimäen laulu. Tosin sillä näyttää olevan muitakin nimiä kuten Uuden aamun Riihimäki ja Riihimäki-laulu. Sen on säveltänyt Tauno Karila ja sanoittanut Väinö Mäkelä. Laulu alkaa: "Riihimäen harjanteilta näen seudun vehreän, joka liittää terässuonin Pohjois-Suomen, Etelän". Mäkelän runo on osallistunut Riihimäki-aiheisen laulun kirjoituskilpailuun syksyllä 1959. Laulun ensiesitys oli seuraavana vuonna. Laulusta julkaistu nuotti (3 s.), jossa on Matti Nikusen kaksi sovitusta laulusta, on lainattavissa Riihimäen kaupunginkirjastosta. Nuotissa ovat myös laulun sanat. Nuotin alussa on lisäksi Matti Nikusen kirjoittama lyhyt historiikki laulusta.
Sanoma- ja aikakauslehtien värit eivät ole myrkyllisiä. Suomessa käytetyt painovärit ovat suurilta eurooppalaisilta väritehtailta peräisin ja ne on hyväksytty käytettäviksi joutsenmerkityissä painotuotteissa. Kollegamme Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa ovat selvittäneet asiaa. Kasviöljyä käytetään värien osana, mutta sen osuus on enimmillään vain 40 %. Painokone, paperi ja haluttu laatu sanelevat painovärin vaatimuksia, näin ollen kasviöljypohjaisten värien kanssa ei välttämättä ole mahdollista toimia. Rainaoffset painatuksessa nousee ongelmalliseksi kasviöljyjen kuivatus, sillä kuivuminen edellyttää korkeaa lämpötilaa verrattuna perinteisiin mineraalipohjaisiin väreihin, jotka asettuvat paperille....
Ei löytynyt myös täältä netistä, Finna.fi:n kuvista tai hyllyssä olevista teoksista selaamalla,
Finna.fi:n kuvat, https://www.finna.fi/Search/Results?page=7&join=AND&bool0%5B%5D=AND&loo…
Alla olevistakaan ei ryijyn kuvaa löytynyt, mutta näistä paikoista voisi kysyä sekä mallista että arvosta:
Vuorelman perinnetekstiilit, https://www.vuorelma.net/tuotteet.html?id=56/, yhteystiedot, https://www.vuorelma.net/lomake.html?id=1.
Ryijypalvelu RP Oy:stä https://www.ryijypalvelu-rp.fi/yhteydenotto.html.
Suomen käsityön ystävät, https://www.suomenkasityonystavat.fi/tuote-osasto/ryijyt
Ryijykirjoja:
Vuorelma-ryijy : kodin klassikko 2002
Ryijy : ilo tehdä - onni omistaa 1999 Helmi Vuorelma.
Ryijykuvasto Ryijypalvelu-RP 2012...
Laulu löytyy seuraavasta nuottijulkaisusta:
Porola, Matti, (säv.) Kaikenlaista olevaista--eli Ötökkämusikaali ja muitakin lauluja. Dharma-kustannus, Ylhäinen, c1997, 1 sävelmäkokoelma, [18] s., 30 cm 952-9824-06-8 ISMNM-9001632-0-2
Nuottijulkaisu on saatavissa ainakin Helsingin kaupunginkirjastosta. Myös Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmiin se näyttää kuuluvan, ja hyllytilanteen voit tarkastaa heidän tietokannastaan.
Sinikka Nopola on kirjoittanut sekä lasten- että aikuistenkirjoja. Mikkelin Origo-tietokannasta löytyy yhteensä 29 kirjaa, jotka hän on tehnyt joko yksin tai yhdessä sisarensa Tiinan kanssa. Lasten kirjoista löydät tietoa esim. Suomen nuorisokirjallisuuden nettimatrikkelista osoitteesta http://www.nuorisokirjailijat.fi/ . Sivustolla on lueteltu myös Sinikka Nopolaa käsittelevää lähdekirjallisuutta, jota on lainattavissa kirjastosta.
Nopolasta löytyy myös tietoa Sanojen aika -sivustolta osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/ . Myös tämä sivusto sisältää runsaasti lähdetietoja, mm. linkin Tammen kotisivuille, jota kautta löytyy mm. luettelo Nopolan saamista palkinnoista.
Hakupalveluiden eri hakutulokset ovat Johanna Korhosen mukaan (Iloa internetistä, 2003, s.57) seurausta siitä, että alati muuttuvan, nopeasti kasvavan sivumäärän hakemisessa todella voidaan saada eri hetkinä eri tuloksia.
Virallista tietoa Googlen eri hakutuloksista ei ole, koska Googlen hakualgoritmi on salaisuus. Hakualgoritmia parannetaan jatkuvasti, mikä vaikuttaa hakutuloksiin.
Atk-kirjailija Sami Köykän mukaan Googlen hakutulokseen vaikuttavia tekijöitä saattavat olla mm. aiempi hakuhistoria, Googlen käyttämä hakutietokanta, käyttäjän sijainti ja Googlen käyttöliittymän kieli
http://www.pinseri.com/2008/11/22/googlen-erilaiset-hakutulokset/
Googlen omilta sivuilta löytyy lisätietoa hakutulosten määräytymisestä
http://www.google.com/...
Runo on V. A. Koskenniemen ja ilmestynyt ensimmäisen kerran kokoelmassa Tuli ja tuhka vuonna 1936. Se löytyy myös Koskenniemen Kootut teokset II -kokoelmasta (1955). Kirjat löytyvät monista kirjastoista.
Muistit aivan oikein runon alun ja lopun.
