Roihuvuoren kirjastossa ei valitettavasti ole lainattavia sähkömittareita. Helsingissä niitä näyttäisi olevan lainattavissa tällä vastaushetkellä Helsingin kirjastoautosta, Oulunkylän kirjastosta ja Vuosaaren kirjastosta. Laajemmat saatavuus tiedot Espoon, Vantaan ja Kauniaisten osalta saa näkyviin osoitteesta http://www.helmet.fi laittamalla vapaaseen sanahakuun hakunsanaksi ”energiamittari”.
Energiamittareita ei voi varata, joten mittari täytyy käydä lainaamassa kirjastosta, jossa sellainen on paikalla eli HelMetin mukaan tilassa ”hyllyssä”.
Helsingin energia lainaa energiamittareita mutta ainoastaan omille asiakkailleen. Tilaamisohjeet löytyvät osoitteesta http://helen.fi/palvelut/mittaritilaus.asp. Joillakin muillakin sähköyhtiöillä...
"Tuloihin" on monikon illatiivi sanasta "tulo".
"Vieraakseen" on yksikön translatiivi "vieras"-sanan possessivisuffiksillisesta muodosta "vieraansa". Kolmannen persoonan taivutusmuodoissa possessiivisuffiksi on tavallisesti lyhyeen vokaaliin loppuvan sijapäätteen jäljessä vokaalinpidentymä + n.
Lähteet:
http://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=81
Leino: Suomen kielioppi
E-bisneksen eli verkkokaupan sanastoa englanti-suomi, joka keskittyisi pelkästään verkkokauppaan en valitettavasti Internetistä löydä. Vaikuttaa ettei sellaista löydy julkaisunakaan. Sen sijaan voisit kokeilla oheista ATK-sanakirjaa, johon myös verkkokaupan pitäisi kuulua, tai sitten yleisemmin englanti-suomi -sanakirjaohjelmia.
Jos näissä käy sanasto suppeaksi, kokeile lähikirjastosi kirjamuodossa olevaa tietotekniikan sanastoa. TIETOTEKNIIKAN SANASTO ENGLANTI - SUOMI
Tämä sanasto sisältää yli 3000 tavallisinta tietotekniikan sanaa englanniksi ja sanojen käännökset suomeksi. Sanasto on ote Tietotekniikan liitto ry:n julkaisemasta ATK-sanakirjasta http://www.ttlry.fi/sana/index.htm
EnfinCD englanti-suomi-englanti kaksisuuntainen...
Etsimäsi sarja on varmaankin Napaseutu: https://fi.wikipedia.org/wiki/Napaseutu
Tätä 18-osaista komediasarjaa esitettiin MTV3:lla 1994. Käsikirjoitus Raila Leppäkoski ja Neil Hardwick, ohjaus Hardwick.
Sarjan päähenkilöitä olivat Alma (Ritva Valkama) ja hänen tyttärensä Bertta (Sanna-Kaisa Palo).
Tällä hetkellä sarjan uusintaesityksistä ei löydy tietoja, mutta MTV:n asiakaspalveluun voisi jättää toiveen: https://www.mtv.fi/ota-yhteytta
Tuija Lehtiseltä on ilmestynyt vuonna 1999 mainitsemasi kirja sekä nuorten salapoliisikirja Ystävänpalvelus, joka aloittaa uuden sarjan sekä aikuisemmalle yleisölle suunnattu Mallitoimisto Pandora ja Nottingham kesällä kello 6. Vuonna 2000 on ilmestynyt Laura, ystäväni.
Jyväskylän kaupunginkirjaston kotisivu löytyy osoitteesta www.jkl.fi/kirjasto. Aineistohaku -kohdasta klikkaamalla pääsee hakulomakkeeseen, jolla voi hakea aineistoa vaikkapa aiheen mukaan. Asiasanalla kirjastorakennukset löytyy aiheeseen liittyvää aineistoa. Hakea voi myös kahden asiasanan yhdistelmällä, esim. kirjastot ja tilasuunnittelu tai kirjastot ja rakennussuunnittelu.
Teoksia esim. Kirjastotilojen suunnittelu, 1986; Hagman: Kirjaston mitoitus, 1988; Tulevaisuuden kirjastorakennus, 1996; Intelligent library buildings, 1999.
Kirjastossa on käytettävissä myös kotimaiset aikakauslehtien artikkeliviitetietokannat Aleksi ja Arto sekä englanninkielinen aikakauslehtien kokotekstitietokanta Ebsco, joista voi hakea aiheen mukaan.
Urheilukenttien hoidosta löysin seuraavat teokset: Urheilunurmikoiden perustaminen ja hoito (Opetusministeriö 1996), Urheilun suorituspaikat (Opetusministeriö 1986), Honkanen, Osmo: Liikuntapaikkojen mitat ja merkinnät (Rakennustieto 1999), Suomen liikuntapaikat (Rakennustieto 2000), Urheilukenttien suunnittelu- ja rakentamisopas (Rakennustieto 2002), Lasten liikuntapaikkojen suunnittelu: opas suunnittelun ammattilaisille, viherrakentajille ja kaikille lasten kanssa toimiville (Rakennustieto 2002). Lisäksi löysin seuraavat lehtiartikkelit, jotka ainakin sivuavat aihetta: Hiekkatekonurmi vaatii hoitoa (Kenttämestari 2/1992), Tuominen, Reino: Nurmikkopintaisen jalkapallokentän hoito (Puutarhakalenteri 1988 s.317-320), Martikainen, Pirkko:...
Alpeilla Matterhornin juurella Sveitsin ja Italian rajalla sijaitsevasta Cervinia-Zermatt-alueesta on jonkin verran tietoa muutamissa matkaoppaissa, videoita ei alueelta näytä olevan HelMet-kirjastoissa.
Saksankielisessä "ADAC SkiGuide Alpen" -laskettelu- ja hiihtokeskusoppaassa (v.2004) tietoa on havainnollisine rinnekuvineen kuusi sivua. Kirjan liitteenä on CD-ROM-levy, jossa on tietoa mm. hotelleista ja 3-D-panoramoja. Kev Reynoldsin "Walking in the Alps" -kirjassa (v. 2005) on tietoa vaeltajille kolmisen sivua. Yleisempää tietoa alueesta löytyy mm. kirjoista "The rough guide to Switzerland" (Matthew Teller) ja Let's go -sarjan "Italy". Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa HelMet-tietokannasta www.helmet.fi .
Internetistä hakusanoilla '...
Annika Thor on ruotsalainen kirjailija. Löydät hänestä tietoja netistä esim. Googlen haulla. Tiedot ovat kuitenkin ruotsin-, saksan- ja englanninkielisiä, mutta auttavallakin kielitaidolla saat ainakin henkilötiedot esiin. Lainattavia kirjoja löydät pääkaupunkiseudun Helmet-järjestelmästä, www.helmet.fi, kirjoittamalla sanahakuun nuortenkirjailijat. Suositeltavia kirjoja on esim. Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2, jota on lainakappaleena viidessä eri kirjastossa Vantaalla.
Valitettavasti suomen kielisistä nimiluetteloista ei Cassandra nimeä löytynyt. Englanniksi löytyi seuraava selitys verkosta:
CASSANDRA
Gender: Feminine
Usage: English, Greek Mythology (Latinized)
Pronounced: ka-SAN-dra (English) [key]
From the Greek Κασσανδρα (Kassandra), which possibly meant "shining upon man", derived from κεκασμαι (kekasmai) "to shine" and ανηρ (aner) "man" (genitive ανδρος). In Greek myth Cassandra was a Trojan princess, the daughter of Priam and Hecuba. She was given the gift of prophecy by Apollo, but when she spurned his advances he cursed her so nobody would believe her prophecies.
Sanat, sekä saksaksi että suomeksi, ovat tällaisessa nuotissa:
Freundorfer, Blumen aus Salzburg=Kukkia Salzburgista (1966).
Nuotti on Lahden kaupunginkirjaston kokoelmissa. Sen voi saada kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Kirjassa "Standard catalog of world coins : eighteenth century, 1701 - 1800" on Ruotsin kohdalla mainintaa tästä rahasta. AF tarkoittaa Adolf Fredrik. Teos löytyy esim. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta, Pasilasta.
Elokuva on julkaistu samalla DVD-levyllä Badding -elokuvan kanssa. Badding/Onnen maa DVD löytyy Tampereen pääkirjaston ja Oriveden pääkirjaston kokoelmista.
Saatavuuden voit tarkistaa PIKI-verkkokirjastossa: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=avlbs&previd=fullt&sesid=1201772…
Mitähän halusit kysyä? Niilo-etunimi on suomalainen muunnos Nikolaus-nimestä. Nimipäivä Niiloilla on 6.12. (Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, 1999)
Kirjaston hyllyyn lainattavaksi kirjat ilmestyvät aina vähän myöhemmin kuin kirjakauppoihin. Kirjat täytyy luetteloida aineistotietokantaan, jonka jälkeen ne vielä leimataan ja muovitetaan ja niin edelleen. Mitään tarkkaa päivämäärää en pysty sinulle siis kertomaan, mutta kirjaa kannattaa varautua odottelemaan jopa muutamia viikkoja sen ilmestymispäivästä ennen kuin se on lainattavissasi. Varauksen teokseen voit kuitenkin tehdä heti kun teos näkyy Helmetissä "käsittelyssä"-tilassa, eli kannattaa seurata tilannetta Helmetistä (tai kysellä omasta lähikirjastosta) ilmestymispäivän jälkeen, niin varmistat paikkasi varausjonon kärjessä!
Tartuntojen leviämisestä kirjaston kirjojen välityksellä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -sivustolla. http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=961def2c-24…
Vastauksen mukaan kirjaston kirjoja voi käyttää ilman huolta. "Hygienia-asioissa kannattaa olla aina tarkkana - sekä terveenä että sairaana. Kirjaston kirjoja voi kuitenkin käyttää huoleti."
Kuvaukseen sopiva laulu on nimeltään Riihimäen laulu. Tosin sillä näyttää olevan muitakin nimiä kuten Uuden aamun Riihimäki ja Riihimäki-laulu. Sen on säveltänyt Tauno Karila ja sanoittanut Väinö Mäkelä. Laulu alkaa: "Riihimäen harjanteilta näen seudun vehreän, joka liittää terässuonin Pohjois-Suomen, Etelän". Mäkelän runo on osallistunut Riihimäki-aiheisen laulun kirjoituskilpailuun syksyllä 1959. Laulun ensiesitys oli seuraavana vuonna. Laulusta julkaistu nuotti (3 s.), jossa on Matti Nikusen kaksi sovitusta laulusta, on lainattavissa Riihimäen kaupunginkirjastosta. Nuotissa ovat myös laulun sanat. Nuotin alussa on lisäksi Matti Nikusen kirjoittama lyhyt historiikki laulusta.
Etsimäsi runo on varmaankin Lauri Pohjanpään Lapsuuden maa kokoelmasta Väsyneet kädet (1930). Runo alkaa riveillä "Se metsä oli maailman sinisin / ja vehrein se nurmikkorinne."
Runo sisältyy myös esimerkiksi Pohjanpään runojen kokoelmaan Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954
Syy lienee ensisijaisesti ergonominen. Uunin sisään tulee myös voida vaivattomasti nähdä, joten se ei saa olla liian matalalla - eikä liian korkeallakaan. Esimerkiksi Kuluttaja-lehden mikroaaltouunin ostajan opas ohjeistaa laitteen sijoittamisesta näin: "Sijoita mikroaaltouuni ergonomisesti hyvään paikkaan. Sopiva korkeus lattiasta on noin 70-110 cm. Älä laita laitetta niin korkealle, että kuumaa ruokaa on vaikea nostaa pois ruoan läikkymättä. Uunin sisään täytyy myös ulottua näkemään. Sijoita mikro siten, että vaaratilanteessa johto on helppo vetää pois seinästä."
Ostajan opas: mikroaaltouuni - Kuluttaja.fi - Tuotetestit verkossa
