Hei,
Pääkirjaston uutistorilla voi skannata A4 kokoisia dokumentteja varattavalta asiakaspäätteeltämme tai voit lainata kannettavan tietokoneen mihin voimme lainata skannerin mukaan.
Asiakaskoneidemme käyttö, skannaaminen ja kannettavien lainaus on ilmaista.
Kirjavälityksestä kerrottiin, että heillä on käytössään Hollannissa heitä varten tehty Combiplast-merkkinen muovituskone. Lisää tietoa täältä:
http://www.nbdbiblion.nl/tools/Default.asp?leesanoniem=/nbdbiblion/Docu…
Käytössämme olevista lähteistä ainoastaan Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja tuntee nimen Janni. Kirjan mukaan Janni on muunnos nimistä Johanna, Jane ja Jeannette sekä lyhentymä Jani- ja Janni-alkuisista nimistä, jotka palautuvat myös nimeen Johanna. Kantanimi Johanna (hepr. Jahve on osoittanut armonsa, Jumala on armollinen) on ns. Johanneksen sisarnimi.
tietoa nimistä voit hakea mm. myös seuraavista osoitteista: http://almanakka.helsinki.fi/teemmekal/kal.tiedot.html, http://www.vaestorekisterikeskus.fi/etunimsu.htm, http://www.nicehouse.fi/frame7.htm ja http://www.helsinki.fi/lehdet/tiedevinkki/tv698.html.
Etsiskelin ehdottamillasi hakusanoilla ja monilla eri
yhdistelmillä Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannan
lisäksi LINDAsta (Suomen yliopistokirjastojen yhteisluettelo)
sekä kotimaisista lehtiartikkelitietokannoista ALEKSI ja ARTO.
Hakutermillä flokkulointi löysin vain pari viitettä: Harjula,
Veikko: Flokkulointitutkimuksia Kemin kromimalmilla (Diplomityö,
Oulun yliopisto, 1980) ja Rautjärvi, Heli & Pöllänen, Eine:
Raskasmetallien erottaminen jätevesistä elektroflokkuloinnilla
ja magneettisella erotuksella.(Report/University of Oulu Process
Engineering; 223, 1998). Hyötyä voi olla myös julkaisusta:
Rautjärvi, Heli & Pöllänen, Eine: Raskasmetallit ja niiden
erotus jätevesistä : kirjallisuuskatsaus.(Report/University of
Oulu,...
Anni Swanin satuja ovat kuvittaneet myös Kerttu Böök (Satuja osa 6 1923), A. Einola (Ilmarin matka kuuhun 1924, Unto Kaipainen (Kotavuoren satuja ja tarinoita 1957), N.O. Mether-Borgström (Jussi-poika Tonttulassa 1947), Maja Sidorow (Ihmeaapinen), Helga Sjöstedt (Kettu Repolainen, Jänis Vemmelsäären ja Kettu Repolaisen seikkailuja), Auvo Taivalvuo (Kesätarina Joulu-ukosta 1982, Vuorenkuninkaan poika 1982). Tarkemmat tiedot yllä mainituista teoksista löydät Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta osoitteessa https://kansalliskirjasto.finna.fi/Content/fennica. Hyödyllinen bibliografia vanhemmasta lastenkirjojen kuvituksesta on myös Maria Laukan toimittama kirja Satujen saari - suomalaista lastenkirjataidetta 1847-1960.
Suomalaisessa almanakassa on lähes 700 etunimeä. Nimen antamista säätelee etunimilaki, jonka mukaan jokaisella suomalaisella on oltava etunimi. Etunimiä saa olla enintään kolme. Tiedustelemasi nimi Sari-Anne koostuu kahdesta erillisestä etunimestä.
Sari on yksi muoto nimestä Saara, joka on yli 4000 vuotta vanha nimi ja monien raamatullisten nimien tapaan laajalle levinnyt. Tämä ruhtinatartakin tarkoittava nimi vakiintui suomalaiseen almanakkaan vuonna 1852.
Anne on yksi muoto nimestä Anna, jonka kantanimi on heprean Hannah, 'armo'. Anna on ollut almanakassa vuodesta 1708. Suosituksi se tuli Suomessa myöhäiskatolilaisella ajalla, jolloin meilläkin osoitettiin kunnioitusta Neitsyt Marian äidille, Pyhälle Annalle.
Suomalaisten suosikkeja...
Seita Parkkola (s. 1971) on Turussa asuva kirjailija.
Häneltä ovat ilmestyneet seuraavat kirjat: Yhdessä Niina Revon kanssa seikkailu- ja kauhusarja, jonka osat voidaan lukea myös itsenäisinä teoksina:
Susitosi, nuortenromaani, WSOY, 2001
Ruttolinna, nuortenromaani, WSOY, 2002
Jalostamo, nuortenromaani, WSOY, 2004.
Vuonna 2006 Seita Parkkolalta ilmestyi Viima, joka on yksittäinen teos. Syyskuussa 2009 nuortenromaani Usva, joka on kirjoitettu Viiman hengessä.
Lisää Seitasta voi lukea sivuilta: http://www.nuorisokirjailijat.fi/parkkolaseita.shtml
sekä http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=545&cat=
(Vastausta päivitetty 16.11.2009)
Alex on lyhentymä Alexanderista. Nimi on kreikkaa ja tarkoittaa puolustajaa, suojelijaa ja auttajaa.
Ella on muuntuma Helenasta ja siitä muodostuneesta Elinasta mutta useissa maissa sitä käytetään myös Eleonoran kutsumamuotona. Saksassa on Ellan yhteydessä viitattu lisäksi Elisabethiin ja voipa se olla Gabriellan, Isabellan ja Petronellankin lyhentymä. Englannissa nimen tulkitaan tarkoittavan kaunista keijukaista.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Munkkiniemen kirjastoon voit tulla koiran kanssa. Tältä sivulta näet muut Helsingin "koiraystävälliset kirjastot" (koiran kuvaa ei ole ruksattu yli):
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Tieteellisten kirjastojen Linda-tietokannasta löytyi muun nimistöntutkimuksen lisäksi julkaisut:
KEPSU, Saulo
Uuteen maahan : Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005.
HAGELSTAM, Katja
Hetki Helsingissä / Wenzel ja Katja Hagelstam ; Roosa Toivonen ja Pietke Visser. WSOY, 2007
Kirjat ovat myös Joensuun seutukirjastossa. Jälkimmäinen ei ole varsinaisesti nimistöntutkimus, mutta kertoo Helsingin rakennusten (ja nimien) historiasta.
Ruotsiksi löytyivät seuraavat, joista ainakin opinnäytetyö koskee suoraan aihetta:
Aarnikuru, Tanja
Herrgårdsnamn i Nyland / Tanja Aarnikuru, Mirkka Reunanen. [Tampere], 2001. - Pro gradu -työ : Tampereen yliopisto, kieli- ja käännöstieteiden laitos, pohjoismaiset...
Ainakin täältä kannattaa kysyä tarkemmin:
Lastenkirjainstituutti
- 1.470 niteen aapis- ja lukukirjakokoelma
http://www.lastenkirjainstituutti.fi
Käyttäytymistieteiden kirjasto / Helsingin yliopisto, oppimiskeskus Minerva
- kotimaisia peruskoulun ja lukion oppikirjoja oppiaineittain ryhmiteltynä
-kansa- ja oppikoulun sekä kansalais- ja ammattikoulun oppikirjoja kouluasteittain järjestettynä
http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/palvelut/minerva.htm
Myös Oulun yliopiston tiedekirjasto Pegasuksessa on vanhoja oppikirjoja. Vanhin aineisto on saatavana ainoastaan lukusali- ja tutkijakäyttöön.
http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=90
Helsingin yliopiston Kansalliskirjastossa on niin ikään vapaakappalekokoelma, jonne on arkistoitu...
Matrikkelia Viipurin sairaanhoitajattarista ei valitettavasti löydy. Kirja ”Matrikkeli Sairaanhoitajista ja Kätilöistä” (1971) löytyy Turun kaupunginkirjaston käsikirjastosta mikä tarkoittaa että sitä ei lainata. Ei ole varmuutta että kyseistä kirjasta löytyy niin vanha tietoa kuin 1889 syntyneitä ja kirjassa ei ole erillistä hakemistoa syntymäpaikkakunnista tai syntymävuosista. Valokuvia löytyy kirjasta mutta ei kaikista mainituista henkilöistä.
Viipurissa sairaanhoitajattaren koulutuksesta oli vastuussa Viipurin Diakonissalaitos joka oli toiminnassa vuodesta 1869–1940, milloin kyseinen laitos muutti Lahteen Viipurin menetyksen takia. Laitoksen historiasta voi lukea Kari Vappulan ”Rientäkää, älkää pysähtykö : laitosdiakonia 70 vuotta...
Hykkylä on Helsingin kaksoisyhteislyseon lempinimi, lyhenteestä HKYL. Täällä vähän koulun nimen historiaa, http://www.ahjos.net/muistoja/-Sanasto/hykkylan_historia.htm
Aaria löytyy monistakin nuottijulkaisuista. Jos katsot pääkaupunkiseudun Plussa-
tietokantaa (osoitteessa http://www.libplussa.fi/), valitset sieltä tarkennetun haun, kirjoitat nimekkeeksi "furtiva lagrima" ja valitset materiaaliksi nuottijulkaisut, saat esille useita. Samalla voit tarkastaa, mikä niistä sopii Sinun äänialallesi ja mistä kirjastoista ne ovat saatavissa.
Kun säveltäjä René Staar oli säveltämässä teosta "Fragments of a Dream Play: the Growing Castle”, Olof Palme murhattiin. Maaliskuussa 1986 Staar alkoi säveltää teosta "Funeral Music for Olof Palme", jonka hän yhdisti osaksi ”Growing Castle” –teosta. Saman vuoden kesällä hän erotti "Funeral Music for Olof Palme" –sävellyksen itsenäiseksi teokseksi. Tämä on kuitenkin klassista musiikkia, ei jazzia. ”Growing Castle” –sävellystä ei löydy Turun kaupunginkirjastosta, eikä muista Suomen maakuntakirjastoista.
Myös jazz-artisti Nils Lindberg esitti omaa musiikkiaan Olof Palmen hautajaisissa.
Talot ovat yksin kotona - pohjoismaisia runoja lapsille (2003) on kokoelma pohjoismaisten runoilijoiden runoja. Runot ovat suomeksi, ja lisäksi jokaiselta runoilijalta on yksi runo myös alkukielellä.Kirjaan kuuluu cd, jossa runoilijat lukevat runoja omalla äidinkielellään. Kirjan saatavuus selviää pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä helmet-tietokannasta osoitteesta www.helmet.fi. Tällä hetkellä kirjaa näyttäisi olevan paikalla useissa helsinkiläisissä kirjastoissa.
7 – 9-vuotiaille sopivia klassikkokirjoja löytyy useitakin. Seuraavassa joitakin suomalaisia lasten- ja nuortenklassikkoja, joukossa muutama aikuisille kirjoitettu, mutta lapsille soveltuva teos:
Aapeli : Pikku Pietarin piha.
Koko kaupungin Vinski.
Vinski ja Vinsentti.
Aho, Juhani : Rautatie.
Swan, Anni : Ollin oppivuodet.
Tottisalmen perillinen.
Iris rukka
Pakkala, Teuvo : Lapsia : kokoelma novelleja lasten parista.
Kivi Aleksis : Seitsemän veljestä.
Riikkilä, Väinö : Pertsa ja Kilu –sarja.
Härmä, Leena : Pieni Tuittupää –sarja.
Jansson, Tove : Muumi –sarja.
Ingman, Alfred Emil : Rimpisuon usvapatsas.
Finne, Jalmari : Kiljusen herrasväki –sarja.
Sauli, Jalmari : Erämaan kasvatit...
Helsingin kauppakorkeakoulun Helcat-tietokannasta löytyy vanhoja kauppakirjeenvaihdon oppaita, joista saattaisi olla sinulle hyötyä. Hae esimerkiksi hakusanalla kauppakirjeenvaihto tai liikekirjeenvaihto:
https://finna.fi
Jatkoa ajatellen sinun lieneekin parasta kääntyä Helecon-tietokeskuksen tietopalvelun puoleen.
http://lib.hse.fi/FI/services/tietopalvelu.html
Kysymyksesi on aika vaikea, koska 12-vuotiaat tytöt ovat keskenään hyvin erilaisia, samoin kirjat. Oletan, että pidät fantasiasta, koska kerrot lukeneesi Potterit ja Narniat. Pysytellään tällä kertaa fantasiakirjoissa. Oikein kovalle fantasiafanille voi aina suositella Tolkienin Taru sormusten herrasta -sarjaa ja sen johdanto-osaa Hobitti. Muita alan klassikoita ovat esimerkiksi Susan Cooperin Pimeä nousee -sarja ja Ursula Le Guinin Maameren tarinat -sarja. Vähän ehkä satuun päin kallellaan on John Masefieldin Keskiyön kansaa -tarina, mutta siinä on yllättäviä yhteyksiä Pottereiden maailmaan. Cornelia Funken Mustesydän ja sen jatko-osat ovat perinteisiä, muhkeita fantasiatarinoita, samoin Lohikäärmeellä ratsastaja ja Rosvoruhtinas....
Sukunimi Henttu viittaa muinaissaksalaiseen nimeen Heimrich tai piispa Henrikiin (kuoli 1156). Samasta nimestä on useita muunnoksia, mm. Hentunen, Hentula ja Henttinen.
Tarkempia tietoja saa sukunimikirjoista, esimerkiksi Pirjo Mikkosen teoksesta Sukunimet (2000). Sukunimikirjoja voi etsiä Turun kaupunginkirjaston Vaski-tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=… asiasanalla sukunimet.
