Paimentytön laulun nuotit löytyvät näistä Helsingin kaupunginkirjastossakin olevista nuottijulkaisuista:
Kanteleohjelmistoa. I / Toim. Ulla Katajavuori. 1963
Valavirta Taavi: Kansankoulun laulukirja ja musiikkioppi. 1983.
Laulun nuotit ovat myös näissä teoksissa:
Nyberg, Mikael: Oppilaan laulukirja 2 (1901) ja Oppilaan laulukirja 1-4 (1900)
Valistuksen laulukirja. 1930
Karjaväen laulukirja.1958
Valistuksen laulukirjan säestyksiä. 1927
Tiedot löytyivät Pirkanmaan kirjastojen musiikkitiedonhaun avulla. Tietokannasta voi hakea laulun alkusäkeiden mukaan:
http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=t_mform&sesid=1040131653
Absoluuttinen nollapiste -yhtyeen jäseniä kuvataan internetissä Wikipedia-tietokannassa siten, että Tommi Liimatta nostetaan muiden jäsenten edelle:
"Tommi Liimatta (s. 14. tammikuuta 1976) on tamperelainen muusikko, sarjakuvapiirtäjä, kuvataiteilija ja kirjailija. Liimatta on tullut tunnetuksi Absoluuttinen Nollapiste -yhtyeen laulajana, sanoittajana ja säveltäjänä."
Muista nykyisistä jäsenistä kerrotaan nimen lisäksi vain soitin:
"Nykyiset jäsenet
Janne Hast, kosketinsoittimet ja lyömäsoittimet
Tommi Liimatta, laulu ja kitara
Aki Lääkkölä, kitara ja kosketinsoittimet
Tomi Krutsin, lyömäsoittimet ja laulu
Aake Otsala, basso ja laulu"
Jos kysyjän tarkoitus on saada selville mahdollisia omistussuhteita yhtyeessä (esim. osakeyhtiö, osuudet...
Ainakin Keravan ammattiopistossa voi opiskella kirjastoalaa oppisopimuksella. Lisätietoja saat täältä:
http://www.keuda.fi/portal/
Työministeriö on koonnut paketin kirjastoalan koulutusmahdollisuuksista. Sieltä löytyy tietoa myös oppisopimuskoulutuksesta. Sen löydät täältä:
http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/01_tyovoimapalvelut/06_koulutus_ja_a…
Tervetuloa kirjastoalalle!
Nuua-nimeä ei löytynyt kirjaston kokoelmissa olevista lukuisista nimikirjoista. Juri Nummelin on teoksisaan (mm. Aarnu, Evena, Vinjami : 1700 ehdotusta etunimeksi, Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä)listannut useita harvinaisempia ja erikoisia nimiä, mutta hänenkään kirjoistaan ei nimeä löytynyt.
Näin ollen en osaa kertoa mitä nimi tarkoittaa.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta, http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 , nimi löytyy. Vuosina 2000-2008 kaksi henkilöä on saanut nimekseen Nuua.
Nuualla ei ole virallista nimipäivää, joten hän voi valita merkkipäivänsä itse.
Uusi kevät on julkaistu Jylhän runokokoelmassa Kiirastuli: runoja rauhan ja sodan ajoilta. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1941 otavan kustantamana. Uusintapainokset on otettu vuosina 1972 ja 1977.
Hei!
Dvd-elokuvien luettelointitietoihin on pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-kokoelmatietokannassa tallennettu tieto käyttörajoituksista eli tieto siitä, minkä ikäiset voivat elokuvan katsoa. Nämä merkinnät perustuvat Valtion elokuvatarkastamon asettamiin ikärajoihin. Merkinnän näkee kun avaa elokuvan luettelointitiedot klikkaamalla elokuvan nimeä.
Voit kokeilla Helmet-kokoelmatietokannasta esim. tarkennettua hakua (etusivulla linkki): Kirjoita hakusanakenttään:
lastenelokuvat and not (K7 or K11 or K13 or K15 or K18).
Hakukenttään kirjoitettu hakulauseke rajaa pois elokuvat, joiden luettelointitietoihin on merkitty jokin suluissa oleva ikäraja.
Rajoita haku Lasten kokoelmaan ja valitse aineistolajiksi DVD-levy.
Tuloksena saat dvd-...
Helsinkiläisestä säveltäjästä Veli-Pekka Bäckmanista ei löydy kokoelmistamme todellakaan muuta kuin mainitsemanne CD-levy. Se on omakustanne (Marras-Workshop) ja niin ollen sen kautta ei löydy edes levy-yhtiötä.
"Kirkko ja kaupunki" -lehden kotisivuilla http://www.kotimaa.fi/ on arkistossa vain vuoden numerot. Toimitukseen soittamalla saattaa selvitä missä numerossa ja minä vuonna mainitsemanne artikkeli on ollut. Yliopiston kirjasto säilyttää kotimaisia lehtiä, osaa mikrofilmeinä ja niitä voi tilata lukusalikäyttöön. -
Säveltäjän muu levytetty tuotanto on mitä todennäköisimmin omakustanteina julkaistua. TEOSTOsta http://www.teosto.fi/ voi kysyä säveltäjän yhteystietoja puhelitmitse, mikäli niitä ei ole ilmoitettu salaisiksi. Suomalaisen...
Helsingin sanomissa 19.1.2000 oli uutinen, jonka mukaan Suomessa toimii kaikkiaan noin 200 yksityiskoulua. Perusopetusta antavia kouluja oli viime vuonna 84, lukioita 24. Yksityiskoulujen liitto ry:n nettisivuilla osoitteessa http://www.ykl.pp.fi/ on lueteltu jäsenkoulut. Mukana on myös steiner-kouluja ja eri kristillisten yhteisöjen ylläpitämiä kouluja. Helsingin yksityisoppikoulut ry:n yhteystietoja en löytänyt, mutta heillä on netissä julkaisu julkaisu Hyllin uutiset osoitteessa http://www.hyl.edu.hel.fi/sivut/hylliuu.htm . Erityisopetusta antavia kouluja on mainittu Opetusviraston sivuilla osoitteessa http://www.edu.hel.fi/koulut/index.htm (alasvetolaatikossa). Yksityiset esikoulut toimivat kaiketi yksityisten päiväkotien yhteydessä...
A.W. Yrjänä on CMX-yhtyeen jäsen, ja hän on sanoittanut yhtyeen sävellykset. Internetistä löytyvät CMX:n kotisivut osoitteesta: http://www.qnet.fi/ebex/cmx/yhtye.htm . Sen kautta löytyy myös oma sivu A.W. Yrjänästä: http://www.qnet.fi/ebex/cmx/awy.htm sekä laulujen sanoituksia sivulta: http://njet.net/cmx/levyt/list.phtml . A.W. Yrjänä on julkaissut kaksi runokokoelmaa: Arcana, vuonna 1997 ja Rota, vuonna 2000. Hänestä on haastatteluja mm. lehdissä: Rumba 1999:3, Soundi 1999:12,
Anna 1997:37. Henkilökuva runoilijasta ja CMX-yhtyeen laulajasta löytyy lehdestä: Suomen kuvalehti 1998:1. Painetut runokokoelmat ja lehdet saat käyttöösi kirjaston kautta.
Valtion Säädöstietopankista Finlexistä http://www.finlex.fi/ löytyy ajantasainen lainsaadäntö. Kohdasta lainsäädäntö ja hae säädöstekstin perusteella hakusanalla " yksityinen tie" löytyy mm. Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 sekä Valtioneuvoston asetus yksityisistä teistä 21.12.2000/1267
Lakitekstin tulkinta on vaativaa, onneksi Kauppakaarelta löytyy myös julkaisu Nevala, Tapio: Opas kesäasunnon lakiasioihin. Helsinki : Kauppakaari, 2000.
Mene aineistotiedonhakuun osoitteessa http://www.helmet.fi .
Valitse opastetussa haussa hakutavaksi aihehaku. Kirjoita hakutermiksi portugalin kieli. Saat 63 viitettä, joista nimen perusteella löydät muutaman kirjan, kasetin, CD-romin brasilianportugalista. Kun klikkaat alleviivattua viitettä, pääset katsomaan, mistä kirjastoista ko. aineisto löytyy ja voit tehdä varauksen (mikäli sinulle on tehty nelinumeroinen tunnusluku kirjastossa).
Sinulle sopivalta materiaalilta vaikuttaisivat:
-Opi brasilianportugalia : oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille, London-Helsinki 2000 (cd-rom).
-Tyson-Ward, Sue,
Teos Brazilian Portuguese, London 2003 (kirja+kasettipaketti).
Osoitteesta http://www.stop.org.br (STOP maailman tuhoamiselle)löytyy...
Munkkiniemen kirjastoon voit tulla koiran kanssa. Tältä sivulta näet muut Helsingin "koiraystävälliset kirjastot" (koiran kuvaa ei ole ruksattu yli):
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Kysymyksesi on aika vaikea, koska 12-vuotiaat tytöt ovat keskenään hyvin erilaisia, samoin kirjat. Oletan, että pidät fantasiasta, koska kerrot lukeneesi Potterit ja Narniat. Pysytellään tällä kertaa fantasiakirjoissa. Oikein kovalle fantasiafanille voi aina suositella Tolkienin Taru sormusten herrasta -sarjaa ja sen johdanto-osaa Hobitti. Muita alan klassikoita ovat esimerkiksi Susan Cooperin Pimeä nousee -sarja ja Ursula Le Guinin Maameren tarinat -sarja. Vähän ehkä satuun päin kallellaan on John Masefieldin Keskiyön kansaa -tarina, mutta siinä on yllättäviä yhteyksiä Pottereiden maailmaan. Cornelia Funken Mustesydän ja sen jatko-osat ovat perinteisiä, muhkeita fantasiatarinoita, samoin Lohikäärmeellä ratsastaja ja Rosvoruhtinas....
Sukunimi Henttu viittaa muinaissaksalaiseen nimeen Heimrich tai piispa Henrikiin (kuoli 1156). Samasta nimestä on useita muunnoksia, mm. Hentunen, Hentula ja Henttinen.
Tarkempia tietoja saa sukunimikirjoista, esimerkiksi Pirjo Mikkosen teoksesta Sukunimet (2000). Sukunimikirjoja voi etsiä Turun kaupunginkirjaston Vaski-tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=… asiasanalla sukunimet.
Kirjavälityksestä kerrottiin, että heillä on käytössään Hollannissa heitä varten tehty Combiplast-merkkinen muovituskone. Lisää tietoa täältä:
http://www.nbdbiblion.nl/tools/Default.asp?leesanoniem=/nbdbiblion/Docu…
Tanskalainen taidemaalari Carl (Jens Erik C.) Rasmussen näyttää maalanneen pääasiassa merimaisemia. Hänen töitään pääsee näkemään ainakin alla olevan linkin kautta:
http://www.artnet.com/artists/carl+(jens+erik+c.)-rasmussen/past-auctio…
Tästä taiteilijasta ei löytynyt kirjaston lähteiden kautta tietoa, mutta ehkä voit verrata omaa maalaustasi sivuston maalauksiin.
Kunstindeks Danmark -sivustolta löytyi ainakin kaksi muuta tanskalaista C. Rasmussen nimistä taiteilijaa: C. J. Rasmussen ja C. M. Rasmussen:
https://www.kulturarv.dk/kid/SoegResultatKunstnerRefresh.do?page=26&ord…
https://www.kulturarv.dk/kid/Websted.do
Tässä muutamia aiheeseen liittyviä kirjoja Lahden kaupunginkirjastossa:
Ruishalme, Outi: Elämä satuttaa : kriisit ja niistä selviytyminen. 2007 (luokka 59.564)
Palosaari, Eija: Lupa särkyä : kriisistä elämään. 2007 (59.564)
Minun tieni : kuinka selvisin pahimmasta / toim. Ulla-Maija von Hertzen. 2009 (59.564)
Day, Laura: Eläköön kriisi! voimaa ja rohkeutta vaikeista ajoista. 2006 (59.564)
Dolan, Yvonne: Pieni askel : tie hyvään elämään traumaattisen kokemuksen jälkeen. 2009 (17.3)
Kannattaa varmaankin lukea myös Euroopan ja maailmanhistoria yleisesityksiä, mutta kyllä maitten historioitakin löytyy suomen kielellä.
Ensiksi viittaan sarjaan 'Matkaopas historiaan'. Siihen sisältyviä teoksia löytyy esim. pääkaupunkiseudun kirjastojen luettelosta
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/
kirjoittamalla yllä mainitulla sivulla olevaan laatikkoon sarjan nimen.
POHJOISMAIDEN historiasta lisäksi
Andersson, Ingvar
Ruotsin historia. - WSOY, 1950
Halila, Aimo
Tanskan ja Norjan historia. - Gaudeamus, 1972
Kan, Aleksandr
Skandinavian maiden historia (Tanska, Norja, Ruotsi). - Progress, 1983
Holmberg, Åke
Ruotsi vuoden 1809 jälkeen. - Gummerus, 1966
Hentilä, Seppo ym.
Pohjoismaiden historia. - Edita, 2002
Jutikkala, Eino...
Sukunimi Parviainen pohjautuu venäläiseen ristimänimeen Parfeni (Parfenij), jonka karjalaisia muotoiluasuja ovat mm. Parppa, Parhia ja Parvia.
Kirjan Parviaisten suku 3 (2011) mukaan nimi olisi voinut muotoutua suvun kantaisän nimen kautta seuraavasti: Parfeni > Parvia >Parvianpoika > Parviainen (s. 13).
Sukunimi Parviainen on yleinen koko Itä-Suomessa.
Lisätietoja löytyy kirjoista:
Mikkonen, Pirjo : Sukunimet (2000)
Parviaisten suku 1 : 1500-luvulta 1700-luvulle (1999)
Parviaisten suku 3 : Par sattoo vuotta Savon Parvijaisia (2011)
