Yhteen kirjoitetuista peräkkäisistä sanoista koostuva yhdyssana on yksi sana eli yhdyssanat voidaan tässä ymmärtää yksisanaisiksi ilmauksiksi. "Kokemus-/palveluvuosilisä" on siis aivan oikein kirjoitettu.
Vinoviivan molemmin puolin on sanaväli, jos se erottaa jaksoja, joista ainakin yksi koostuu kahdesta tai useammasta sanasta: "naimaton / naimisissa / rekisteröidyssä parisuhteessa / eronnut / leski".
Kielitoimiston ohje vinoviivan käytöstä:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/vinoviiva/ohje/1
Sinällään hiusten ja ihokarvojen kasvunopeudessa ei ole merkittävää eroa. Tavallisesti karvat kasvavat 2–4 millimetriä viikossa. Ero johtuu kehon eri osien karvoituksen kasvu- ja lepovaiheen kestosta. Päälaella karvatuppien kasvuvaihe kestää paljon pidempään kuin muualla kehossa.Hiukset voivat kasvaa jopa kahdeksan vuotta. Esimerkiksi kulmakarvat jäävät paljon lyhyemmiksi, koska ne kasvavat vain muutamia viikkoja tai kuukausia. Karvan kasvuvaiheen päätyttyä alkaa lepovaihe, jolloin karvan kasvu pysähtyy.
Helsingin Sanomien artikkelissa arvellaan, että hiukset ovat saattaneet olla tärkeä suoja auringon porotusta vastaan. On myös mahdollista, että ihmisen esi-isät ovat suosineet pidempitukkaisia puolisoita, jotka...
Hei!
Barokki ja klassismi muotoutuivat erilaisiksi eri maissa. On mm. englantilainen klassismi ja espanjalainen barokki jne.
Klassismin ajan ja barokin arkkitehtuurista ja niiden erityispiirteistä löydät tietoa mm. seuraavista teoksista: Otavan suuri ensyklopedia osat 2 ja 8. Euroopan arkkitehtuurin historia / Nikolaus Pevsner, sekä Maailman taiteen historia / Hugh Honour & John Fleming.
Arkkitehtuuriin voit tutustua myös Internetissä mm.osoitteessa: http://www.bc.edu/bc_org/avp/cas/fnart/arch/
Triumph 2000- merkkisen auton korjausoppaita löytyy esim. seuraavat: Triumph 2000-2500 : repair operation manual, julkaistu: [S.l.] : British Layland, 1986. Tätä kirjaa on Tampereen kaupunginkirjastossa, sekä TRIUMPH 2000, 2500 AND 2.5 : OWNERS WORKSHOP MANUAL / RAY M. JONES julkaistu: SPARKF. : HAYNES, 1983, jota on Oulun kaupunginkirjastossa.
Koska pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei tämän merkkisen auton korjausopasta ole, voit jättää kirjoista kaukopalvelupyynnön. Lisätietoja Espoon kirjastojen kaukopalvelusta saat internetosoitteesta http://www.espoo.fi/xsl_perussivu_alasivuilla.asp?path=1;641;7119;8587;…
Kuuluisa suomalainen lavahypnotisoija oli Olavi Hakasalo alias Olliver Hawk (1930 -1988). Hän tuli suurelle yleisölle tutuksi 1960-luvulla aloittamillaan esityskiertueilla.
Olavi Hakasalosta ei ole kovinkaan paljon tietoa saatavissa. Henkilötiedot löytyivät Wikipediasta, vapaasta nettitietosanakirjastam, os. http://fi.wikipedia.org/wiki/Olavi_Hakasalo . Tarinaa hänestä löytyi lisäksi muutamalta verkkosivulta, os.
http://www.tamperelainen.fi/arkisto/hawk_olliver.html
http://www.netikka.net/hypnoosikeskus/kari.htm
http://www.olliverhawk.net .
Jokeri-lehden (Suomessa julkaistavan taikureille suunnatun lehden) numerossa 2/2006 on todennäköisesti juttu Olliver Hawkista. Aivan täyttä varmuutta en asiaan saanut. Valitettavasti lehti ei ole...
Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannassa
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1140178993&ulang=…
on kirjaston oma luokka suomea vieraana kielenä opiskeleville.
Alasvetovalikosta saa luokkahakumahdollisuuden. Kun siihen kirjoittaa 88.2073 saa tulokseksi suomen kielen oppikirjat ja kielikurssit ulkomaalaisille.
Yläasteen oppikirjat ovat lasten- ja nuortenkirjastossa. Siellä on esim. Puhutko suomea? -sarjan kirjoja
ja oppikirjoja maahanmuuttajalapsille.
Sekä aikuisten- että lastenosastolla on esim. Hämäläisen Aletaan ja Jatketaan kirjat ja Lepäsmaan Suomen kielen alkeisoppikirja.
Lisää suomen kielen oppikirjoja löytyy yleisemmäsä oppikirjaluokasta 88.207.
Suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa esittelevät mm....
Helsingin pääkirjastossa Pasilassa löytyy kaikki Helsingissä ilmestyneet päivälehdet. Kolme kuukautta vanhat paperimuodossa ja sitä vanhemmat mikrofilmattuina. Valitettavasti uutisia ei ole luetteloitu millään tavalla. Sen sijaan kirjaston koneilta voi tehdä sanahakuja Helsingin Sanomien verkkoarkistosta. Seuraavassa tarkemmat tiedot miltä ajalta verkkoarkistosta löytyy aieneistoa:
Helsingin Sanomat
Yli 1,4 miljoonaa uutista ja kirjoitusta 1.1.1990 lähtien.
Ilta-Sanomat
Yli 500 000 artikkelia 1.1.1993 lähtien.
Taloussanomat
Kaikki lehdessä julkaistut artikkelit vuodesta 1998 alkaen, yhteensä yli 80 000 kappaletta.
Sekä yleisillä että tieteellisillä kirjastoilla on olemassa pohjoismaista yhteistyötä. Yhtenä esimerkkinä vuosittain järjestettävä Pohjoismainen kirjastoviikko, joka tänä vuonna järjestettiin 12.-18.11. Alla olevan linkin kautta saat enemmän tietoa viikosta, sekä sen takana olevista järjestöistä:
http://www.norden.org/webb/news/news.asp?lang=4&id=7389
Suomen kansalliskirjasto on tehnyt monenlaista pohjoismaista ja muutakin kansainvälistä yhteistyötä. Tietolinjan artikkeli on vuodelta 1999, mutta siitä löytyy monipuolista tietoa:
http://www.lib.helsinki.fi/tietolinja/0299/kansainv.html
Suomessa Ulkoministeriö toimii yhteistyökumppanina ja rahoittajana kirjastojen kansainvälisessä yhteistyössä:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/...
Korttisi tiedoista näkyy, että olet äskettäin täyttänyt 15 vuotta, ja kirjastolle et ole enää lapsiasiakas. Sinun pitäisi nyt käydä kirjastossa, että asiakastietosi voidaan päivittää. Se tarkoittaa, että takaajasi tiedot poistetaan kortiltasi, ja olet tästä lähin itse vastuussa lainoistasi. Samalla tarkistetaan, että muutkin tietosi ovat ajan tasalla. Ota kirjastoon mukaan kirjastokorttisi ja henkilötodistus (esim. passi, alle 18-vuotiaalla henkilötodistukseksi käy myös kuvaton Kela-kortti). Tervetuloa!
Espoo.fi sivulta löytyy tietoa kesätyöpaikoista:Kesätöiden hakuaika on nyt alkanut ja jatkuu pitkin kevättä. Hakuajat vaihtelevat tehtävästä riippuen. Espoo tarjoaa noin 700 kesätyöpaikkaa alan opiskelijoille ja yli 16–vuotiaille. Kaikki kesätyöpaikat ovat nähtävissä rekrytointijärjestelmässämme. Työpaikkahakemus jätetään ilmoituksen kautta sähköiseen rekrytointijärjestelmään:
https://www.tyonhaku.espoo.fi/
Lomakkeeseen voit merkitä mikä kirjasto olisi sinulle mieluisin.
Sukuselvitys voi olla esim. perunkirjoitusta varten tarvittava laajempi virkatodistus, josta käy ilmi henkilön muuttotiedot ja maininnat puolisosta ja lapsista. Jos henkilöllä ei ole lapsia, todistukseen merkitään vanhemmat ja sisarukset. Perunkirjoituksia varten sukuselvitys on tilattava erikseen kaikista niistä seurakunnista, joissa henkilö on 15 vuotta täytettyään ollut kirjoilla. Jos henkilö ei ole kuulunut seurakuntaan, tilataan sukuselvitys maistraatista. Mikäli selvitys tarvitaan sukunimen muutosta varten todistukseen otetaan mukaan aiemmat sukupolvet, joista selviää, että nimi on todella ollut suvussa.
Suomessa vain pari kirjailijaa pystyy elättämään itsensä kirjoittamisella. Runoilijat ovat kirjailijoista huonotuloisimpia. Runoilija Tommi Parkko kertoo runoilijoiden toimeentulosta näin:
"Runoilijoiden alhaisesta toimeentulosta kertoo se, että kustantaja maksaa yleensä tekijälle runokirjan kirjoittamisesta noin 1 000–2 000 euroa ja kirjaa myydään 100–800 kappaletta. Runoilija siis tarvitsee hengenpitimikseen apurahoja ja muita töitä.
– Esimerkiksi oma toimeentuloni on koostunut viimeisten kymmenen vuoden aikana pääasiassa apurahoista ja luovan kirjoittamisen opettamisesta.
Tilanne on pakottanut runoilijat miettimään, missä oma osaaminen on tarpeellista ja miten sitä voi soveltaa. Parkko on auttanut heitä uuden kehittämisessä muun muassa...
Rivit ovat Eino Leinon runon Vapauden vilja (1919) kolmas säkeistö.
Voit lukea koko runon esimerkiksi alla olevista linkeistä Kansalliskirjaston digitoimiin aineistoihin.
Suomalainen Suomi 4/1919
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1369188?term=vapaud…
Eino Leino: Ajatar (1920)
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100602/Ajatar_tietovirsia.p…
Aaria löytyy monistakin nuottijulkaisuista. Jos katsot pääkaupunkiseudun Plussa-
tietokantaa (osoitteessa http://www.libplussa.fi/), valitset sieltä tarkennetun haun, kirjoitat nimekkeeksi "furtiva lagrima" ja valitset materiaaliksi nuottijulkaisut, saat esille useita. Samalla voit tarkastaa, mikä niistä sopii Sinun äänialallesi ja mistä kirjastoista ne ovat saatavissa.
Runar Schildtiä ja Väinö Linnaa yhdistää kirjailijana mm. taitava elävän puhekielen käyttö, psykologinen herkkyys ja loistava ympäristönkuvaus.
Aihepiireiltäänhän nämä kirjat eivät ole yhteneväiset kuten eivät myöskään historialliselta ajankohdaltaan.
Jokainen henkilö kuitenkin lukee ja kokee teokset oman itsensä kautta, joten on aika vaikea tarkasti tulkita teosta toisen puolesta.
Ehkäpä parhaaseen analyysiin pääset lukemalla kyseiset teokset itse ja tulkitsemalla ne oman lukukokemuksesi kautta.
Todennäköisesti tarkoittamasi kirjan kirjoittaja on Kuang-Chung Lo (sukunimi on Lo)ja kirjaa ei ilmeisesti ole suomennettu. Englanniksi siitä on ainakin kaksi käännöstä: Romance of the three kingdoms ja Three kingdoms. Kirjailijan nimi voi olla myös muodossa Lou Guan Zhong. Englanninkielisenä kirjaa on saatavilla Helsingin yliopiston opiskelijakirjastosta ja kiinan kielellä Vantaan Hakunilan kirjastosta.
Valitettavasti en ole onnistunut löytämään varmaa tietoa Pääskylä-nimen taustasta ja merkityksestä. Etisin kaikista kirjastomme sukunimiä käsittelevistä teoksista – tuloksetta.
Teoksessa Sirkka Paikkala: Se tavallinen Virtanen : suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 (Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004) s. 319 kerrotaan sukunimestä Pääskynen, jossa viitataan tuon nimen juontuneen mahdollisesti asuinpaikasta, vrt. kylän nimi Pääskylä Längelmäellä. Oli sangen yleistä, että kun sukunimien käyttö alkoi vakiintua, nimeksi valittiin juuri talon tai paikan nimi. Siitä, miten sukunimet ovat syntyneet, löydät tietoa edellä mainitun teoksen (s. 79- ) lisäksi esimerkiksi teoksesta: UUSI suomalainen...
Näytelmää ei ole suomennttu. Christopher Marlowen tuotannosta on tähän mennessä ilmestynyt vain yksi suomennos "Edvard II" (Faros, 2003): http://www.faroskustannus.fi/kirjat/marlowe.html
Ainakin seuraavat voisivat kiinnostaa:
- Rautaristi / Elovaara, Klaus. Tampere : Salamajärvi, 2008
- Uhrivalkeat : romaani Rovaniemen tuhosta ja valtauksesta / Jaatinen, Pekka. Helsinki : Johnny Kniga, 2005
- Uhrivalkeat : romaani Rovaniemen tuhosta ja valtauksesta / Jaatinen, Pekka. Helsinki : Johnny Kniga, 2005
- Korpivaellus / Paasilinna, Mauri. Gummerus, 2005
- Viimeiseen patruunaan : romaani Tornion taisteluista 1944 / Jaatinen, Pekka. Helsinki : Like, 2004
- Kallehin on vapaus : sotaromaani / Kurvinen, Jorma. Helsingissä : Otava, 1998
- Kuilu : kertomus sodasta / Kurvinen, Jorma. Helsinki : Otava, 1995
- Tuhoon tuomittu partio : kertomus suomalais-saksalaisen kaukopartion huimista seikkailuista Petsamon / Aapa, Uula.Otava,...
Sana ”kutsumus” on mitä luultavimmin johdos sanasta ”kutsu”. Raimo Jussilan teoksen ”Vanhat sanat” (SKS, 1998) mukaan ”kutsumus” on esiintynyt suomen kirjakielessä tiettävästi ensimmäisen kerran 1601 lakitekstissä merkityksessä ’haaste’ ja vuonna 1621 merkityksessä ’kutsu (saapua)’, ’kutsu virkaan’, ’kehotus parannukseen’. Alkujaan sanalla on siis ollut juridista ja uskonnollista merkitystä. Sanan sepittäjästä tai kaukaisemmasta syntyhistoriasta ei liene tietoa, koska kirjat eivät sitä kerro.
”Kutsua”-verbi on esiintynyt suomen kirjakielessä sen alkuajoista asti, joten sen alkuperä on kaukainen. Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” (WSOY, 2004) kertoo, että sillä on vastineita kaikissa lähisukukielissä. Häkkinen pitää...
