Knihtilä on siirtynyt sukunimeksi talonnimestä. Talonnimenä se on ollut varsinkin Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. Nimi liittyy ammatinnimeen knihti tai nihti (ruotsiksi knekt), joka tarkoittaa asepalvelijaa tai vanginvartijaa. Aiemmin kirjurit käyttivät ruotsinkielisiä ammatinnimityksiä myös suomenkielisistä kirjattavistaan. Osa näistä nimityksistä siirtyi sukunimiksi. (Lähde: Uusi suomalainen nimikirja, 1988)
Suomen rahojen arvohintoja voi tarkistaa kirjasta: Suomen rahat arviohintoineen 2008 : keräilijän opas, 10. p. Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta http://www.numismaatikko.fi/ saatte lisätietoa vanhoista rahoista ja niiden keräilystä.
Rahojen arvo määräytyy suurelta osin rahan kuntoluokituksen perusteella. Suomen rahat arviohintoineen - keräilijän oppaasta selviää, että v. 1890 50 pennin hopea kolikon hinnaksi arvioidaan kunnosta riippuen 1-140 €, v. 1892 50 pennin hopeakolikko arvioidaan kunnosta riippuen 1,50-200 €.
Voit tarkistaa muiden kolikkojen arviohinnat yllä mainitusta kirjasta. Siinä löytyy myös opas rahojen kunnon arviontiin.
Suomen kielen perussanakirja 1 (A-K) (1990) määrittelee "kirjaston" seuraavasti:
1. (yleiseen käyttöön tarkoitettu) kokoelma kirjoja yms.; paikka tai rakennus, jossa tällaista kokoelmaa säilytetään.
2. eräiden kirjasarjojen nimissä.
Tietohuollon sanaston (1993) mukaan "kirjasto" on
1. yksityinen tai yleiseen käyttöön tarkoitettu kokoelma julkaisuja tai
2. organisaatio, jonka tehtävänä on hankkia ja saattaa käyttöön julkaisuja tai
3. tila, jossa säilytetään kirjastoa.
Jos laajempi kirjaston selvittely kiinnostaa, kannattaa tutustua esim. Kirjastolakiin http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980904 , jossa määritellään mm. yleisten kirjastojen
tavoitteet: "...edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja...
Sinä ja kustantaja laaditte kustannussopimuksen. Lukujonossa blogissa kerrotaan näin:
Kaikille kustantajille tulee noin tuhat käsikirjoitusta vuodessa. Teos pyytää niitä paperisena, mutta meilinäkin tulee – lue siis ohjeet kustantajien verkkosivuilta ennen lähettämistä.
On ok tarjota käsikirjoitusta useammalle kustantajalle samanaikaisesti, mutta jos saat sopimuksen, ilmoita lopuille että kirja ei ole enää tarjolla. ”Se saa ärtyneeksi, kun löytää hyvän käsikirjoituksen, ja kirjailija vastaa että se on mennyt muualle jo kaksi kuukautta sitten. Ilmoita siitä! Muuten se vie työaikaa turhaan.”
Edelliseen liittyen: ”Älä ärsytä kustantajaa.”
Kaikkia saapuneita käsikirjoituksia luetaan, mutta vain potentiaaliset luetaan kokonaan. Jos...
Kappale on nimeltään Ihmettelylaulu. ("Suuren ihanteeni Nalle Puhin hengessä syntynyt laulu. Ihmettely on maailmaa eteenpäin vievävoima.") Sanat löydät esim. nuottikokoelmasta Runokoira Pentti ja muita lauluja. Kappale löytyy levyltä Laiska kottarainen. Voit tarkistaa kumpaisenkin saatavuustiedot Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/
Käytössämme olevasta materiaalista ei löytynyt Aidi-nimeen ehkä sisältyvistä merkityksistä. Ainoa merkintä painetuissa lähteissämme on Eero Kiviniemen kirjoittamassa kirjassa Rakkaan lapsen monet nimet (W+G, 1982). Siinä olevan tietojen (s.249) mukaan on Aidi pelkästään naisen nimi ja että nimi oli yleensä ensimmäisenä nimenä. Nimi oli käytössä varsinkin 1890- ja 1910-luvuilla Uudenmaan läänissä, Turun ja Porin läänissä sekä Vaasan läänissä. Aidi-nimi ei ole ollut kovin yleinen sillä kirjan mukaan nimi on ollut 34 henkilöllä.
Kyseessä on Viljo Kajavan runo Silta. Se löytyy esimerkiksi kokoelmasta 1930-luvun runot.
Asko Vilén on tehnyt runoon Silta myös sävelmän, joka löytyy esim. nuottijulkaisusta Laulut sulle laatimani: 85 laulua.
Eerika on Erikin sisarnimi. Erik on muinaisgermaaninen yhdyssana, joka merkitsee hallintoaluetta tai yksinvaltiaana hallitsevaa. 14 Ruotsin ja 7 Tanskan kuningasta on kantanut nimeä Erik. Yhteys hallitsijaan on siis olemassa, joskaan nimi ei ihan tarkasti liity prinsessaan.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja WSOY 1999.
Kyseessä on Pirkko Karpin satu "Kun eukko säilöi kesäpäivän".
Tarina löytyy teoksista:
Somerkivi, Urho: "Neljäs lukukirja" (Otava, 1975)
Karppi, Pirkko: "Jättiläinen ja paimenpilli" (WSOY, 1959)
Näyttäisi siltä, ettei Goethen teosta ”West-östlicher Divan” ole suomennettu kokonaisuudessaan. Sen sijaan osia ja yksittäisiä runoja siitä lienee ilmestynyt monissa julkaisuissa. Niitä sisältyy runsaammin ainakin Goethen ”Valitut teokset” -sarjan osaan 7, jonka on suomentanut Otto Manninen, ja Teivas Oksalan suomentamaan Goethe-valikoimaan ”Runotarten lemmikki”, jossa on runoja kokoelmaan kuuluvista ”Suleikan kirjasta” (”Buch Suleika”) ja ”Kapakkakirjasta” (”Das Schenkenbuch”).
Yksittäisiä runoja on aika mahdotonta poimia kattavasti lukuisista Goethen runoja sisältävistä julkaisuista. Lehden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ Giethen yksittäisiä suomennettuja runoja voi...
Imeisestikään tällaista sanakirjaa ei ole. Ainakaan yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindan tai Frank-monihaun kautta ei tällaista kirjaa suomalaisista kirjastoista löytynyt. Joitakin englanti-amhara sanakirjoja on, esim. Amharic-English, English-Amharic dictionary / compiled and revised by A. Zekaria.
http://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
Cygnaeuksenkatu on saanut nimensä suomalaisen kansakoulun isäksi kutsutun kansakoulujen ylitarkastaja, Jyväskylän seminaarin johtaja, pappi Uno Cygnaeuksen (1810-1888) mukaan. Kadunnimi on vuodelta 1906. Nykyinen suomenkielinen muoto on vahvistettu vuonna 1928. Tätä ennen nimi tunnettiin muodossa Cygnaeuskatu (1909).
Tiedot löytyvät teoksesta Helsingin kadunnimet, https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunni…
1980-luvulla ilmestyi Kirjaliton kustantamana kirja Nukkumatti kertoo 365 hyvänyön satua. Sitä ei valitettavasti ole Hämeenlinnan kirjaston kokoelmassa, joten en voi tarkistaa kantta. Sivuja oli 237, joten kohtuullisen paksu se on ollut. Googlen avulla löytyi tällainen kuva: http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=972523. Näyttääkö tutulta?
Yhteen kirjoitetuista peräkkäisistä sanoista koostuva yhdyssana on yksi sana eli yhdyssanat voidaan tässä ymmärtää yksisanaisiksi ilmauksiksi. "Kokemus-/palveluvuosilisä" on siis aivan oikein kirjoitettu.
Vinoviivan molemmin puolin on sanaväli, jos se erottaa jaksoja, joista ainakin yksi koostuu kahdesta tai useammasta sanasta: "naimaton / naimisissa / rekisteröidyssä parisuhteessa / eronnut / leski".
Kielitoimiston ohje vinoviivan käytöstä:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/vinoviiva/ohje/1
Sinällään hiusten ja ihokarvojen kasvunopeudessa ei ole merkittävää eroa. Tavallisesti karvat kasvavat 2–4 millimetriä viikossa. Ero johtuu kehon eri osien karvoituksen kasvu- ja lepovaiheen kestosta. Päälaella karvatuppien kasvuvaihe kestää paljon pidempään kuin muualla kehossa.Hiukset voivat kasvaa jopa kahdeksan vuotta. Esimerkiksi kulmakarvat jäävät paljon lyhyemmiksi, koska ne kasvavat vain muutamia viikkoja tai kuukausia. Karvan kasvuvaiheen päätyttyä alkaa lepovaihe, jolloin karvan kasvu pysähtyy.
Helsingin Sanomien artikkelissa arvellaan, että hiukset ovat saattaneet olla tärkeä suoja auringon porotusta vastaan. On myös mahdollista, että ihmisen esi-isät ovat suosineet pidempitukkaisia puolisoita, jotka...
Hei!
Barokki ja klassismi muotoutuivat erilaisiksi eri maissa. On mm. englantilainen klassismi ja espanjalainen barokki jne.
Klassismin ajan ja barokin arkkitehtuurista ja niiden erityispiirteistä löydät tietoa mm. seuraavista teoksista: Otavan suuri ensyklopedia osat 2 ja 8. Euroopan arkkitehtuurin historia / Nikolaus Pevsner, sekä Maailman taiteen historia / Hugh Honour & John Fleming.
Arkkitehtuuriin voit tutustua myös Internetissä mm.osoitteessa: http://www.bc.edu/bc_org/avp/cas/fnart/arch/
Triumph 2000- merkkisen auton korjausoppaita löytyy esim. seuraavat: Triumph 2000-2500 : repair operation manual, julkaistu: [S.l.] : British Layland, 1986. Tätä kirjaa on Tampereen kaupunginkirjastossa, sekä TRIUMPH 2000, 2500 AND 2.5 : OWNERS WORKSHOP MANUAL / RAY M. JONES julkaistu: SPARKF. : HAYNES, 1983, jota on Oulun kaupunginkirjastossa.
Koska pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei tämän merkkisen auton korjausopasta ole, voit jättää kirjoista kaukopalvelupyynnön. Lisätietoja Espoon kirjastojen kaukopalvelusta saat internetosoitteesta http://www.espoo.fi/xsl_perussivu_alasivuilla.asp?path=1;641;7119;8587;…
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta www.helmet.fi löytyy joitakin suomenkielisiä teoksia pyhimyksistä. Niitä voi etsiä käyttämällä sanahaku-hakutapaa ja kirjoittamalla hakusanoiksi pyhimykset roomalaiskatolinen kirkko, kieli-valikosta voi rajata kieleksi suomen. Näin löytyy mm. teos Engelhart, Adalbert: Pyhien vuosi: pyhien kalenteri vuoden jokaiselle päivälle, Helsinki: Katolinen tiedotuskeskus, 2001. Kyseisestä teoksestä löytyy ainakin joidenkin katolisten pyhimysten suomenkieliset nimet. Kattavan vastauksen saamiseksi kannattaa kääntyä varsinaisen asiantuntijan, Katolisen tiedotuskeskuksen, puoleen. Heille voi lähettää kysymyksiä sähköpostitse info@catholic.fi, kotisivu www.catholic.fi.
Onnistuneen puheen laatimista ja pitämistä käsittelevät monet käytöksen ja puhetaidon oppaat. Esimerkiksi Eija Kämäräisen "Hyvä käytös, hyvät tavat" ja Sirkka Lassilan "Uusi käytöksen kultainen kirja" sisältävät luvun puheiden yleisistä periaatteista. "Sanankäytön pikkujättiläinen" käsittelee aihetta astetta yksityiskohtaisemmin useiden esimerkkipuheiden avulla. Muita puheen pitämistä käsitteleviä kirjoja ovat mm. Robert G. Phillipsin "Nouse ja pidä puhe!", Malcolm Kushnerin "Esitystaito keltanokille" ja Matti Peltosen "Puheopas". Kaksi jälkimmäistä tosin painottuu itse puheen pitämisen sijasta enemmänkin esiintymistaitoon.
Helmet-aineistohaussa puheen pitämistä käsittelevät kirjat löytyvät käyttämällä asiasanoja "puheet", "käytösoppaat"...
