IKyseessä oli Kokonaan toinen juttu - äidinkielen virikeohjelmasarja kolmasluokkalaisille, joka esitettiin TV-1:ssä maanantaisin 12.20-12.45 tammikuussa 1977, uusinnat tiistaiaamuisin. Siinä näyttelivät sekä Olavi Ahonen (vahtimestari) että Erkki Saarela (posteljooni osassa 2, salapoliisi osissa 3 ja 4),
10.1. Osa 1: Suusialas nitreve. Tommi luulee, että nyt alkaa vain koulu ja kolmas luokka, mutta vahtimestarilla on salaisuus…
17.1. Osa 2: Viesti. Postimies Totti Luska harrastaa muutakin kuin postimerkkien tutkimista.
24.1. Osa 3: Mihin jäljet johtavat
31.1. Osa 4: Ansa. Koira Kirjalainen tunnustaa rakkautensa kirjoihin ja että tässäkin jutussa on kirja paikallaan.
Kyseessä lienee didgerido (kirjoitetaan myös didgeridoo, didjerido, didgeridu). Soittimen teko-ohjeita löytyy suoraan Internetistä, esim. osoitteesta: Aboriginal bushcrafts -sivustosta http://www.bushcrafts.com.au/, kohdasta how to make a didgeridoo http://www.bushcrafts.com.au/Info_pages/Didgeridoo_making.html
ja
http://www.bushcrafts.com.au/Info_pages/Didgeridoo_making-Fitted_edge_c…
ja Wikipediassa
http://en.wikipedia.org/wiki/Didgeridoo
Suomen yleisistä kirjastoista Espoon ja Helsingin kirjastojen kokoelmista löytyy seuraava kirja:
Schellberg, Dirk: Didgeridoo - Ritual Origins and Playing Techniques, mutta kirjaa näkemättä en pysty sanomaan, olisiko siitä hyötyä soittimen rakentamisessa. Jos haluat lainata em. teoksen, lähikirjastosi...
Ilmatieteen laitoksen sivuilla kerrotaan, että " Ilmoittamamme auringon nousu- ja laskuajat perustuvat yleisesti käytössä oleviin tähtitieteellisiin kaavoihin ja niistä johdettuihin laskuohjelmiin." https://ilmatieteenlaitos.fi/aurinko-ja-kuu#1
Ja koska erilaisilla verkkosivuistoilla voi tarkistaa, milloin aurinko nousee ja laskee esim. Helsingissä lokakuun ensimmäisenä päivänä, taustalla täytyy olla laskentakaavoja. Tällainen laskuri löytyy esimerkiksi täältä http://www.moisio.fi/taivas/aurinko.php?paikka=+helsinki&dy=1&mn=10&yr=…
Ilmatieteen laitoksen sivuilla mainitaan myös, että " Auringon nousu- ja laskuaikoja määritteleviä tähtitieteellisiä kaavoja on useita erilaisia." Yksi kaava löytyy teoksesta Tähtitieteen perusteet...
Hei,
Anna ja Fanny Bergenströmin kirjassa Talvitunnelmia : Ruokaa, kukkia ja joulun valmistelua (Otava, 1996) kerrotaan aiheesta lyhyesti. Tuoksuhedelmät eli pomanderit ovat ikivanha perinne. Etelä-Ranskassa sanotaan neilikoiden symboloivan jalokiviä, jotka koristivat kolmen viisaan miehen lahjoja seimen Jeesus-lapselle. Mausteneilikat sisältävät ainetta, joka auttaa hedelmiä säilymään.
Muista lähteistä löytyy, että taustalla on myös keskiajan ruttoepidemia, jonka johdosta aromaattinen koriste estäisi taudin tarttumista tai ainakin peittäisi epämiellyttävää hajua. Sitä voi myös pitää eräänlaisena varhaisena aromaterapiana.
Joulukirjoja on sen verran lainassa, etten voinut niistä etsiä tarkempaa tietoa.
Englanninkielisesssä wikipediassa...
Siansaksa-nimityksellä on alun perin viitattu sanojen alkuäänteiden vaihtamiseen tai tavujärjestyksen muuttamiseen perustuviin leikki- tai salakieliin. Tällaisten kielten on arveltu saaneen alkunsa keskiaikaisissa saksalaisissa luostarikouluissa; varhaisimmat saksankieliset kirjalliset esiintymät tämäntyyppisestä leikkikielestä ovat peräisin 1550-luvulta. Siansaksan 'saksa' viittaa tähän kielelliseen alkuperään; sika lienee päätynyt mukaan alkusoinnun vuoksi, samoin kuin lammas siansaksan lähisukulaiseen lampaanlatinaan.Siansaksan merkityksen muutos kohti nykyistä ('käsittämätön puheen mongerrus') sai alkusysäyksensä kenties Agathon Meurmanin toimittamasta ensimmäisestä ranskalais-suomalaisesta sanakirjasta (1877), jossa jargon kääntyi...
Kopioin Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta vastauksen aiemmin esitettyyn samaan kysymykseen: "Lyhyt kuvaus Lassi Sinkkosesta löytyy esim. teoksista:- Pekka Tarkka: Suomalaisia nykykirjailijoita, 1980
- Suomen kirjailijat 1945-1980 (sisältää myös luettelon teoksista ja lähdeviittauksia kirjoihin ja artikkeleihin)
Muuta tietoa ja teosten analysointia on jonkin mm. seuraavissa: Pertti Karkama: Impivaara ja yhteiskunta, Pohjoinen, 1985
- Kirjoita itsesi maailman väleihin, toim. Kirsti Mäkinen, SKS, 1997 (sisältää artikkelin Elina Niemissalo: Lassi Sinkkonen ja Matti Mäkelä miehen tiellä)
- Kirjallisuus Suomessa, toim. Antti Eskola, Katarina Eskola, 1974 (artikkeli Lassi Sinkkosen Sumuruiskun asemasta...)
- Pekka Tarkka: Sanat sanoista, Otava...
Oletan, että tarkoitat Sergeanne Golonin nimellä julkaistua Angelika -sarjaa. Sergeanne Golon on kirjailijanimimerkki, jonka takana ovat ranskalainen lehtinainen Simone Golonbinoff (s.1921) ja venäläissyntyinen ranskalainen geologi Serge Golonbinoff (1903-72). Lähde: Otavan kirjallisuustieto, 1990
Internetistä löytyy kattava englanninkielinen Angelika-sarjaa ja sen tekijöitä käsittelevä sivusto. Sivuilla kerrotaan, että ennen Angelika-sarjaa Anne Golon oli kirjoittanut lehtiartikkeleiden lisäksi kirjoja ja näytelmiä. Anne oli kiinnostunut historiasta ja harkitsi historiallisen romaanin kirjoittamista aviomiehensä rohkaisemana. Asuessaan Versaillesissa (Annen äidin talossa) Anne ja Serge tutustuivat linnan kirjastoon. Kirjastossa tutkijat...
Rauman kaupunginkirjaston kokoelmista http://ankkuri.rauma.fi/ löytyi sanahaulla "kanta-asiakas" seuraava teos:
Pöllänen, Jouni: Kanta-asiakasmarkkinointi. Wsoy, 1995.
Tulosjoukko kuitenkin laajenee, jos käytät hakulausekkeena sanahaussa "asiakkaat ja markkinointi". Näissä kuitenkin todennäköisesti käsitellään asiakasmarkkinointia yleensä, ehkä sivuten kanta-asiakasmarkkinointiakin.
Lisää aiheesta löytyy kuitenkin korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta Lindasta, jota voi käyttää kirjastoissa. Kanta-asiakkuudesta ja asiakasuskollisuudesta löytyy tietoa mm. seuraavista graduista. Näitä voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Lehto, Jarno: Elämän valttikortit : tutkimus kuluttajien asiakasuskollisuudesta kanta-asiakasohjelmaa kohtaan...
Kyseessä saattaa olla saksalaisen Lisa Tetznerin teos ”Hannun maailmanmatka”. Suomentanut Sivi Kortelainen. Helsinki, Tammen nuorisonkirjoja 3 (1944). Kirja on julkaistu alkujaan saksaksi vuonna 1929.
Kirjassa Hannu seikkailee jäniksen selässä lentäen ympäri maailmaa. Matkanteko painottuu Yhdysval-toihin, mutta piipahtaa Hannu Suomessakin.
Lisätietoa kirjasta ja kirjailijasta löydät esimerkiksi tästä englanninkielisestä linkistä:
http://www.answers.com/topic/lisa-tetzner-1
Kirja löytyy myös Turun kaupunginkirjaston kokoelmista. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden kirjaston Aino-aineistotietokannasta, jonka löydät täältä: http://www.turku.fi/aino
Kirjaa kannattaa kysyä antikvariaateista. Netissä toimivia antikvariaatteja löydät esim....
Little boy blue -lorusta on useita suomennoksia, halusit vain hahmon suomenkielisen nimen. Tässä muutama:
Näin Kaarina Helakisa Disney-lorukirjassa Hanhiemo (2001 Helsinki Media:
Sininuttu pellonpoika
Kirsi Kunnas Hanhiemon iloisessa lippaassa (2004 WSOY)
Paimenpoika... Hoi poika sinipaitainen
Hannele Huovi Hanhiemon lorukopassa (1996 Tammi)
Paimenpoika sinitakki
Yhtenäistä nimitystä pienelle paimenpojalle ei siis löydy. Toivottavasti sait kuitenkin apua näistä löydöksistä. Lähempää tutustumista varten löydät kirjoja kaupunginkirjaston kokoelmista.
Esim. www.helmet.fi
Tekijänoikeuskysymykset ovat todella vaikeasti tulkittavia. Yleisperiaatehan on, että tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta sen vuoden päättymisestä, jona kirjailija kuoli. Mutta yksittäistapaukset voivat poiketa tästä. Tekijänoikeuden piirissä ovat myös kääntäjät.
Tekijänoikeuslaki:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Onkin varmasti viisainta kysy neuvoa Opetusministeriön Tekijänoikeusneuvostolta. Kuka tahansa voi pyytää neuvostolta lausunnon ja lausuntopyyntö voi olla vapaamuotoinen.
http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/?lang=fi
Lisätietoja:
Tekijänoikeusneuvoston sihteeriltä, hallitussihteeri, OTK Marko Rajaniemi, etunimi.sukunimi@minedu.fi
Yhteystiedot:
Tekijänoikeusneuvosto
Opetusministeriö
PL...
Yksiselitteistä vastausta kysymykseen ensimmäisestä romaanitrilogiasta on valitettavasti mahdotonta antaa. Vaikka trilogiamuodolla on ollut oma merkittävä asemansa antiikin Kreikan tragedian historiassa, ei romaanikirjallisuuden vaiheita kartoitettaessa trilogioihin ole kiinnitetty erityistä huomioita eikä niiden esiintymiä ole erikseen kartoitettu edes nimenomaisesti romaanimuodon historiaan keskittyvissä kirjallisuushistorioissa ja hakuteoksissa (esim. Doody, Margaret-Anne, The true story of the novel; Goldknopf, David, The life of the novel; The novel : a guide to the novel from its origins to the present day; Watt, Ian, The rise of the novel; Wilson, Colin, The craft of the novel). Trilogioiden jäljittämistä mutkistavat lisäksi...
Maailman runosydän, WSOY, 1998, teoksessa on suomennettu neljä Dorothy Parkerin runoa: Partaterät tekevät kipeää/Razors pain you, Onneton yhteensattuma/Unfortunate coincidence
Sosiaalinen huomautus/Social Note, Yksi virheetön ruusu/One Perfect Rose.
Lisäksi teoksesta Runoni rakkaudesta, Otava, 1997, löytyy runo Intiaanikesä/Indian summer(mukana on myös runo Unfortunate coincidence nimellä Valitettava yhteensattuma)
utta "Ballade of a great weariness" runoa ei kokoelmista löytynyt.
Lähteet: Linkki maailman runouteen tietokanta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au…
Parker
Parkerin teoksien saatavuus eri kaupunginkirjastoissa:
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a…...
Satakirjastojen (Satakunnan kirjastojen) kuunnelmien luettelon löydät Satakirjastojen tietokannan kautta. Kirjoita Hakusanat-ruutuun kuunnelmat ja paina Hae-painiketta. Voit halutessasi rajata hakua esim. vain cd-levyillä oleviin kuunnelmiin (aineistolaji) ja/tai pelkästään aikuisten tai lasten osastoihin (osastot). Näitä tarkennuksia voi tehdä sivuston Tarkennettu haku -kohdassa.
http://www.satakirjastot.fi/
Junien aikataulut löytyvät kausijulkaisusta Suomen kulkuneuvot: Turisti.
Voit tutustua siihen Kansalliskirjastossa.
http:\\finna.fi
http:\\www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut.html
Kirjastonhoitajan työhön vaaditaan korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu informaatiotutkimuksen opinnot. Informaatiotutkimus voi olla joko pää- tai sivuaineena. Tutkinnon voi suorittaa Tampereen ja Oulun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon tradenomi (AMK) kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmassa.
Yleisten kirjastojen palkkaus määräytyy KVTESin mukaan (ks. lähdeluettelo). Kirjastonhoitajan palkkaan vaikuttavat monet asiat, esimerkiksi tehtävien vaativuus ja mahdollinen vuorotyö. Tiede- ja yliopistokirjastoissa palkat ovat jonkin verran korkeampia.
Kirjastonhoitajan koulutuksesta ja palkkauksesta on kysytty palvelussamme...
Saunan historiasta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
- Tuomo Särkikoski: Kiukaan kutsu ja löylyn lumo : suomalaisen saunomisen vuosikymmeniä
- Risto Vuolle-Apiala: Savusauna : ennen ja nyt
- Marketta Forsell: Saunan taikaa : tarinoita, tietoa, tunnelmia
Lisää voit hakea käyttämällä HelMet-haussa hakusanoja saunat historia.
Saunaseuran sivuilta löytyy lisää luettavaa
http://www.sauna.fi/
Jos ihan lyhyt versio saunan historiasta riittää, niin suomenkielisessä Wikipediasta löytyy sellainen:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sauna
HSähkökäyttöisiä kodinkoneita oli vuosisadan alussa yllättävän vähän. Vuonna 1910 laitteita oli kaiken kaikkiaan vain 13 kappaletta. Tämä tieto on Vuokko Lepistön kirjasta Joko teillä on primuskeitin? – kotitalousteknologian saatavuus ja tarjonta Helsingissä 1800-luvun puolivälistä 1910-luvun lopulle (s.105).
Lisää tietoa kotitalouksien sähkönkäytöstä saat esim. Oiva Turpeisen teoksesta Energiaa pääkaupungille – sähkölaitostoimintaa Helsingissä 1884-1984, jonka tietoihin Lepistökin tukeutuu. Molempia kirjoja näyttää olevan paikalla useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa - tarkemman sijainnin voit tarkistaa lähikirjastostasi tai Netistä osoitteesta http://www.libplussa.fi/ Onnea tietovisaasi!
Netistä osoitteesta http://www.otava.fi kohdasta kirjailijat löytyy tietoa
Anna-Leena Härkösestä. Toinen mahdollisuus on käyttää esim. Evreka-hakupalvelua (http://www.evreka.com/fi). Hakukenttään voi kirjoittaa hakusanaksi fraasi (lainausmerkeissä) "anna-leena härkönen".
Esim. osoitteessa http://www.saunalahti.fi/~makkeli/anna.html on artikkeli ko. kirjailijasta ja lisäksi vielä pieni lähdeluettelo, josta voi löytää lisää vinkkejä tiedon etsintään.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy myös painettua tietoa Härkösestä, mm. lehtileikkeitä. Kokeilkaapa Pallas-Introa, Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokantaa netissä osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/ Valitkaa selaushaku ja ottakaa ns. pudotusvalikosta kohta asiasana ja...
