Luultavasti 1910-luvun Italiassa käytettiin suureksi osaksi samoja soittimia kuin muuallakin Euroopassa. Muutenkin soittimet ovat vaihdelleet varmasti enemmän musiikkilajin kuin maan mukaan. Lisäksi Italiassa on ollut omia perinnesoittimia, joista löytyy tietoa esimerkiksi englanninkielisestä Wikipediasta osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Category:Italian_musical_instruments
Soittimien historiasta yleensä löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista teoksista
- Soittimet / Kertonut Stéphane Audel (Kirjoja koteihin, 1963)
- The instruments of music / Robert Donington (Methuen & Co., 1970)
- European musical instruments / Frank Harrison, Joan Rimmer (Studio Vista, 1964)
- The History of musical instruments / Curt Sachs (J. M....
Jean Untinen-Auel ei ole julkaissut ainakaan vielä jatko-osia Luolakarhun klaani -sarjaan. Netissä kyllä liikkuu huhuja jopa kuudennesta osasta, mutta huhut voivat perustua pelkälle toiveajattelulle. Auelin kirjojen kustantaja on Random House (http://www.randomhouse.com ); sen luetteloa kannattaa aika ajoin käydä katsomassa. Ja ihailijasivuille varmaan myös tulee tieto heti, kun kirja ilmestyy englanniksi: http://www.geocities.com/~auelpage/auel.html.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy seuraava englanti-ruotsi-englanti sanakirja: Mats Bergström: Engelsk ordbok: engelsk-svensk/svensk-engelsk (744 s.;1992).
Varatuimmat teokset pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa löydät vielä tarkemmin alla olevasta linkistä. HelMet on pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteinen kirjastoverkko (Helsinki Metropolitan Area Libraries). Siihen kuuluvat Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot.
Tässä TOP 10 Kaunokirjallisuus
1. Punainen erokirja / Pirkko Saisio
2. Ikiyö / Ilkka Remes
3. Siellä jossakin / Laila Hietamies
4. Helene / Rakel Liehu
5. Kahden ja yhden yön tarinoita / Riku Korhonen
6. Punainen susi / Liza Marklund
7. Stalinin lehmät / Sofi Oksanen
8. Raatokärpänen / Patricia Cornwell
9. Harry Potter and the Order of the Phoenix / J. K. Rowling
10. Harjunpää ja pahan pappi / Matti Yrjänä Joensuu
Sekä TOP 10 Tietokirjallisuus
1....
Internetiin liittyvästä lainsäädännöstä kertovia teoksia voit hakea pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta Helmetistä http://www.helmet.fi sanahakua käyttäen antamalla hakusanoiksi internet lainsäädäntö. Näin saat viitteiksi mm. teokset Rahnasto, Ilkka: Internet-oikeuden perusteet, Helsinki : Lakimiesliiton kustannus, 2002, ja Wirzenius, Arno: Vastuu laittomasta sisällöstä verkkoviestinnässä, Helsinki : Liikenneministeriö, Edita, jakaja, 2000. Teoksia on useissa pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa, saatavuustiedot voit tarkistaa aineistotietokannasta. Sisäasiainministeriö on julkaissut teoksen Internetissä julkaistavan rikollisen materiaalin rajoittamista selvittäneen työryhmän raportti, Helsinki :...
Mahtaako kyseessä olla Martti Haavion "Iloisessa eläinkirjassa", s. 104,kertoma suomalainen kansansatu "Taivas putoaa", jossa esiintyy Kukko Kuukernuppi.
Hyvän kuvan aiheesta saa Hallituksen esityksestä eduskunnalle tuloverotuksen siirtohinnoittelua koskevaksi lainsäädännöksi. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaA…
Artikkeleja siirtohinnoittelusta sekä myös kirjallisuusviitteitä ajalta ennen uuden lain voimaantuloa 1.1.2007.
Esimerkiksi:
Mehtonen, Pekka (2005), Siirtohinnoittelu, tuloverotus ja konsernistrategiat – erityisesti strategisen suunnittelun dokumentoinnista ja reaaliargumentaatiosta. Edita.
Karjalainen, Jukka – Laaksonen, Sami, Siirtohinnoitteludokomentaatiosta Suomessa. – Verotus 3/2002 s 315–323.
Matikkala, Timo, EY:n siirtohinnoittelun vastaoikaisut mahdollistavan verosopimuksen sisältö ja vaikutus kansainvälisen yrityksen verotukseen. –...
Homeroksen Odysseian (Otto Mannisen suom.)toisessa laulussa : Ithakalaisten kansankokous. Telemakhon matka, s. 18 on kohta, jossa röyhkein Penelopeen kosijoista Antinoos lausuu: "Tällaisenkin vielä hän keksinyt juonen on viekkaan. Näät naiskammiohon kutehelle hän laitteli kankaan hienoisen, ylen pitkän, näin kosijoille jo lausui: "Sulhot, Odysseun kuoltua mun kosijoikseni tulleet, älkää nyt hätiköikö te häitäni, kunnes on valmis kangas tää, et' ei mene hukkaan lankani kauniit. Kääriliinat teen jalo Laerteen minä siitä, ennenkuin kovan kuolon tuo tyly sallima hälle, ettei naiset akhaijein vai mua moittisi - maanneen vainajan verhoja vaill', eläessään, vaikk' oli vauras." Sama kohtaus Saarikosken suomennoksessa (3.p.1985)s. 31-32.
Juice Leskisen tuotannon tekijänoikeudet ovat kaiketi hänen perikunnallaan. Kannattaa ottaa yhteyttä Teostoon eli säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikin kustantajien tekijänoikeusjärjestöön:
http://www.teosto.fi/fi/mika_teosto_on.html
Kirjastot voivat hankkia kokoelmiinsa julkaisuja uskontokunnasta tai muusta maailmankatsomuksesta riippumatta. Ainoastaan lait säätelevät hankintaa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmaohjelmassa sanotaan mm. näin:
”HelMet-kirjasto tarjoaa kokoelmissaan suomalaisen kirjallisen kulttuuriperinnön ja valikoiman maailman kirjallisesta kulttuurista.”
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/hankintaohjelma/
Helmet-kirjastoilla, (www.helmet.fi) joita on noin 60 eri puolilla pääkaupunkiseutua, on hyvin suuri kokoelma, ja mahdollisuus hankkia varsin laajalti myös eri uskontojen julkaisuja. Helmet-kokoelmista löytyy mm. vhs-video Jehovan todistajista (Jehovan todistajat: järjestö tämän nimen takana) ja Mormonin kirja (Mormonin kirja:...
Runon nimi on Satu ja sen on kirjoittanut Lauri Pohjanpää (1889-1962). Runo löytyy ainakin seuraavista teoksista:
Pohjanpää, Lauri. Lastenrunoja. 1962.
Tämän runon haluaisin kuulla 3. Toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen. Tammi, 2000.
Suomen kansalaisuuden voi säilyttää ulkomailla asuessaan. Jos ulkomailla asuva Suomen kansalainen kuitenkin hakee asuinvaltionsa kansalaisuutta, kansalaisuuden myöntämisen ehdoksi voidaan asettaa Suomen kansalaisuudesta vapautuminen.
Suomen kansalainen, joka on myös vieraan valtion kansalainen tai joka haluaa tulla vieraan valtion kansalaiseksi, voidaan hakemuksesta vapauttaa Suomen kansalaisuudesta. Entinen Suomen kansalainen saa ilmoituksesta Suomen kansalaisuuden.
Lähteet:
Kansalaisuuslaki 16.5.2003/359
Kuosma, Tapio, Uusi kansalaisuuslaki. Lainvoima, 2003
Kuopion varastokirjastossa näyttäisi olevan ainakin "Iskelmää" vuosilta 1960-1967. Myös nimi "Viikonloppu" löytyy haulla, vuosi siinä näyttäisi olevan 1942, mutta onko kyseessä lehti, sitä ei haussa näy. Ajansäveltä en löytänyt mistään kirjastosta.
Varastokirjastosta saa kaukolainoja kaikkien yleisten kirjastojen kautta. Ota yhteys kotikuntasi kirjastoon ja kysy sieltä tarkemmin heidän kaukopalvelukäytäntöään.
Kysyin asiaa Helsingin Sanomien painotalosta Sanomalasta.
Vuorovastaava ei valitettavasti voinut kertoa, mitä mustetta he käyttävät, mutta hän lähetti Sanomapainon painotalojen ympäristötavoitteet ja toimenpiteet sekä painovärin turvatiedotteen ja tiivisti tärkeimpiä otteita siitä: "Tässä otteita painovärin turvatiedotteesta:
Tuotetta ei luokitella vaaralliseksi muutetun asetuksen (EY) 1272/2008 mukaisesti.
Toistuva tai pitkäaikainen kontakti seokseen voi johtaa luonnollisen rasvan poistumiseen iholta, aiheuttaen ei-allergista kontakti-ihottumaa ja ihon läpi imeytymistä. Silmiin roiskunut liuos voi aiheuttaa ärsytystä ja parantuvan vaurion.
Ei sisällä lisäaineita, jotka tavarantoimittajan tämänhetkisen tietämyksen...
Tilastot pitkäaikaisimmista kansanedustajista löytyvät eduskunnan verkkosivuilta: Pitkäaikaisimmat kansanedustajat 1907 -Lisää tilastotietoa aiheesta löytyy täältä: Kaikki vaalikaudet
Maritta tulee nimestä Marita. Se on espanjalainen hellittelymuoto Mariasta ("pikku Maria"). Toisinaan Maritaa on pidetty lyhentymänä Margaretasta.
Sirpa -nimen alkuperä on epävarma. Se saattaa olla Siiri, joskus on viitattu sanaan sirpale.
Lähteenä vastauksessa teos Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. Nimikirjoja kirjastojen kokoelmissa on useita.
Sitaatti on Robertson Daviesin romaanin Velho mieheksi sivulla 119. Tämän sitaatin suomentajaa ei kerrota, toisin kuin joittenkin muitten runojen kääntäjät, liekö sitten Marja Alopaeuksen itsensä suomentama. Kävin läpi kaikki HelMet-kirjastojen kokoelmien Emily Dickinson –suomennokset lukuun ottamatta Aila Meriluodon Kimeä metsä –kirjaa, jossa on joitakin Dickinsonin runoja, sitä kun en löytänyt. Tätä runoa ei ollut missään.
Et kerro, tarkoitatko klassista vai nykykreikkaa. Lopputuloksen kannalta tällä ei ole väliä, koska hakutulos ei niitä erittele, mutta sinun itsesi pitää ehkä kiinnittää tähän huomiota.
Suomen kansalliskirjaston kokoelma FENNICA https://finna.fi
on erinomainen tapa etsiä tällaista aineistoa. Valitse Haku, valitse hakutyyppi luokitus, ja kirjoita hakukenttään UDK:87 -1 (tarkoittaa luokituksessa kreikan ja latinan kielinen runous), jolloin saat hakutulokseksi kaiken Suomessa julkaistun alkukieleltään kreikkalaisen runouden, joka on julkaistu kirjoina. Mukana tulee myös latinasta käännetty, joten olepa tarkkana.
Saatuasi näin listatuksi kirjat voit tarkistaa saatavuuden kirjastostamme, http://www.helmet.fi/
Tämän lisäksi on tietenkin Ilias ja...
