Pääkaupunkiseudun kirjastoista tätä kirjaa ei löydy lainattavaksi. Sen voi tilata kaukolainaksi. Sitä löytyy ainakin Tampereelta, Rovaniemeltä ja Varastokirjastosta Kuopiossa. Kaukolainamaksu on 4 euroa.
Kansalliskirjastosta (Unioninkatu 36, Helsinki) kirjaa voi pyytää lukusalissa luettavaksi.
Vähän on kirjailijasta tietoa saatavilla.
Tässä Gummeruksen sivuilta:
Hannu Tuomainen on pitkän linjan elokuva-ammattilainen. Hän on ohjannut elokuvan Menolippu Mombasaan ja tuottanut Poika ja Ilves -teoksen. Kansainvälisten palkintojen lisäksi Suomen elokuvatoimistojen liitto valitsi Hannun vuonna 1999 vuoden elokuvatuottajaksi ja samana vuonna hän sai lastenkulttuurin valtionpalkinnon.
Elonetistä löytyvät kaikki elokuvat joiden tekemisessä Hannu Tuomainen on ollut mukana
http://www.elonet.fi/name/he2bfz/
Vikamaa-nimi on harvinainen. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Vikamaa-sukunimi on tai on ollut alle 26 suomalaisella:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nimeä ei löytynyt kirjaston sukunimiä käsittelevistä kirjoista. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaiseman Suomalainen paikannimikirja -kirjan (2007) mukaan Rovaniemen seudulla on joitakin vika-alkuisia paikan- ja luonnonnimiä. Arvellaan, että vika-alku on peräisin saamen kielestä. Vikamaa-sukunimen liittymisestä näihin muihin nimiin ei kuitenkaan ollut tietoa.
Laulun sanat löytyvät ilmeisesti nuottikirjasta ”112 kitaralaulua” (Musiikki Fazer, 1964). Minulla ei ole nyt kirjaa käsillä, joten en pysty tarkistamaan sen sisältöä, mutta osoitteesta https://finna.fi löytyvän Viola-tietokannan mukaan sen alkusanat ovat ”Mitä minä teen noilla rilloilla”. Rilloista voisi hyvin päätellä, että laulussa saatetaan mainita hevonenkin. Sen mainitaan olevan kansansävelmä.
Antiikin ajan näytelmissä jumalia esiintyy henkilöinä jonkin verran, mutta varsinaisesti näytelmää, jossa olisivat jumalat päärooleissa ei ole säilynyt jälkipolville. Antiikin kreikkalaisten tragedioiden sisältö on kuitenkin lähes pelkästään mytologiaan pohjautuvaa, joten jumalat ovat läsnä näytelmien sisällössä ja tapahtumissa hyvin merkittävästi. Usein kuoro, joka on osana näytelmän rakennetta, kertoo jumalten rooleista tapahtumissa. Näytelmän oletetaan syntyneenkin osana uskonnollisia menoja. Kreikkalaisista suurimmat tragediankirjoittajat ovat Aiskhylos, Sofokles ja Euripides. Euripideen Bakkantit käsittelee Dionysioksen palvontaa, Euripideellä Hippolytos -näytelmässä esiintyvät Afrodite ja Artemis, Troijan naisissa Pallas Athenes ja...
Saunan historiasta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
- Tuomo Särkikoski: Kiukaan kutsu ja löylyn lumo : suomalaisen saunomisen vuosikymmeniä
- Risto Vuolle-Apiala: Savusauna : ennen ja nyt
- Marketta Forsell: Saunan taikaa : tarinoita, tietoa, tunnelmia
Lisää voit hakea käyttämällä HelMet-haussa hakusanoja saunat historia.
Saunaseuran sivuilta löytyy lisää luettavaa
http://www.sauna.fi/
Jos ihan lyhyt versio saunan historiasta riittää, niin suomenkielisessä Wikipediasta löytyy sellainen:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sauna
Turun kaupunginkirjastosta ei voi lainata verenpainemittaria. Vaski-alueella verenpainemittarin voi lainata Ruskon, Vahdon sekä Maskun kirjastoista. Vaskin kirjastohaulla voi hakea myös palveluita. Hakemalla palvelut-kohdasta sanalla verenpainemittari saa tulokseksi nämä 3 kirjastoa https://vaski.finna.fi/Content/kirjastot
Inka on lyhentymä nimistä Ingrid ja Inkeri, jotka kumpikin pohjautuvat muinaisskandinaaviseen nimeen Ingifridh. Se on puolestaan muodostunut Ing-jumalan nimestä ja kauneutta merkitsevästä sanasta frid. Suomen Inkeri-nimi on todella vanha, sen oletetaan olleen käytössä jo esikristillisellä ajalla. Inka tuli ilmeisesti ensin käyttöön Inkerin ja Ingridin lempinimenä ja yleistyi sittemmin myös itsenäisenä nimenä. Nimipäiväkalenterissa se on ollut vuodesta 1973 lähtien.
Liljaa voidaan pitää sekä luontoaiheisena nimenä että suomalaisena vastineena Elisabeth-nimen englantilaisille hellittelymuodoille Lilian ja Lily. Elisabethin taustalla on heprealainen nimi Elisheba, joka tarkoittaa 'Jumala on valani'. Lilja-nimi on tullut Suomessa käyttöön 1800...
Tässä muutamia nettisivuja, joilla kaiken muun lisäksi myös tietoa kirjailijoista:
Sivut ovat ruotsinkielisiä.
http://www.soren-anders.se/sa/index.asp
http://www.lysator.liu.se/runeberg/authors/
Kirjailijoiden tuotannon saat pääkaupunkiseudun Plussatietokannasta (http://www.lib.hel.fi/plussa) esim.seuraavasti:
1.Valitse laajennettu haku
2.Kirjoita tekijäkenttään : Jacobsson, Anders
3.Valitse osastoksi lastenosasto
4.Jos haluat vain suomennetun tuotannon, valitse kieleksi suomi
5.Valitse aineistotyypiksi kirja
Ira Levinin kirjasta Rosemaryn painajainen löytyy tietoja kirjasta Ilkka Mäyrä : Kiehtova ja kauhea demoni. Katkelmia Mäyrän kirjasta on myös Internetissä http://www.uta.fi/laitokset/taide/kirjallisuus/fantasia/kauhu.html
Teoksessa Verikekkerit on Rosemaryn painajaisesta pari sivua ja kirjallisuusarvosteluissa vuodelta 73 B/574. Kirjan Twentieth century crime & mystery writers mukaan Ira Levinistä on julkaistu 1988 teos: Fowler, Douglas: Ira Levin.
Rosemaryn pojasta tietoja on vaikeampi saada: kirja-arvostelu löytyy Portti lehdestä 1999, numero 3, sivuilta 111-112.
Internetin englanninkielisiä arvosteluja löytyy etsimällä esim. hakupalveluista http://www.alltheweb.com tai http://altavista.com. Muita hakupalveluja listattu osoitteessa...
Institute of Migration has a service for genealogists and the descendants of Finnish Emigrants which is called The Emigrant Register. Sources include passport records, passenger records of the Finland Steamship Company (Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö) and information on Finns deceased abroad. For your enquiry the following details are needed: All known names of the emigrant (also patronym if known) and birth date/year. Passport records can be searched online from the homepage.
Siirtolaisuusinstituutti -- Migrationsinstitutet -- Institute of Migration
Address: Piispankatu 3, 20500 Turku, FINLAND
Telephone: 02-2317 536 (from other countries +358-2-2317 536)
Fax: 02-2333 460 (from other countries +358-2-2333 460)
Email to Webmaster: joukork...
Koko teoksen tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Lähde: Laki24.fi http://www.laki24.fi/imma-tekijanoikeus-tekijanoikeus.html
Tekijänoikeuslaissa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404 pykälän 22 mukaan julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Mm. siteerauksen pituudesta kerrotaan Kopiraitin sivuilla http://www.kopiraitti.fi/ukk/siteeraus.html näin: "Sallitun sitaatin pituutta ei ole etukäteen määrätty. Yleensä se ei kuitenkaan voi olla kovin pitkä. Esimerkiksi kaksisivuinen sitaatti nelisivuisessa tekstissä on yleensä ylipitkä."
Lisätietoa teoksen kopioinnista löytyy mm. Katariina Sorvarin kirjasta...
Ensimmäinen katkelma on kokoelmasta Runot ja Hipponaksin runot (1959) ”Hipponaksin runot VI” (kokoelmassa Runot s. 83). Toinen katkelma on kokoelmasta Alue (1973). Runolla ei ole nimeä. Se alkaa ”Vihreääsalaattia” ja löytyy kokoelmasta Runot s. 383. Englanninkielisiä käännöksiä en löytänyt.
Peter O'Connorin 5.8.1901 hyppäämä 761 cm säilyi Irlannin ennätyksenä lähes 89 vuotta - sen rikkoi Carlos O'Connell 2.6.1990 763 cm hypyllä. Seuraavan Irlannin ennätyksen 779 cm teki Jonathon Kron 24.5.1994 ja uusi vuosituhat vei Irlannin pituushyppyennätyksen uusille metrilukemille, kun Ciaran McDonagh hyppäsi 807 cm elokuussa 2005.
Irlannin ennätykset:
http://www.athleticsireland.ie/content/?page_id=4
Parhaat irlantilaiset yleisurheilusuoritukset lajeittain:
http://www.athleticsireland.ie/content/wp-content/uploads/2008/03/AT%20…
Näyttää siltä, että erityisesti harmonikalle sovitettua nuottia tästä ei ole julkaistu, vaikka Ahvenainen onkin levyttänyt sävelmän.
Eli täytyy turvautua pianonuottiin. Sävelmähän on virsi nro 338, joten Koraalikirjasssa on yksi mahdollinen sovitus siitä. Hieman erilainen on teoksessa Hartaita toivelauluja (ISBN: 951-757-133-X) ja myös Suuressa toivelaulkirjassa 3. Sormitusmerkkejä näissä ei kuitenkaan ole.
Mainitsemasi tutkinnon suorittanut henkilö voi työskennellä alalla eri tehtävänimikkeillä, joten ammattikoodi määräytyy sen mukaan: kirjastovirkailija 20010, kirjastosihteeri 19990, tietopalveluvirkailija 72436, tietopalvelusihteeri 72122 tai tietopalveluassistentti 75777. Ammattikoodeja voi hakea Kevan sivuilta osoitteessa http://www.keva.fi/fi/tyonantajille/palvelussuhderekisteri_ilmoitusliik….
Työtehtävätkin vaihtelevat tehtävänimikkeen ja työpaikan mukaan. Kirjastoissa keskeisellä sijalla ovat asiakaspalvelu, kokoelman ylläpito ja tiedontallenus ja -haku, mutta työnkuva saattaa elää sen mukaan, onko kyseessä yleinen, tieteellinen vai esim. oppilaitoksen kirjasto.
Työ- ja elinkeinotoimiston Ammattinetistä voi hakea ammattikuvauksia:...
Jan Guilloun Suuri vuosisata -sarjan toista osaa ei ole vielä suomennettu. Kirjan kustantajalta Likeltä kerrottiin, että kakkososa (jonka alkukielinen nimi on "Dandy") ilmestyy syksyllä. Kakkososan suomenkielinen nimi tulee olemaan "Keikari".
Lähteet:
https://finna.fi
http://libris.kb.se/?language=en
http://www.like.fi/
