”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että Nastolassa sijaitsevan kylän nimellä ”Villähde” on kaksi mahdollista alkuperää. Se perustunee ruotsinkieliseen nimeen ”Villähtis”. Alkuosa saattaisi olla viitata sanaan ”villi” merkityksessä ’rajusti pulppuava, aina vuotava’. Toisaalta vanhojen lähteiden mukaan nimi on saattanut olla alun perin ”Viljonlähde”. ”Viljo” taas merkitsisi ’kylmää, koleaa’. Nimen loppuosan kuvaamaa lähdettä ei ole pystytty paikallistamaan, mutta ehkä siellä on tosiaan joskus sijainnut rajusti pulppuava tai kylmä lähde.
Helsingin Uutisissa vuonna 2015 julkaistun jutun mukaan espanjansiruetanoita voisi syödä. Niiden mainitaan olevan sitkeitä ja etanan limassa voi olla listeriaa. Wikipedian mukaan etana saattaa kantaa myös kolibakteeria sekä koirille vaarallisia keuhko- ja sydänmatoja.
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/308982-tappajaetanoista-saa-herkkua-nain-laitat-ne
https://fi.wikipedia.org/wiki/Espanjansiruetana
Ylen uutisissa 2016 olleessa jutussa kaupunkiekologi ei suosittele niitä ihmis- tai lemmikkiravinnoksi
https://yle.fi/uutiset/3-8913152
Tanssimme lapaduu -laulun nuotit ja leikkiohjeet löytyvät useasta lastenlaulukirjasta. Laulun alkuperästä ei ole kirjoissa muuta tietoa kuin että se on kansansävelmä/kansanlaulu.
Lapaduu-sanaa ei löydy Kotimaisten kielten keskuksen verkkosanakirjoista https://www.kotus.fi/sanakirjat .
Kysymyksessä jää epäselväksi, mitä autiomaalla tarkoitetaan. Onko kysymys ainoastaan aavikosta vai myös muista alueista, jossa kasvillisuutta on niukasti.
Vastauksessani kerron lähteistä, jotka käsittelevät aavikon, tundran ja tunturien kasvillisuutta.
Mm. osoitteesta http://www.desertusa.com/ löytyy tietoa aavikolla viihtyvistä kasveista.
Moniosaisessa teossarjassa: Kasvien maailma - Otavan iso kasvitietosanakirja; Otava, 1979-1981, löytyy osasta 1 tietoa aavikon kasveista ja osassa 5 tietoa tundran ja tunturien kasveista.
Tietoa aavikon kasveista on teoksessa: Macquitty, Miranda: Aavikko; Helsinki Media, 1996.
Tunturien kasveista löytyy tietoa seuraavista teoksista:
Suomen luonto 1, Luonto toimii, Tunturit; Kirjayhtymä, 1979.
Linné,...
Juhani Niemi pohtii esseessään "Kirjallisuutemme Nobel-palkinnon taustaa - Palkittiinko vuonna 1939 Sillanpää vai Suomi?". Essee on Juhani Niemen vuonna 1988 ilmestyneestä esseekokoemasta "Lammas ja vuohipukki" sivuilla 94-101. Nähdäkseni Niemi tulee siihen johtopäätökseen, että Sillanpäälle palkinto myönnettiin sekä kirjallisista ansioista että ulkokirjallisista syistä. Suosittelen tutustumista Niemen esseeseen. Siinä viitataan myös muihin lähteisiin,joita Niemi on käyttänyt, mm. Kjell Espmarkin teos " Det litterära Nobelpriset",
Pekka Tarkan " Otavan historia", Anna von Hertzenin teos vuodelta 1955 nimeltään "F. E. Sillanpään Nobelin-palkinnon saanti ja Ruotsin-matka vv. 1939-40" sekä tutkijoista Panu Rajala. Rajala on laaja-alaisin...
Netti ei tunnu olevan kovin hyvä tietolähde tämäntapaisessa tiedontarpeessa. Myös varsinaiset kirjallisuudenhistoriat mainitsevat Ursula Pohjolan-Pirhosen kovin lyhesti, jos ollenkaan.
Seuraavissa hakuteoksissa on hänestä ainakin jotain mainittuna: 1) Suomalaisia kirjailijoita. MMM. Otava 2004. 2) Suomen kirjailijat 1945-1980. 1985. (Muutaman rivin pienoiselämäkerta.) 3) Suomen kirjallisuus VIII, sivu 311. 1970. 4) Laajin esittely on teoksessa Kotimaisia naisviihteen taitajia. 1999.
Kirjailija on Roger Hargreaves. Muita hahmoja ovat mm. Ammu, Ärjy ja Hirnu. Näitä kirjoja ei ola saatavilla enää pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, mutta kirjailijan suomen- ja englanninkielisiä teoksia saa tilattua kotikirjastoon kaukolainaamalla.
Mahdoitko tarkoittaa intiasta suomeksi käännettyjä nuortenkirjoja? Tällaisia ei valitettavasti ole paljon.
Hidier Desain kirja Tanuja: Sopivasti sekaisin (2004) kertoo 17-vuotiaasta tytöstä, joka etsii paikkaansa kahden kulttuurin välissä. Tyttö on syntynyt Yhdysvalloissa ja hänen perheensä asuu siellä. Vanhemmat noudattavat intialaisia tapoja.
Chita Banerjee Divakumi on suomalainen kirjailija, joka on sijoittanut kirjansa Hopealaakson salaisuus (2004)Intiaan. Kirja on fantasiatrilogian aloitusosa.
Vanhempi Intiaan sijoittuva nuortenkirja on R. Lal Singhin Viidakon lahja (1955).
Voit etsiä kirjoja myös Tampereen kaupunginkirjaston lasten ja nuorten sivuilta
http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/aasia.htm
sekä Helmet-tietokannasta...
Vuosittain ilmestyvästä ylioppilaiden kirjasta Spes patriae löytyvät ylioppilastutkinnon tehtävät. Kirjasarja on Pasilan kirjaston varastossa, sitä ei lainata, mutta koetehtävistä voi ottaa kopion.
Siikajokilaakso-lehdessä 17.9.2007 (s. 4) on julkaistu Sari Junnonahon artikkeli "Rantsilan kirkon edustalla on piiskapuu". Sen mukaan piiskauspuu on Rantsilan kirkon lähettyvillä sijainnut kuiva mänty, joka on sittemmin kaadettu.
Samassa jutussa kerrotaan myös, että Sipolassa Punkerin kankaan saarnahuoneen lähettyvillä on ollut piiskapuu, johon vääryyden tekijät on sidottu heitä on rangaistu rikoksensa mukaan määrätyllä määrällä raipaniskuja.
Ihminen on syönyt hyönteisiä vuosituhansia. Monissa osissa maailmaa niitä syödään nykyäänkin. Sääsken ravintoarvoista ei erikseen löytynyt tietoa, mutta esim. heinäsirkkojen proteiinipitoisuus on 50-75 %, hämähäkkien ja kärpäsentoukkien 64 %, agaavetoukkien 50 %, termiittien 46 % ja muurahaistenkin 24 %. Monet hyönteiset ovat hyvin ravitsevia. Pieni koko kompensoituu suurella lukumäärällä. Mietittävää olisi siinäkin, että nenäänsä hyönteisruualle nyrpistelevä saattaa syödä mielellään esim. ostereita, simpukoita, katkoja ja rapuja. (Lähde: Tieteen kuvalehti: Nyt hyönteisiä ruokapöytään, 1990, nro 1, s. 36-37)
Hyönteisten energiamääristä käydään keskustelua useilla terraarioeläin-ja lihansyöjäkasviharrastajien palstoilla, alla yksi. Ilmeistä...
Kirjan tarkoituksena lienee viihdyttää lukijaa. Tarkoituksena on myös kuvata nuorten elämää ja siihen liittyviä asioita, perhettä, ystävyyssuhteita ja muuttoa uudelle paikkakunnalle. Kirjan syvällisempi ajatus on kaiketi siinä, että jokaisen pitäisi rohkeasti uskaltaa olla oma itsensä eikä pidä taipua muiden painostukseen.
Kustantajan esittelyssä sanotaan näin:
"Ei Rebekan perhe ihan tavallinen olekaan: isä on pappi, äiti koiria kasvattava taidemaalari, isoveli Mooses haluaa maailmankuuluksi kitaristiksi ja ehtiväiset pikkusiskot Selma ja Saimi joutuvat pulaan tuon tuostakin. Uudella paikkakunnalla Rebekka tuntuu olevan muidenkin kuin hänet yllättäneen kesäprinssin mielestä outo lintu. Häntä ei hävetä leikkiä pikkusiskojen kanssa, hän...
Katja Ketun romaanista Kätilö on julkaistu useita arvosteluja. Tässä tiedot muutamista:
Antti Majander: Kuolema kolkuttaa elämän äärimmilleen, Helsingin sanomat, 2011-10-08, C2
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Kuolema+kolkuttaa+el%C3%A4m%C3%A4n+%C…
Kaisu Mikkola, Naisia Kuolleen Miehen Vuonolla, Parnasso, 61(2011): 5, s. 62-63
http://www.parnasso.fi/kritiikit/2011-10/1788/
Salla Simukka, Hullu rakkaus, Suomen kuvalehti, 95(2011): 43, s. 64
Salli Huotilainen, Rakkauden ja kuoleman romaani, Etelä-Saimaa, 10.1.2012
http://www.esaimaa.fi/Kulttuuri---Kirjat/2012/01/10/Rakkauden+ja+kuolem…
Lisää linkkejä netistä löytyviin kirja-arvosteluihin voit katsoa Makupalat-linkkikirjastosta:
http://www.makupalat.fi/Linkkikirjasto.aspx?wordID=b12b2fe3-...
Tuija Lehtisestä löytyy tietoa esimerkiksi kirjasta: Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän : Plättä-voittajat 1975-1995, joka on ilmestynyt vuonna 1997 ja kirjasta Kotimaisia nykykertojia 1-2, jonka uudistettu painos on ilmestynyt vuonna 2003. Lisäksi Tuija Lehtinen kertoo itsestään Suomen nuorisokirjailijat -nettimatrikkelissa http://www.nuorisokirjailijat.f/main.php?s=k&k=24 Samassa nettimatrikkelissa on mainittu myös joitakin vanhempia kirjoja, joissa käsitellään Tuija Lehtistä ja hänen tuotantoaan. Kustannusosakeyhtiö Otavan sivuilla http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/j-l/lehtinen_tuija/fi_FI/leh… kerrotaan myös kirjailijasta. Tuija Lehtisen haastatteluja aikakauslehdissä löytyi Aleksi -tietokannasta kaksi:...
Kysymykseen vastatakseni vertailin keskenään teoksia Narnian tarinat (ISBN 951-1-16708-1) sekä Hopeinen tuoli (ISBN 951-1-04033-2) ja Narnian viimeinen taistelu (ISBN 951-1-05338-8). Kaksi jälkimmäistä kirjaa ovat esimerkkejä erillisniteistä, jotka ovat tässä tapauksessa teosten kolmansia painoksia vuodelta 1988. Suomentajana on toiminut molemmissa Kaarina Helakisa ja kuvituksesta on vastannut Pauline Baynes. Narnian tarinat on puolestaan vuonna 2000 Otavan suomeksi julkaisema yhteisnide, joka sisältää koko Narnia-sarjan yksissä kansissa. Tarinat noudattavat C.S. Lewisin itsensä määrittelemää, tarinallista aikajärjestystä, jossa teokset tulisi kirjailijan mukaan lukea. Järjestys on seuraavanlainen:
1. Taikurin sisarenpoika
2. Velho ja...
Jean Untinen-Auel ei ole julkaissut ainakaan vielä jatko-osia Luolakarhun klaani -sarjaan. Netissä kyllä liikkuu huhuja jopa kuudennesta osasta, mutta huhut voivat perustua pelkälle toiveajattelulle. Auelin kirjojen kustantaja on Random House (http://www.randomhouse.com ); sen luetteloa kannattaa aika ajoin käydä katsomassa. Ja ihailijasivuille varmaan myös tulee tieto heti, kun kirja ilmestyy englanniksi: http://www.geocities.com/~auelpage/auel.html.
Leijona-sanan varhaisin kirjallinen esiintymä on jo ensimmäisessä kokonaisessa Raamatun suomennoksessa vuodelta 1642. Jellona taas ilmaantuu slangisanastoomme 1920-luvun vaiheilla.
Lähteet:
Raimo Jussila, Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen esiintymiä
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Ei löytynyt myös täältä netistä, Finna.fi:n kuvista tai hyllyssä olevista teoksista selaamalla,
Finna.fi:n kuvat, https://www.finna.fi/Search/Results?page=7&join=AND&bool0%5B%5D=AND&loo…
Alla olevistakaan ei ryijyn kuvaa löytynyt, mutta näistä paikoista voisi kysyä sekä mallista että arvosta:
Vuorelman perinnetekstiilit, https://www.vuorelma.net/tuotteet.html?id=56/, yhteystiedot, https://www.vuorelma.net/lomake.html?id=1.
Ryijypalvelu RP Oy:stä https://www.ryijypalvelu-rp.fi/yhteydenotto.html.
Suomen käsityön ystävät, https://www.suomenkasityonystavat.fi/tuote-osasto/ryijyt
Ryijykirjoja:
Vuorelma-ryijy : kodin klassikko 2002
Ryijy : ilo tehdä - onni omistaa 1999 Helmi Vuorelma.
Ryijykuvasto Ryijypalvelu-RP 2012...
Laulusta "Lilla Idas sommarvisa", jonka on säveltänyt Georg Riedel ja sanoittanut Astrid Lindgren, löytyy nuotinnos useastakin nuottijulkaisusta. Tämä haku näyttää, mitä julkaisuja löytyy Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmista.
Verkosta löytyy myös kappaleeseen sanat ja useita nuottisovituksia. Tässä on yksi sovitus pianolle, jossa on mukana myös sanat.
Osoitteesta http://www.vaasa.fi/satama pääset katselemaan laivavuoroja väleillä Vaasa-Uumaja ja Vaasa-Härnösand (varsin lähella Sundsvallia). Suoraa yhteyttä Sundsvalliin en löytänyt, Poriin kai on ollut sellainen suunnitteilla, mutta ei liene toteutunut...
