Mm. Nettietsivät-sarjastaan tunnetusta kirjailija Michael Colemanista on hyvä artikkeli Mervi Kosken Ulkomaisia nuortenkertojia 1: Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan -kirjassa. Kirja löytyy Pihtiputaan kirjastosta.
Kirjailijan englanninkieliset kotisivut löytyvät täältä:
http://www.michael-coleman.moonfruit.com/
Tagalogin kielikursseja löytyy seuraavanlaisia:
Opi tagalogia, 2002 (CD-ROM)
Talk more : tagalaog, 2000 (CD-ROM)
Travel talk Filipino (Tagalog), 1998 (1 kirja + c-kas.)
Pilipino (Tagalog) phrasebook & dictionary, 2007 (1 kirja + 1 cd)
Aspillera, Paraluman S. : Basic tagalong for foreigners and non-tagalogs, 1991
Näitä voi kaukolainata Oulun kaupunginkirjaston kautta. Lisäksi löytyy sanakirjoja englanti-tagalog-englanti ja jopa Suomi-filippiino/tagalog-suomi : sanakirja : diksyonaryo/Dictionary, 2010.
Ainakin helpompaa olisi löytää tietoa Dancehall reggae -musiikista. Mm. näistä kirjoista löytyisi:
- Dancehall : the rise of Jamaican dancehall culture / Beth Lesser
- Roots rock reggae : An oral history of reggae music from ska to dancehall / Chuck Foster
- Populaarimusiikin tyylisuunnat / Risto Rauhala
- Reggae! : Jamaikan pop 1959-1997 / Heikki Hilamaa & Seppo Varjus
Suomenkielinen Wikipedia-artikkeli löytyy täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dancehall
Hetekassa pitäisi olla täysin turvassa ukkoselta, jos heteka on sisätiloissa, sillä sängyllä ei ole tällöin suoraa yhteyttä maahan tai katolle. Talon materiaalit toimivat ukonilmalla erittäin tehokkaana eristeenä ja siksi sänky, oli se mitä materiaalia vain, on turvallinen paikka.
Salama iskee taloissa usein katon korkeimpaan kohtaan ja erityisesti mahdolliseen ukkosenjohdattimeen. Ukkosenjohdatin johtaa sähkövarauksen katolta maahan turvallista reittiä. Jos ukkosenjohdatinta ei ole, salama etsii muun, mahdollisimman helpon reitin maahan ja valitsee usein reitikseen esimerkiksi putkiston tai lämmitysjärjestelmän metalliosista koostuvan verkon. Sänky on kuitenkin harvoin näihin yhteydessä millään lailla ja talon sisällä ukkoselta on...
Se on kitakieleke eli uvula, arkikielessä usein pikkukieli. Kitakielekkeen biologista merkitystä ei tunneta, mutta mahdollisesti se on osaltaan estämässä ei-haluttujen esineitten työntymistä hengityselimiin. On myös arveltu, että sillä olisi rooli puheen muodostamisessa.
Heikki Poroila
Alibi-lehden artikkeleita ei ole indeksoitu kotimaisiin artikkelitietokantoihin Aleksiin ja Artoon.
Linda-tietokannan mukaan lehteä löytyy Vankeinhoitolaitoksen, Turun yliopiston sekä Åbo Akademin kirjastoista, joista ei kaukolainata aikakauslehtiä. Maakuntakirjastojen kokoelmista ei löytynyt Alibi-lehden vuosikertoja.
Kovin paljon tietoa Suomen 1970-luvun huvielämästä ei löytynyt. Perusteellinen lähde voisi olla Merja Sillanpään väitöskirja Säännöstelty huvi: suomalainen ravintola 1900-luvulla. Se on ilmestynyt vuonna 2002 ja löytyy monista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Sen lisäksi on monia ravintolahistoriikkeja, mm. Markus H. Korhosen Kaupunginkellarista seurahuoneelle ja Liisa Tuomalan Seurahuoneelta Seurahoviin: 150 v. hotelli- ja ravintolatoimintaa Porvoossa.
Kätevimmin kirjastossamme olevat mikrofilmit löytää Internetsivuiltamme osoitteesta
http://www.tampere.fi/kirjasto/tieto/sukututkimus.html
Tuolla sivulla on muutakin hyödyllistä tietoa sukututkijalle sekä alla olevat linkit mikrofilmiluetteloihin:
Mikrofilmit - ja kortit kirkonkirjoista paikkakunnittain
Voudintilejä Satakunnan alueelta
Suomen Sukututkimusseuran historiakirjajäljennösten mikrofilmit paikkakunnittain.
PIKI-verkkokirjastosta (Internetissä www.tampere.fi/kirjasto/piki/ ) on vähän hankala hakea mikrofilmejä, sillä aineistovalikosta puuttuu mikrofilmi-vaihtoehto. Asiasanalla kirkonkirjat ne kyllä löytää, mutta mukaan tulee muutakin aineistoa ja hakutulokseksi saa yli 700 löytynyttä teosta. Kannattaa rajata hakua toisella...
Sukunimi on kehittynyt saksalaisperäisestä henkilönnimestä Hemming. Nimi on ollut ensin käytössä talonnimenä ja myöhemmin sukunimenä. Hemmilä -nimisiä taloja arvellaan olleen eripuolella Suomea. Sukunimeksi se on voinut vakiintua ainakin Eurassa, Elimäellä, Pudasjärvellä, Sotkamossa, Padasjoella, Alavieskassa, Ylivieskassa, Asikkalassa, Lapväärtissä tai Tl. Uudellakirkolla.
Lähde:
Mikkonen, Pirjo - Paikkala, Sirkka: Sukunimet. Otava. 2000
Vikamaa-nimi on harvinainen. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Vikamaa-sukunimi on tai on ollut alle 26 suomalaisella:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nimeä ei löytynyt kirjaston sukunimiä käsittelevistä kirjoista. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaiseman Suomalainen paikannimikirja -kirjan (2007) mukaan Rovaniemen seudulla on joitakin vika-alkuisia paikan- ja luonnonnimiä. Arvellaan, että vika-alku on peräisin saamen kielestä. Vikamaa-sukunimen liittymisestä näihin muihin nimiin ei kuitenkaan ollut tietoa.
Krinnu eli krinti on murresana, jota käytetään ainakin Keski-Pohjanmaalla, Länsipohjassa ja eteläisessä Varsinais-Suomessa. Se tarkoittaa, niin kuin olit kuullutkin, porttia ja veräjää, sekä myöskin portin salpaa ja veräjäntolppien yläpäitä yhdistävää suoraa tai kaarevaa puuta. (Lähde: Suomen murteiden sanakirja: kahdeksas osa, 2008)
Kirjastovirkailijan tutkinnon jälkeen on mahdollista jatkaa kirjastoalan opintoja ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa.
Ammattikorkeakoulutusta kirjasto- ja tietopalvelualalle järjestetään Turussa täydennyskoulutuksena http://www.turkuamk.fi/fi/tutkinnot-ja-opiskelu/tutkinnot/kirjasto_ja_t… tai nuorten tutkintoon johtavana koulutuksena http://www.turkuamk.fi/fi/tutkinnot-ja-opiskelu/tutkinnot/kirjastojatie…,
samoin Seinäjoella http://www.seamk.fi/fi/Koulutus/Koulutusalat/AMK-tutkinnot/Kirjasto--ja…
sekä Oulussa http://www.oamk.fi/koulutus_ja_hakeminen/aikuiset/?ak_osio=kuvaus&lv=s2….
Yliopistotutkinnon voi suorittaa
Tampereella http://www.uta.fi/opiskelijaksi/valintaperusteet/sis/iti.html,
Oulussa http://www.oulu.fi/...
Jori nimi tulee kreikkalaisperäisestä nimestä Georgios. Samaa alkuperää ovat nimet Yrjö, Jyri ja Jyrki. Almakassa nimi on ollut yhtenä Yrjön rinnakkaisnimistä 23.4. vuodesta 1984 alkaen. Georg (Georgius) lähtökohtana lienee ruotsalainen muuntuma Yrjän. Keskiajalla nimi on ollut muodossa Yrjä ja Yrjänä.
Miran nimipäivä on 30.4., koska Mira on puhuttelunimi Mirjasta. Nimi on todennäköisesti syntynyt muulta pohjalta. Se voi olla esimerkiksi nimen Mirabella lyhentymä ja venäläisessä nimistössä se yhdistetään sanaan mir-rauha.
Väestörekisterikeskus ylläpitää nimipalvelua, josta voi tarkistaa, kuinka monella henkilöllä nimi on ja on ollut http://www.vaestorekisterikeskus.fi/ .
Lisätietoa esimerkiksi teoksissa:
- Lempiäinen: Suuri etunimikirja...
Pelvis on lantion yleismaailmallinen lääketieteellinen nimi. Myös englannin kielessä lantiosta käytetään sanaa pelvis. Elvis Presley sai aikoinaan lisänimen "Elvis the Pelvis", siitä syystä että keikutti esiintyessään lantiotaan tavalla, joka oli niihin aikoihin ennenkuulumatonta.
Ville Valo on kotoisin Helsingistä, mutta hänen kotiosoitettaan emme pysty sinulle kertomaan. Olet varmaan jo käynyt HIM:n kotisivuilla? http://www.heartagram.com/
Tutkimani kirjallisuus ei suoranaisesti tarjonnut selitystä hilupilttuulle, joten on turvauduttava spekulaatioon. Pilttuu on tallissa yhdelle hevoselle varattu sivulta aidattu paikka, jossa eläin kytketään. Hilut tarkoittavat kahleita tai jalkarautoja. Näiden määritelmien perusteella voisi ajatella tautologiselta vaikuttavan ilmaisun "hilupilttuu" tarkoittavan kahlein varustettua pilttuuta, jossa hevonen kytketään aloilleen. Kytkemistä korostava etuliite (hilu-) voi olla tarpeen, jos halutaan erottaa "tavallinen" pilttuu vaikkapa ruokintapilttuusta, johon eläin ainoastaan suljetaan, tai säilytyspilttuusta, jossa kytkeminen tapahtuu juoksevalla riimunvarrella makuuasennon mahdollistamiseksi.
Lähteet:
Valtion...
Euroopan virallisesta lehdestä löytyy asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukainen muutos karjalanpiirakan "tuote-eritelmästä" (2019/C 434/12) ,
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52019XC12…. Kuvaus on tarkka, siinä ei ainoastaan kuvata karjalanpiirakan ulkomuoto, vaan myös valmistus paistolämpötiloja myöden. Tuote-eritelmässä on myös karjalanpiirakan historiaa.
