"Kielletyt käskyt" sisältyy ainakin Lasse Mårtensonin "Lauluja"-nimiseen nuottikokoelmaan (v.1976, tunnistenumero 7022885X). Nuotti kuuluu Kauniaisten kirjaston kokoelmaan, saatavuustiedon voit tarkistaa Plussa-tietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi/ . Kannattaa valita "tarkennettu haku": nimeke + tekijä + vain nuotteja.
Turun kaupunginkirjastossa ei tosiaan ole kysymääsi äänikirjaa, sitä ei myöskään ole enää saatavana Ylen tallennemyynnistä. Sitä näyttää vielä olevan muutamissa maakuntakirjastoissa. Voit tehdä kaukolainatilauksen lähimmässä kirjastossa, tilaus maksaa Turussa neljä euroa.
Kuopion kaupunginkirjastoon tulevia lehtiä voi selata aiheittain netissä osoitteessa:
http://www.kuopio.fi/kirjasto/i_lehtil.htm
Sivun oikeassa reunassa: Lehtiluettelot: Aiheenmukainen.
Sieltä löytyvät aiheet: Erälehdet, Luonto ja luonnonsuojelu, Luonnontieteet sekä Metsä ja metsätalous.
Eräaiheisia aikakauslehtiä: Ase & erä, Erä, Erämies, Metsästys ja kalastus, Metsästäjä,
Urheilukalastus sekä Vetouistelu.
Luontoa ja luonnonsuojelua käsitteleviä lehtiä mm.: Ilmastokatsaus, Luonnon tutkija, Suo, Suomen luonto sekä Ympäristö
Metsäaiheisia lehtiä: Metsälehti, Metsätieteen aikakauskirja sekä Sienilehti.
Kuopion kaupunginkirjaston aineistohaun kautta lehdet löytyvät kirjoittamalla Hakusanat -kohtaan aiheen esim. erä ja valitsemalla...
Voit lähettää tiedon asiakasrekisterin ylläpitoon osoitteenmuutoksestasi, ja muutos rekisteröidään sen jälkeen tietokantaan. HelMet-tietokannan etusivulla on heti "Omat tiedot" -linkin alla linkki osoitteenmuutoslomakkeeseen (https://www2.helmet.fi/address). Lomakkeeseen päästäksesi tarvitset kirjastokortin numeron lisäksi kortillesi pin-koodin.
Muuttoilmoituksen postiin voi tehdä osoitteessa:
http://www.posti.fi/muuttoilmoitus
Veijo Meren Sanojen synty teoksessa kerrotaan, että kamreeri-sana on tullut suomen kieleen ruotsista (kamrer). Alkusana on ollut myöhäislatinan camerarius, joka on johdettu klassisen latinan sanasta camera, holvi.
Kiinan latinisatiota varten on olemassa pari erilaista järjestelämm, kuten ns Wade-Giles järjestelmä ja Hanyu pinyin joka lähinnä fonetisoi ja yksinkertaistaa mandariinikiinaa. Järjesteläm on hyväksytty Kiinan tasavallassa ja otettu siellä käyttöön 1979. Vastaavia järjestelmiä on kehitetty muillekin murteille ja kielille Kiinassa.
Pinyin on sittemmin hyväksytty lähes kaikkialla maailmassa ja ISO hyväksyi pinyinin mandariinin latinisointi-järjestelmäksi 1979. Siitä on tullut myös yleisin tapa käyttää kiinaa tietokoneille.
Katso aiheesta lisää:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pinyin
katso myös
http://www.pinyin.info/links.html
josta löytyy kiinankielisiä sanoja latinoisoituina.
Kaikki mainitsemasi kirjat tulevat kirjastoihin kyllä.
Vantaa kaupunginkirjasto on vastaanottanut 4.5. Lee Child "Terässeinä" -kirjat, ja ne tulevat lainattavaksi lähiaikoina. Kirsi Vainio-Korhosen "Suomen herttuattaren arvoitus" -kirjat on tilattu, mutta kirjasto ei ole vielä vastaanottanut tilaamiaan kappaleita.
Vantaan kaupunginkirjasto tekee tällä hetkellä tilauksia kesän ja syksyn aikana ilmestyvistä kirjoista. Claudia Goldin "Kuningatar, keisarinna, jalkavaimo"-kirjoja hankitaan aivan varmasti, ja Gummerus-kustantamo on arvioitunut teoksen ilmestymispäiväksi 1.9.
Carlos Ruiz Zafonin "Enkelipeli" ei ole myöskään ilmestynyt vielä, mutta sitäkin tilataan kyllä.
En löytänyt kyseistä SK:n numeroa, mutta todennäköisesti tarinassa viitataan legendaan "Mike the headless chicken (Miracle Mike)" vuosilta 1945-1947. Kanaparan tarinasta on tullut paikallinen kuuluisuus:
http://www.miketheheadlesschicken.org/index.php
Todenperäisyydestä ei itselläni ole täyttä varmuutta, mutta todennäköisesti on asiassa käynyt niin, että kaulan katkaisu on ollut sen verran epätäydellinen, että jonkinlaiset elintoiminnot ovat säilyneet mainitun ajan vaikka suuri osa päästä on irronnutkin.
"Nyt saat salaisuuteni. Se on hyvin yksinkertainen: Ainoastaan sydämellään näkee hyvin. Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä."
Saint-Exupéry, Antoine de: Pikku Prinssi
Porvoo, WSOY, 23. p 1998
suom. Irma Packalén
Tässä muutamia aiheeseen liittyviä kirjoja Lahden kaupunginkirjastossa:
Ruishalme, Outi: Elämä satuttaa : kriisit ja niistä selviytyminen. 2007 (luokka 59.564)
Palosaari, Eija: Lupa särkyä : kriisistä elämään. 2007 (59.564)
Minun tieni : kuinka selvisin pahimmasta / toim. Ulla-Maija von Hertzen. 2009 (59.564)
Day, Laura: Eläköön kriisi! voimaa ja rohkeutta vaikeista ajoista. 2006 (59.564)
Dolan, Yvonne: Pieni askel : tie hyvään elämään traumaattisen kokemuksen jälkeen. 2009 (17.3)
A.W. Yrjänä on CMX-yhtyeen jäsen, ja hän on sanoittanut yhtyeen sävellykset. Internetistä löytyvät CMX:n kotisivut osoitteesta: http://www.qnet.fi/ebex/cmx/yhtye.htm . Sen kautta löytyy myös oma sivu A.W. Yrjänästä: http://www.qnet.fi/ebex/cmx/awy.htm sekä laulujen sanoituksia sivulta: http://njet.net/cmx/levyt/list.phtml . A.W. Yrjänä on julkaissut kaksi runokokoelmaa: Arcana, vuonna 1997 ja Rota, vuonna 2000. Hänestä on haastatteluja mm. lehdissä: Rumba 1999:3, Soundi 1999:12,
Anna 1997:37. Henkilökuva runoilijasta ja CMX-yhtyeen laulajasta löytyy lehdestä: Suomen kuvalehti 1998:1. Painetut runokokoelmat ja lehdet saat käyttöösi kirjaston kautta.
EnglishClub.com osoitteessa http://learners.englishclub.com/index.htm on tarkoitettu englannin kielen opiskelijoille. EnglishClubia ylläpidetään Cambridgessä, vaatii rekisteröitymisen, mutta ei maksa mitään. EnglishClubissa on kieliharjoituksia sekä keskustelufoorumi, jolla on myös kirjeenvaihdosta kiinnostuneiden palsta (ESL Penpals). Muistathan, että kaikessa Internet-kommunikoinnissa on syytä olla varovainen henkilökohtaisten tietojen ilmoittamisesta julkisesti. Tutki ensin foorumin muita kirjoituksia, niin että saat käsityksen sen toiminnasta. Henkilötiedot ilmoitetaan tavan mukaan foorumin yksityisviesteissä.
Suomen jääkiekkomaajoukkueen 1995 voittama MM- pokaali on Suomen jääkiekkomuseossa. Museon osoite on Vapriikki, PL 487, 33101 Tampere, Puh. (03) 3146 6966.
Curt Lindström on tosiaan saanut myös henkilökohtaisen mitalin. Sen kohtalo ei ole tiedossa, kerrottiin jääkiekkomuseosta.
Todennäköisesti mitali on edelleen hänen omistuksessaan.
Asiaan vaikuttaa se, millä ohjelmalla kotisivut laaditaan. Ohjelmista voi lisäksi olla useita versioita. Joillakin työväenopiston kursseilla käytetään www-sivujen tekemiseen Microsoftin FrontPagea. Ohjelman käyttöön sopivia oppaita ovat esim. Jukka K. Korpelan Kotisivun tekeminen : FrontPage 2003 (Docendo, 2004) ja Tero Linjaman FrontPage 2003 : kotisivun tekeminen (Docendo, 2004).
Monipuolisempi www-sivujen tekoon tarkoitettu ohjelma on Macromedian Dreamweaver. Dreamweaverin MX -versiosta on olemassa suomeksi esim. Miikka Lyytikäisen Dreamweaver MX 2004 (Docendo, 2004).
Kummatkin ohjelmat ovat maksullisia. Vanhemmissa Windowsin käyttöjärjestelmissä FrontPage tuli Microsoft Office -paketin mukana.
Hyödyllistä aihetta käsittelevää...
Marvi Jalo on kirjoittanut Hevostyttö -sarjaa, Ratsutyttö -sarjaa, Hituri -sarjaa, Kultakavio -sarjaa, Lumiponi-sarjaa,, Pappilan ponitytöt. Merja Jalo on kirjoittanut Haavikon ravitalli -sarjaa, Nummelan ponitalli -sarjaa, Nea -sarjaa, Markus -sarjaa. Yhdessä he ovat kirjoittaneet Koiratytöt -sarjaa, Jesse-sarjaa.
Voit etsiä sarjoja Kirjasammosta, Marvi Jalo, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175937704710 ja Merja Jalo, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8…
Enid Blytonin teos Viisikko pulassa ilmestyi nimellä Five Get into Trouble vuonna 1949. Suomeksi kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1959 Tammen kustantamana, suomentaja oli Hedvig Järvenpää-Lehtonen. Vuonna 1967 ilmestyi kirjan kolmas painos, jonka oli suomentanut Heidi Järvenpää. Vuoteen 2004 mennessä kirjasta oli ilmestynyt 11 painosta.
Kirjan juoni lyhyesti: Viisikko lähtee pyöräretkelle ja tustustuu Richard-nimiseen poikaan. Kidnappaajien tarkoituksena on siepata Richard, mutta he erehtyvät pojasta ja nappaavat Dickin. Viisikko lähtee jäljittämään ryöstäjiä Pöllöviidan kartanoon, mutta joutuu luonnollisesti itsekin pulaan.
Tällä hetkellä kirja löytyy hyllystä useista Helsingin kirjastoista.
http://www.helmet.fi/search*fin/?...
Jorma Laakso on julkaissut Millä ajat - sellainen olet teoksen lisäksi Autoja ikä kaikki (2003, joka kertoo minkälaisia autoilla eri ikäiset autoilijat ajavat.
Kari Kyrönsepän Täydellinen vaihtoauto kuvaa Kyrönsepän kokemuksia yli neljäänkymmeneen autoon ja samantyyppinen on Jussi Juurikkalan Elämäni autot.
Autoiluun liittyviä muistoja noin kuudenkymmenen ajokin osalta on Timo Kiisken Automuistoja Suomesta kirjassa (2004).
Muita mahdollisia:
- Kari Hotakainen: Klassikko, 1997
- Rauno Vääräniemi: Korvikeautojen koeajot, 2005
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-tietokannasta ei kyseistä videotallennetta enää löydy. Mainintoja löytyy sen sijaan Joensuun, Kajaanin, Kokkolan, Lappeenrannan ja Vaasan maakuntakirjastoista. Alla olevasta linkistä löydät kaukopalvelun tilauslomakkeen. Varausmaksu on 4 euroa.
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Ilkka Remes on salanimi, jonka kirjailija omaksui itselleen ensimmäisen kirjansa julkistamisen myötä. Ilkka Remeksestä on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta ja Vastausarkistosta löytyy melko runsaastikin tietoa kirjailijasta itsestään.
Lohjan kaupunginkirjastossa on säilytetty myös lehtiä ja lehtiartikkeleita, joissa kerrotaan Ilkka Remeksen elämästä ja perheestä. Niitä voit nyt kysyä pääkirjastosta.
Tunturin tie -kirjaa löytyy useammastakin Suomen yleisestä kirjastosta sekä myös Kuopiossa sijaitsevasta Varastokirjastosta. Voitte pyytää sitä kaukolainaksi oman kirjastonne kautta. Antikvaari-verkkosivuilta näkyy myös, että kirjaa on saatavissa joistakin antikvariaateista, mikäli haluatte sen omaksenne (http://www.antikvaari.fi).
Tunturin tie -kirjan on kirjoittanut Viljo Saraja ja sen on julkaissut Suomen opettajain raittiusliitto vuonna 1958.
