Suomessa on toiminut kymmeniä tupakkatehtaita, mutta tupakan tuotanto loppui Suomessa vuonna 2004. Suomen suurimpia tupakkatehtaita olivat Amer-Tupakka Tuusulassa, Rettig Oy Turussa ja Strengbergin tehdas Tuusulassa. Viimeisenä lopetti Amer-Tupakka vuonna 2004, kun monikansallinen Philip Morris -yhtymä osti Philip Morris -tuotteiden valmistus- ja myyntilisenssit vuonna 2003. Monikansallista yhtiötä ei kuitenkaan kiinnostanut tupakan tekeminen Suomessa. Yle Areenasta löytyy filmi, jossa esitellään tupakkatuotteiden valmistusta Strengbergin tehtaalla.
Lähteet:
Yle: Suomessa toimi ennen kymmeniä tupakkatehtaita https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/09/20/suomessa-toimi-ennen-kymmenia-…
Helsingin Sanomat: Tupakan tuotanto loppuu...
Verkkolähteiden perusteella Clint Eastwood näyttäisi noudattavan melko lailla ravitsemussuositusten mukaisia periaatteita ruokavaliossaan. Vähän rasvaa, ei ylenmäärin hiilihydraatteja, hyvänlaatuista proteiinia, punaisen lihan sijasta mieluummin kalaa tai kanaa. Hedelmiä ja kasviksia. Makeita jälkiruokia ja sokeria on syytä välttää. Alkoholia vain kohtuudella. Lisäksi ilmeisesti myös joitakin vitamiineja purkista. Liikuntaa näyttelijä harrasti jo nuorena.
https://www.eatthis.com/clint-eastwood-eating-habits/
https://www.mashed.com/385418/the-diet-that-has-kept-clint-eastwood-in-…
https://physicalculturestudy.com/2016/11/18/clint-eastwood-the-ambassad…
Kuten jo kysymyksessäsi toteat, 1734 vuoden lain rakennuskaari on vielä joltain osin voimassa. Löydät Rakennuskaaren ajantasaisen säädöksen Finlex-palvelusta: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340002000
Humaliston istutusta ja kunnossapitoa koskeva 7 luku on muodollisesti voimassa, mutta käytännössä sitä ei sovelleta. Esim. Suomen Laki III -lakikirjaan rakennuskaaren 7 luvun pykälät on merkitty hakasuluilla, millä osoitetaan, että lainkohdat eivät ole oikeudellisesti relevantteja.
Tilannetta, jossa muodollisin perustein voimassa olevaa oikeusnormia ei sovelleta tai panna täytäntöön, vaikka sen tunnusmerkistö täyttyisikin, kutsutaan nimellä desuetudo (Tieteen termipankki https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:desuetudo...
Täällä pohjantähden alla -trilogia on käännetty englanniksi: ensimmäinen osa ilmestyi 2001, toinen ja kolmas 2002. Ensimmäinen osa on jo pääkaupunkiseudun kirjastoista lainattavissa, mutta toinen (ja kolmas) vasta tulossa, eli tällä hetkellä teosta ei saa kirjastosta. Suurimmista kirjakaupoista sitä voi ostaa.
Tietoa rakennusten peruskorjauksesta, avustuksista ja lainoista löytyy internetistä julkishallinnon suomi.fi-portaalista:
http://suomi.fi/suomi/yleiset/a-o_hakemisto/?q=peruskorjaus&lang=fi&val…
Helsingin kaupungin (http://www.hel.fi/) tuesta omakotitalojen pesurkorjauksiin tietoa osoitteesta:
http://cat.teho.net/software/asuntoasiainosasto/e-site/?group=00000035&…
Talot ovat yksin kotona - pohjoismaisia runoja lapsille (2003) on kokoelma pohjoismaisten runoilijoiden runoja. Runot ovat suomeksi, ja lisäksi jokaiselta runoilijalta on yksi runo myös alkukielellä.Kirjaan kuuluu cd, jossa runoilijat lukevat runoja omalla äidinkielellään. Kirjan saatavuus selviää pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä helmet-tietokannasta osoitteesta www.helmet.fi. Tällä hetkellä kirjaa näyttäisi olevan paikalla useissa helsinkiläisissä kirjastoissa.
Muutamia uusia lasten loru- ja runokirjoja.
Marttinen, Tittamari : Ilmapallomeri. - Tammi, 2001.
Onnenpäiviä : runoja lapsen juhlaan / koonnut Päivi Heikkilä-Halttunen. - WSOY, 2005.
Peura, Maria: Mimmi Moun ilotaika. - Tammi, 2004.
Tammen kultainen lastenrunokirja / toimittanut Ismo Loivamaa. - Tammi, 2005.
Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa / koonnut Mervi Koski. - Karisto, 2004.
Wiona-nimeä en lähteistä onnistunut löytämään aivan sellaisenaan, mutta samantyyppisiä nimiä löytyy jonkun verran. Winona on alkujaan intiaaninimi, joka merkitsee vanhinta tytärtä. Viona on Vianna-nimen muunnos, ja Vianna palautuu puolestaan pyhimysnimi Vivianaan. (lähteet: http://www.babynames.com/, http://www.thinkbabynames.com/)
Mauri Kunnaksesta löytyy paljon tietoa hänen omilta nettisivuiltaan, jotka löytyvät osoitteesta: http://www.maurikunnas.net/ . Myös Otavan verkkosivuilla on tietoa Mauri Kunnaksesta: http://www.otava.fi/ . Kunnaksesta on kyselty myös aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta –palvelustamme, vanhoja kysymyksiä ja vastauksia voi hakea kohdasta Arkisto.
Kyseessä saattaa olla saksalaisen Lisa Tetznerin teos ”Hannun maailmanmatka”. Suomentanut Sivi Kortelainen. Helsinki, Tammen nuorisonkirjoja 3 (1944). Kirja on julkaistu alkujaan saksaksi vuonna 1929.
Kirjassa Hannu seikkailee jäniksen selässä lentäen ympäri maailmaa. Matkanteko painottuu Yhdysval-toihin, mutta piipahtaa Hannu Suomessakin.
Lisätietoa kirjasta ja kirjailijasta löydät esimerkiksi tästä englanninkielisestä linkistä:
http://www.answers.com/topic/lisa-tetzner-1
Kirja löytyy myös Turun kaupunginkirjaston kokoelmista. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden kirjaston Aino-aineistotietokannasta, jonka löydät täältä: http://www.turku.fi/aino
Kirjaa kannattaa kysyä antikvariaateista. Netissä toimivia antikvariaatteja löydät esim....
Tässä muutama hyvä lasten salapoliisikirja. Osa kirjoista on enemmänkin kertomuksia kuin tietokirjoja, mutta kuvistakin voi löytyä hyviä vinkkejä salapoliisin työhön. Kirjat löytyvät Porvoon kirjastoista.
- Etsiväkerho Hurrikaanin käsikirja / Jari Mäkipää
- Konstan etsivätoimisto, Tuula Kallioniemi
- Salapoliisin käsikirja, tekijät Anne Civardi, Judy Hindley, Angela Wilkes, Donald Rumbelow ja Heather Amery
- Salapoliisitieto / Erich Ballinger
- Santtu salapoliisi / Richard Scarry
- Miina ja Manu salapoliiseina / Teutori
Saa siteerata tarvittaessa koko runon. Suomen tekijänoikeuslain sitaattioikeutta käsittelevä pykälä 22 on sanamuodoiltaan harkitun väljä.
"Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa."
Sitaattioikeus on tarkoitettu tekijänoikeuden edelleen suojeleman aineiston käyttöön tilanteissa, joissa asian havainnollistamiseksi on välttämätöntä esittää suojattua sisltöä. Ilmaisu "tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa" sallii myös koko teoksen lainaamisen, toisin kuin usein luullaan. Käytännössä koko teoksen lainaaminen tulee kysymykseen juuri runojen ja kuvien kohdalla, koska esimerkiksi maalaukseen viittaaminen näyttämällä siitä vain yhtä nurkkaa olisi epätarkoituksenmukaista.
Kun...
"Paa piippuun, paa piippuun" on kansansadustostamme ja sen pohjalta tehdyistä mukaelmista löytyvä kehotus, jolla (laulu)rastaan on kerrottu puhuttelevan työmiestä - tavallisimmin halonhakkaajaa. Rastaan laulusta on kirjallisuudessamme lukuisia erilaisia variaatioita. Kysymyksessä mainittu säe "Laiska mies, laiska mies, pien' pino, pien' pino!" sisältyy täsmälleen tässä muodossa ainakin Suomen lasten aapisen pikku tarinaan 'Laulurastas':
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927034?page=99
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1928247?page=91
Aarni Penttilän Aapiskukko : alakoulun ensimmäinen lukukirja sisältää hieman tästä poikkeavan variantin 'Rastaan neuvot', jossa laiskan miehen ja pienen pinon asemesta lintu laulaa...
Pitkään keskinäisessä vuorovaikutuksessa olleet kieliyhteisöt ovat lainanneet sanoja ja ilmaisutapoja naapuriensa kielistä. Suomen lähimaiden kielissä (ruotsi, norja, viro, venäjä, puola ja saksa) tällaisen puolen tunnin ilmaisun ajatus on samanlainen kuin suomessa: puoli tuntia vaille seuraavaa tasatuntia.
Englannin kielen ilmaisun - half past / puoli (tuntia) jälkeen - vastine on esim. ranskan ja espanjan kielissä. Katalaanin kielessä on erikoinen rakenne: Puoli kahdeksan sanotaan "Son dos quarts de vuit", kello on kaksi varttia kahdeksaa kohti.
Kaikissa kielissä on "loogisia" ja "epäloogisia" piirteitä, kun niitä tarkastelee toisten kielten näkökulmista. Englannin kielen asema globaalissa mediassa on kuitenkin niin vahva, että...
Laulun sanat löytyvät ihan internetistäkin. Osoite on:
http://www.geocities.com/SoHo/Studios/3488/DISCO5.HTM
Laulun nuotit löytyvät ainakin Sibelius-Akatemian kirjastosta. Voit
kysellä esim. kaukolainaksi omasta kirjastostasi.
Aguile, Luis (säv.)
Yöllä on tuhat silmää [Nuottijulkaisu].
Kotimaisten artikkeleiden viitetietokanta ARTO:sta löytyy seuraavat artikkelit: Riihimäki, Minna: IAS 38 : aineettomat hyödykkeet : aineettomien hyödykkeiden aktivointiehdot ja erot Suomen säännöksiin, Julkaisussa: Tilintarkastus. - Helsinki : Tilintarkastajayhdistys. - ISSN 0783-0017. 2001: 7, s. 21-26 ; Autio, Heikki: IAS-konsernitilinpäätös, Julkaisussa: Tilintarkastus. - Helsinki : Tilintarkastajayhdistys. - ISSN 0783-0017. 2002 : 7, s. 29-32, sekä Forsberg, Leif-Erik: Sijoituskiinteistöjen luokittelu ja arvostaminen IAS-standardien mukaan, Julkaisussa: Tilintarkastus. - Helsinki : Tilintarkastajayhdistys. - ISSN 0783-0017. 2002 : 7, s. 23-27 .
ARTO on uusien kotimaisten artikkeleiden viitetietokanta. Siinä on myös linkkejä...
Yhdysvaltojen hiphopin historiasta on kirjoitettu seuraava kirja:
Hilamaa, Heikki: Musta syke : funkin, diskon & hiphopin historia. Helsinki : Like, 2000.
Helsingin Sanomissa on myös julkaistu juttusarja rockin 50-vuotisesta historiasta, jossa on käsitelty myös hiphopin historiaa. Tässä artikkelitiedot:
HS 9.8.2004 (HS = Helsingin Sanomat)
Jokelainen, Jarkko: Katseet kääntyvät taas syvään etelään (Rockin 50 vuotta ; 50 : 2003. - Sarja päättyy)
HS 15.7.2004
Uusitorppa, Harri: Fugees luki lakia leikkikalugangstereille (Rockin 50 vuotta ; 43 : 1996)
HS 24.6.2004
Uusitorppa, Harri: Me ollaan nuoriso, me ollaan tulevaisuus (Rockin 50 vuotta ; 37 : 1990)
HS 20.5.2004
Mikkonen, Jani: Hiphop alkaa tuoksua dollareilta (Rockin 50 vuotta ; 27 :...
