Karjulan etunimet ovat Uuno Eemeli. Viirilä kuuluu niihin Tuntemattoman sotilaan henkilöhahmoihin, joiden etunimiä ei mainita kirjassa. Karjula on sotilasarvoltaan everstiluutnantti ja Viirilä sotamies.
Maailman runosydän, WSOY, 1998, teoksessa on suomennettu neljä Dorothy Parkerin runoa: Partaterät tekevät kipeää/Razors pain you, Onneton yhteensattuma/Unfortunate coincidence
Sosiaalinen huomautus/Social Note, Yksi virheetön ruusu/One Perfect Rose.
Lisäksi teoksesta Runoni rakkaudesta, Otava, 1997, löytyy runo Intiaanikesä/Indian summer(mukana on myös runo Unfortunate coincidence nimellä Valitettava yhteensattuma)
utta "Ballade of a great weariness" runoa ei kokoelmista löytynyt.
Lähteet: Linkki maailman runouteen tietokanta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au…
Parker
Parkerin teoksien saatavuus eri kaupunginkirjastoissa:
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a…...
Matti Rossi (2009) suomentaa kysymyksessä siteeratun tekstikatkelman näin:
Tämän tarinan saa kelpo miehen poika
kuulla oppiakseen moneen kertaan,
eikä Crispinuksen ja Crispianuksen päivä
mene koskaan mailleen ilman, ettei meitä
silloin muistettaisi, meitä muutamia,
näitä veljiämme.
Paavo Cajanderin suomennoksessa (1905) sama kohta kuuluu seuraavasti:
Tarinan ukko kertoo pojalleen,
Ja tästä päiväst' alkain aikain loppuun
Ei päivä Crispianuksen niin pääty,
Ett'emme tulis puheeks me, me harvat,
Me onnellisen harvat, veljet kaikki.
Runon kirjoittaja näyttäisi olevan Kari Mäkinen, nykyinen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa, eikä Hannu Salama. Kyseinen runo löytyy Mäkisen kokoelmasta ”Hämärässä kypsyy aamu” (Kirjapaja, 1986) sivulta 76. Se on julkaistu myös antologiassa ”Runo puhuu toivosta” (Kirjapaja, 1988). Sen sijaan Salaman kokoelmasta ”Punajuova” (Otava, 1985) kyseistä runoa ei ainakaan pikaisella silmäilyllä löytynyt, joten tekijä tuntuisi olevan melkoisen varmasti Mäkinen.
Laulu on Michael Hardenin säveltämä ja sanoittama tango, johon nimimerkki Kullervo (= Tapio Lahtinen) on tehnyt suomenkieliset sanat. Alkuperäinen laulu on saksankielinen ja nimeltään Rote Rosen, rote Lippen, roter Wein. Suomeksi tango sai nimen Punaruusut, punahuulet, punaviini. (Lähde Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/)
Suomenkielisiä sanoja ei netin kautta löydy, mutta ne löytyvät ainakin näistä kirjoista: Uusi kultainen tangokirja (2001) ja Kultainen tangokirja 2: Sata suosikkisävelmää / Toimittaja: Ari Leskelä (1994).
Kaivattu opettavainen runo ketusta on Aale Tynnin Mikko kettu saa kyytiä. Se löytyy Tynnin kirjasta Kissa liukkaalla jäällä sekä muita satuja (Otava, 1954).
Laila Kinnusen tulkinta jazzballadista Shadow of your smile on cd-levyllä Muistojen kyyneleet (Mediamusiikki, 2001).
Kinnusen levytyksessä melodia lähtee f-sävelestä, joka on keski-c:stä seuraava alaspäin (= pieni f). Sovitus on naisäänelle matala, mutta samasta sävellajista kappaleen on levyttänyt myös Ella Fitzgerald.
Alun soinnut menevät Cm7 - F7 - Bbm, joista Bb-molli (klassisen musiikin nimikäytännön mukaan b-molli) on perussävelaji. Siinä tosin ei pysytä kovin kauan, sillä soinnut muuntuvat koko ajan päätyäkseen lopussa Db-duuriin (des-duuri).
Verkkolähteiden perusteella Clint Eastwood näyttäisi noudattavan melko lailla ravitsemussuositusten mukaisia periaatteita ruokavaliossaan. Vähän rasvaa, ei ylenmäärin hiilihydraatteja, hyvänlaatuista proteiinia, punaisen lihan sijasta mieluummin kalaa tai kanaa. Hedelmiä ja kasviksia. Makeita jälkiruokia ja sokeria on syytä välttää. Alkoholia vain kohtuudella. Lisäksi ilmeisesti myös joitakin vitamiineja purkista. Liikuntaa näyttelijä harrasti jo nuorena.
https://www.eatthis.com/clint-eastwood-eating-habits/
https://www.mashed.com/385418/the-diet-that-has-kept-clint-eastwood-in-…
https://physicalculturestudy.com/2016/11/18/clint-eastwood-the-ambassad…
Suomessa on toiminut kymmeniä tupakkatehtaita, mutta tupakan tuotanto loppui Suomessa vuonna 2004. Suomen suurimpia tupakkatehtaita olivat Amer-Tupakka Tuusulassa, Rettig Oy Turussa ja Strengbergin tehdas Tuusulassa. Viimeisenä lopetti Amer-Tupakka vuonna 2004, kun monikansallinen Philip Morris -yhtymä osti Philip Morris -tuotteiden valmistus- ja myyntilisenssit vuonna 2003. Monikansallista yhtiötä ei kuitenkaan kiinnostanut tupakan tekeminen Suomessa. Yle Areenasta löytyy filmi, jossa esitellään tupakkatuotteiden valmistusta Strengbergin tehtaalla.
Lähteet:
Yle: Suomessa toimi ennen kymmeniä tupakkatehtaita https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/09/20/suomessa-toimi-ennen-kymmenia-…
Helsingin Sanomat: Tupakan tuotanto loppuu...
Kuten jo kysymyksessäsi toteat, 1734 vuoden lain rakennuskaari on vielä joltain osin voimassa. Löydät Rakennuskaaren ajantasaisen säädöksen Finlex-palvelusta: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340002000
Humaliston istutusta ja kunnossapitoa koskeva 7 luku on muodollisesti voimassa, mutta käytännössä sitä ei sovelleta. Esim. Suomen Laki III -lakikirjaan rakennuskaaren 7 luvun pykälät on merkitty hakasuluilla, millä osoitetaan, että lainkohdat eivät ole oikeudellisesti relevantteja.
Tilannetta, jossa muodollisin perustein voimassa olevaa oikeusnormia ei sovelleta tai panna täytäntöön, vaikka sen tunnusmerkistö täyttyisikin, kutsutaan nimellä desuetudo (Tieteen termipankki https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:desuetudo...
Vexi Salmen kirjoja:Kertomakirjallisuutta(romaaneja):Noomit, Siniset mokkakengät, Mikä laulaen
tulee, Rantaravintola, Elvis elää. Runoja: Lautturin lauluja.
Lastenkirjoja: Orpo piru ja siivetön enkeli, Tuulenpoika ja ajatar.
Varmaan löydät näitä kirjoja lähikirjastostasi.
terv. Gunilla Nevalainen/Viikin kirjasto Helsinki
Täällä pohjantähden alla -trilogia on käännetty englanniksi: ensimmäinen osa ilmestyi 2001, toinen ja kolmas 2002. Ensimmäinen osa on jo pääkaupunkiseudun kirjastoista lainattavissa, mutta toinen (ja kolmas) vasta tulossa, eli tällä hetkellä teosta ei saa kirjastosta. Suurimmista kirjakaupoista sitä voi ostaa.
Talot ovat yksin kotona - pohjoismaisia runoja lapsille (2003) on kokoelma pohjoismaisten runoilijoiden runoja. Runot ovat suomeksi, ja lisäksi jokaiselta runoilijalta on yksi runo myös alkukielellä.Kirjaan kuuluu cd, jossa runoilijat lukevat runoja omalla äidinkielellään. Kirjan saatavuus selviää pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä helmet-tietokannasta osoitteesta www.helmet.fi. Tällä hetkellä kirjaa näyttäisi olevan paikalla useissa helsinkiläisissä kirjastoissa.
Ainakin Keravan ammattiopistossa voi opiskella kirjastoalaa oppisopimuksella. Lisätietoja saat täältä:
http://www.keuda.fi/portal/
Työministeriö on koonnut paketin kirjastoalan koulutusmahdollisuuksista. Sieltä löytyy tietoa myös oppisopimuskoulutuksesta. Sen löydät täältä:
http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/01_tyovoimapalvelut/06_koulutus_ja_a…
Tervetuloa kirjastoalalle!
Lapponia-teoksen (alkuteos 1674 latinaksi) on kääntänyt suomeksi Tuomo Itkonen, kielentarkistus Kerttu Manninen. Teoksesta on ilmestynyt kaksi painosta: Karisto 1963 (Lapin tutkimusseuran Acta Lapponica-sarja nro 2) ja Karisto 1979.
Kyseessä saattaa olla saksalaisen Lisa Tetznerin teos ”Hannun maailmanmatka”. Suomentanut Sivi Kortelainen. Helsinki, Tammen nuorisonkirjoja 3 (1944). Kirja on julkaistu alkujaan saksaksi vuonna 1929.
Kirjassa Hannu seikkailee jäniksen selässä lentäen ympäri maailmaa. Matkanteko painottuu Yhdysval-toihin, mutta piipahtaa Hannu Suomessakin.
Lisätietoa kirjasta ja kirjailijasta löydät esimerkiksi tästä englanninkielisestä linkistä:
http://www.answers.com/topic/lisa-tetzner-1
Kirja löytyy myös Turun kaupunginkirjaston kokoelmista. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden kirjaston Aino-aineistotietokannasta, jonka löydät täältä: http://www.turku.fi/aino
Kirjaa kannattaa kysyä antikvariaateista. Netissä toimivia antikvariaatteja löydät esim....
Aiheesta voi etsiä tietoa kulttuurihistoriaa käsittelevistä teoksista. HelMet-kirjastosta löytyy mm. seuraavia säätyläisten seuraelämää ja tapakulttuuria käsitteleviä teoksia. Teoksia on haettu yhdistelemällä hakusanoja säätyläiset, säädyt, seuraelämä, tapakulttuuri, kulttuurihistoria, 1700-luku ja 1800-luku.
Flanders, Judith: The Victorian house - domestic life from childborth to deathbed, 2004.
Franck, Marketta: Nuoruus, nuoruuden historiaa ja riittejä, 2003.
History of private life. 4 - From the fires of revolution to the Great, 1990.
Kaartinen, Marjo: Arjesta ihmeisiin - eliitin kulttuurihistoriaa 1500-1800-luvun Euroopassa, 2006.
Koskinen, Riitta: Kartanoita ja porvariskoteja, sisustuksia ja tapakulttuuria 1800-luvun Suomessa,...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjan ”Sukunimet” mukaan Viipurin kaupunginosan nimi Hietala sekä Viipurin pitäjän laurij hetala saattavat liittyä sukunimiin Hietanen ja Hietamies. Toisaalta Hietala on sangen tavallinen talon- ja kylännimi varsinkin läntisillä murrealueilla niin pohjoisessa kuin myös etelässä mm. Toholammilla, Kuhmossa, Padasjoella, Orimattilassa ja Nastolassa. Sukunimenä Hietalaa löytyy lähes kaikkialta Suomesta.
Tarkempaa tietoa hieta-alkuisista nimistä löytyy teoksesta: Mikkonen Pirjo & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Otava 2000.
Kuningatar Viktoriasta löytyy ainakin seuraavat suomenkieliset kirjat:
Strachey, G. Lytton: "Kuningatar Viktoria" (1927)
Tingsten, Herbert: "Viktoria ja viktoriaanit" (1966). Tämä teos käsittelee sekä kuningatarta että viktoriaanista aikaa.
Lisäksi löytyvät seuraavat englanninkieliset teokset:
Strachey, Lytton: "Queen Victoria" (1984)
Duff, David: "Albert & Victoria" (1972)
Bolitho, Hector: "The reign of Queen Victoria" (1949)
Kaikki edellä mainitut teokset löytyvät ainakin Pasilan kirjaston kirjavarastosta.
Opiskelija hankkii oppisopimustyöpaikan itse ottamalla yhteyttä työnantajaan. Päätöksen valinnasta tekee työnantaja. Tutustu esim. näihin sivuihin: http://www.oppisopimus.net/index.html tai http://www.oph.fi/SubPage.asp?path=1,438,66912
Kirjastoalan ammateista ks. esim. www.ammattinetti.fi (Ammatit > Kulttuuri ja viestintä > Kirjasto- ja informaatiopalveluala). Kirjastoalan koulutusvaatimuksista ks. http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
