Kansallisarkisto säilyttää mm. Helsingin Teknillisen korkeakoulun oppilastietoja.
Löysin heidän haustaan seuraavan viitteen:
Helsingin teknillinen oppilaitos.
Helsingin teknillisen oppilaitoksen arkisto
SISÄLLÖN MUKAAN JÄRJESTETYT ASIAKIRJAT
Opiskeluasiakirjat
Hc:1 Opetussuunnitelmat ja koulutusohjelmat ( 1922-1955 )
Otanta kurssiaineistosta: laboranttikurssi, ohjelmia, haku- oppilas- vapaaoppilas- ja opettajaluetteloita, hakemuksia, liitteitä, tilauksia, kurssin raha-asiat, ohjesääntöjä.
Jos käy tuuri, nimi löytyy aineistosta.
Osoitteen löytyminen on aika epätodennäköistä...
Kansallisarkiston palvelut löytyvät netistä:
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut
Etsimäsi runo näyttäisi olevan Aaro Hellaakosken runo Kuolema istuu olkapäällä kokoelmasta Huomenna seestyvää (1953). Runo on luettavissa myös esimerkiksi antologioista Suomen runotar. 1 (Kirjayhtymä 1990), Tämän runon haluaisin kuulla. 2 (Tammi, 1987 ja 1988) sekä Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (Otava 1997). Teokset ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista ja voit tarkistaa niiden saatavuuden Helmet-haulla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kysymykseen vastasi Henna Makkonen-Craig Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) Kielitoimistosta. Vastaus kokonaisuudessaan seuraavassa:
Sanaa ei tietääkseni ole kuvattu vielä sanakirjoissa, eikä se ollut tuttu meille Kielitoimiston väellekään. Tiedossamme kuitenkin on, että sanaa on käytetty Tampereen seudulla ainakin jo 1980-luvulla, tähän tapaan:
”Se Matti (keksitty nimi) on kyllä niin pahantuulinen ja tosikkomainen tyyppi, että aina on naama vinossa vaikka sille tekis minkälaisia kevätjuhlaliikkeitä.”
Tässä kyse on siis myönteisestä yrityksestä viihdyttää tai huvittaa jotakuta.
Nykyään sana esiintyy harvakseltaan mutta aika monenlaisissa verkkoteksteissä. Media-arkistosta löytyi kaksi osumaa:
1. Aamulehti 30.11.2017 [AL ilmestyy...
Suomen Nuorisokirjailijoiden Nettimatrikkelissa on Hannele Huovista lyhyt bibliografia. Nettimatrikkelin osoite on www.nuorisokirjailijat.fi
Hannele Huovilla on myös kotisivut osoitteessa http://www.sci.fi/~hhuovi/ , näiltä sivuilta löydät lisää linkkejä Huovia käsitteleville internetsivuille.
Myös näistä kirjoista voi olla hyötyä. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa aineistohausta. Lisää kirjoja löydät käyttämällä asiasanaa Huovi, Hannele.
Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (2004)
Miten minusta tuli lasten- ja nuortenkirjailija (2003)
Tietoa voit etsiä myös artikkeleista. Apunasi voit käyttää Ismo Loivamaan Kirjailijatieto 2 (1999) ja Aleksi- artikkelitietokantaa, johon pääset Kuopion kaupunginkirjaston internetasiakaspäätteiltä....
Satukirjoissa seikkailua ja suuren taistelua pientä vastaan
löytyy kirjoista:
Jäntti, Riikka: Vaahteratuvan väki kirjat
Merirosvolaivassa: jännitystä ja seikkailua
Milbourne : Ritaritarinoita
Kuvakirjoista esim.
Boonin: Vau, mikä susi
Collington: Merirosvot ja urhea enkelityttö
Freedman: Susihukka ja rohkea hiiri
Huikko: Miltä Sipukaisesta tuntuu
Huovi: Miinalan Veikon nyrkkeilykoulu
Jungling: Pieni kotka: kertomus oikeasta rohkeudesta
Korolainen: Kissa Killin kiukkupussi
Long: Minä hurja merirosvo
Thomas: Myyrä, joka halusi olla kuningas
Weston: Voi Boris
Willis, Jeanne: Pieni isompi isoin ja Kattila-Kalle oli hiiristä hirmuisin.
Helsingin Herttoniemen kirjasto lainaa luistimia. Tyttöjen luistimien suurimmat koot ovat 36 ja 40, poikien luistimien 37,5 ja 38. Herttoniemestä voi lainata myös aikuisten retkiluistimia. Luistintiedot löytyvät Helmet-hausta kirjoittamalla Vapaa sanahaku -ruutuun luistimet esine. Esine-sanalla luistimet erottuvat esim. luistimia käsittelevistä kirjoista:
www.helmet.fi
Kirjaa ei ole käännetty suomeksi. Kai Nieminen on kääntänyt siitä yhden sivun näytteen teokseen Sana ja ruokokynä: Ulkoeurooppalaisen kirjallisuuden antologia. Weilin + Göös, 1988. ISBN 951-35-4515-6. toim. Tapani Harviainen. Näyte löytyy sivulta 273. Kai Nieminen on käännöksessään laittanut kirjan nimeksi Päänaluskirja.
Kannattaa varmaankin lukea myös Euroopan ja maailmanhistoria yleisesityksiä, mutta kyllä maitten historioitakin löytyy suomen kielellä.
Ensiksi viittaan sarjaan 'Matkaopas historiaan'. Siihen sisältyviä teoksia löytyy esim. pääkaupunkiseudun kirjastojen luettelosta
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/
kirjoittamalla yllä mainitulla sivulla olevaan laatikkoon sarjan nimen.
POHJOISMAIDEN historiasta lisäksi
Andersson, Ingvar
Ruotsin historia. - WSOY, 1950
Halila, Aimo
Tanskan ja Norjan historia. - Gaudeamus, 1972
Kan, Aleksandr
Skandinavian maiden historia (Tanska, Norja, Ruotsi). - Progress, 1983
Holmberg, Åke
Ruotsi vuoden 1809 jälkeen. - Gummerus, 1966
Hentilä, Seppo ym.
Pohjoismaiden historia. - Edita, 2002
Jutikkala, Eino...
Kyllä syö. Ketun ravintoa ovat pienten jyrsijöiden lisäksi, marjat, linnut, munat ja haaskat. Tietoa vaikkapa näiltä sivuilta:
http://www.kuusamon-suurpetokeskus.fi/elaimet.html
http://www.metsastajaliitto.fi/?q=node/239
Anni Tannin muskarilaulut -cd-levyn tekstilipukkeessa laulun "Seitsemän on siskosta" (trad.) 2. säkeistö menee näin:
"Lempinimet lyhyet, heissunhei trallallei!
Meidän myöskin tietänee, trallalallalei!
MA ja TI ja KE ja TO, PE ja LA ja SUlosuu!
Seitsemän on siskosta, heissunhei trallallei!
Tässä pikku talossa, trallalallalei!"
Laulun 2. säkeistöstä on olemassa myös toinen versio. Senkin sanoittaja on tuntematon. Esimerkiksi nuotissa Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (Tammi, 2009) 2. säkeistö menee näin:
"Joskus meitä kutsutaan, heissun hei, trallallei,
lyhyesti toisinaan, trallal lallal lei.
MA ja TI ja KE ja TO
PE ja LA ja sulo SU.
Seitsemän on siskosta, heissun hei trallallei,
tässä pikku talossa, trallal lallal lei."
Kysymykseen ei ole helppoa vastausta, sillä tähtien välisten etäisyyksien mittaaminen on hyvin vaikeaa. Lähes samanlaiseen kysymykseen on vastattu Helsingin kaupunginkirjaston Kysy-palvelussa myös aiemmin; suosittelen lukemaan vastauksen tästä: http://www.kysy.fi/kysymys/otavan-tahtikuvio-tunnetaan-ympari-maailman. Jos haluat perehtyä tarkemmin taivaankappaleiden välisiin kulmiin perustuvaan mittaustapaan, siihen löytyy ohjeita ainakin englanninkielisiltä sivustoilta:
https://www.space.com/8319-measure-distances-night-sky.html
https://www.quora.com/How-is-angular-distance-measured-in-astronomy.
Jos HelMet-kirjastojen varauksen tekee suullisesti puhelimessa tai palvelutiskillä ja tulee hakemaan sen siitä kirjastosta, jossa teos on, varaus on ilmainen. Syynä on se, että tuollainen varaus ei aiheuta kirjastolle erityisiä kustannuksia.
Sen sijaan netin kautta tehtävän varaukset kulkevat yleensä kirjastojen välillä ja aiheuttavat siten kuljetuskustannuksia. Niinpä tiskillä tehtynäkin kirjastosta toiseen siirtyvästä varauksesta joutuu maksamaan varausmaksun.
Hei!
Musiikkitallenteiden Fono-tietokanta antaa Prinsessa-haulla laulun Älä elämää pelkää: http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=312e2957-3684-4373-8801-c1f6…
Tuon niminen runo puolestaan on hyvin kuuluisa Kaarlo Sarkian tuotos
(löytyy esim. teoksesta Sarkia, Kaarlo: Runot).
Vanhojen kirjojen saatavuus on jokseenkin vaihteleva. Joskus syynä saattaa olla se, ettei yksinkertaisesti kirjaa ole ilmestymisaikanaan katsottu kelvolliseksi kirjastoon: menneinä aikoina oli aika tiukka seula siinä, mitä kirjaston kokoelmiin hyväksyttiin. Aikoinaan kirjastonhoitajien ohjenuorana toiminut ”Arvosteleva luettelo suomenkielisestä kirjallisuudesta” 1923 (Valtion kirjatoimisto, 1923) luonnehtii Suen teoksella olevan kirjallisia ansioita, mutta ”[s]opimattomaksi kirjastoihin tekee teoksen kuitenkin ennen muuta siinä esiintyvät räikeät kuvaukset kaikenlaisista julmuuksista ja rikoksista” (s. 126). Luultavasti tuon arvion perusteella teosta ei ole juuri hankittu ilmestymisaikanaan kirjastoihin, eikä siitä ole tullut koskaan uutta...
Norola niminen kylä on edelleen olemassa Mikkelin kaupungissa. Norola 3 tarkoittaa tiettyä taloa. Anekit ja niiden omistajat Mikkelin pitäjän alueella 1561 luettelossa mainitaan Norola III omistajaksi Lauri Kauppinen. Talonpojat saivat todisteeksi anekki-kirjan.
Oheinen tieto mainitaan Hannele Wirilanderin kirjassa: Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865. Norolan kylästä on kirjoitettu myös Toivo Asikaisen kirja: Säämiskälän rustholli.
Ko. tilan nykyisistä vaiheista, onko se olemassa jne. kannattaa kysyä Mikkelin kaupungin rakennusvalvonnasta
Kirjailija Anna-Leena Härkösestä löytyy Internetistä tietoa mm. kustannusyhtiö Otavan sivuilta http://www.otava.fi/, joilla esitellään kirjailijoita ja Keminmaan yläasteen koululehti Heroxista http://wwwforum.inet.fi/edu/keminmaa/harkonen.html. Aikakausartikkeleita voi hakea kirjastossa esim. Aleksi-tietokannasta. Tässä niistä uusimpia: Kasanen Tuula: Anna-Leena Härkönen (haastattelu) Anna 2000:13, s .31-34, Tanskala, Raija-Liisa: Anna-Leena Härkönen (haastattelu) Anna 1998: 35, s. 8-10, 135, Lindstedt, Risto: Anna-Leena Härkönen (kirjailijakuva) Suomen kuvalehti 1998:33, s. 50-53. Teoksessa Kotimaisia nykykertojia (1997) käsitellään kirjailijaa ja hänen teoksiaan. Esko Tuluston kirjassa Elämää Suomessa (1990) näyttää myös olevan Anna-...
David Tysonin ja Christopher Wardin kappale Black velvet tunnetaan suomeksi nimellä Yön helmaan. Suomenkieliset sanat on tehnyt Jarmo Rantanen. Kappaletta on esittänyt Virve Rosti. Yön helmaan on kuultavissa äänitteillä Nyt aika on (1992) ja Tunnen sen täysillä taas (1992)
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
https://lumme.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Y%C3%B6n+helmaan%22&ty…
Metsäneläimistä kaupungissa kertovat mm.
Miler: Myyrä kaupungissa (kuvakirja)
Huovi: Suurkontio Tahmapää (lukemaan opettelevien Keltanokka-sarjaa, siinä mm.orava, hirvi ja karhu taajamassa)
Toivola: Kesäpuiston kettu (helppolukuista Kirjava Kukko- sarjaa)
Lindenbaum: Henna ja Hurjat hirvet (hirviryhmä kerrostalossa, kuvakirja)
Laulajainen: Loikkeliinin matka lumen maahan (saturomaani, jossa kenguru päätyy Suomeen ja Helsinkiin ja saa oppaakseen helsinkiläisen Råtan)
Summers: Milla ja Molla (alanimeke: tarina maalaishiirestä ja kaupunkilaishiirestä, kuvakirja. Maalaishiiren ja kaupunkilaishiiren tarinasta on monenlaisia muitakin kuva- ja satukirjaversioita, löytyvät Helmetistä kun hakusanaksi laittaa Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri)
En...
