Zephyr-yhtyeen kuulumisiin voi tutustua nettiosoitteessa
http://www.zephyr.fi/
Zephyrin rumpali Juha Takanen kertoi, että hän voitti v. 2005 Somero Soikoon -sävellyskilpailun. Edel-levy-yhtiö oli lupautunut julkaisemaan voittajakappaleen ja he
valitsivat kappaleen solistiksi Mikko Mäkeläisen. Hän
lauloi "Toisella tähdellä"-nimisen kappaleen Zephyrin tekemien taustojen päälle. Yhteistyö on jatkunut: Mikko Mäkeläinen ja Myrskylyhty on julkaissut myöhemminkin
Juha Takasen tuotantoa.
Mikko Mäkeläisen nettiosoite on http://www.mikkomakelainen.com/
Tässä on ensinnä joitakin sopivia kirjoja:
Pasanen: Mitä saisi tarjota? : ruoka-allergisten keittokirja
Palva-Alhola: Allergia ja keliakia
Räsänen: Leivonnaisia keliaakikoille
Wathén: Allergisen lapsiperheen keittokirja
Soisalo: Erityisruokavalion helpot herkut
Internet-osoitteita:
Pirkanmaan Astma- ja allergiayhdistyksen sivulla on mm. maidottomien, munattomien ja luontaisesti gluteenittomien ruokien ohjeita: http://www.pirkanmaanallergia.fi/ruokaohjeet/maidoton_munaton_gluteenit…
Myös Keski-Suomen Allergia- ja astmayhdistyksen sivulla on ohjeita: http://personal.inet.fi/yhdistys/allergia-ja.astmayhdistys/reseptitoike…
Kelakialiiton sivulla on etupäässä gluteenittomien ruokien ohjeita: http://www.keliakialiitto.fi/view/categories.asp?...
Urho Kekkonen asui Kajaanissa vuodet 1911-1921. Vuonna 1919 hän suoritti ylioppilastutkinnon ja oli armeijassa lokakuusta 1919 kesään 1920, jolloin hän palasi takaisi Kajaaniin. Syyskuussa 1921 hän muutti Helsinkiin aloittaakseen lakitieteen opinnot Helsingin yliopistossa. Kajaaniin hän palasi sen jälkeen vain muutamiksi kuukausiksi kesällä 1927, 1930 ja 1931 tuomarin ja pormestarin viransijaisuuksia hoitamaan.
Lähde: Urho Kekkonen: Vuosisatani 1. Otava 1981, s. 162 alkaen.
Voisiko tämä olla etsimäsi:
- Claire Ochsner, Syntymäpäivävene (1985)
Kuvakirjan päähenkilö on sveitsiläinen Stefan. Hän saa syntymäpäivälahjaksi matkan kaupunkiin. Toiseksi lahjakseen hän valitsee pienen veneen. Kaupunkimatkalla Stefan eksyy äidistään, saa polveensa haavan juostessaan sirkukseen, ja laivakin menee rikki. Häntä auttaa sirkuksen klovni. Kotona tehdään uusi laiva särkyneen tilalle.
Kirjaa on vielä monissa kirjastoissa. Jos sitä ei ole omalla kotipaikkakunnallasi, voit saada sen oman kirjastosi kautta kaukolainaan.
Jatkosodan aikainen sotasairaala 52 sijaitsi Vilppulassa.
Jatkosodan historia -kirjan kuudennesta osasta löytyy kartta, jossa esitetään sotasairaaloiden sijoitus sodan alussa. Vastaava kartta kesäkuun 1944 tilanteesta on esimerkiksi Anne-Marie Franckin kirjassa Pikku sisar.
Lähteet:
Jatkosodan historia. 6
Mauno Turunen (toim.), Lääkkeen tie sodissamme vuosina 1939-1945 : sotiemme lääkehuolto ja kenttäapteekkareiden muistelmia
Anne-Marie Franck, Pikku sisar : Suomen punaisen ristin apusisaret jatkosodassa
Antti Tuomaisen henkilöhistoriasta näyttää olevan melko vähän tietoa saatavilla. Teoksessa ”Miten rikoskirjani ovat syntyneet” (Crime Time, 2012) hän selostaa hiukan opintojaan ja sitä, miten hänen äidinkielenopettajallaan oli ratkaiseva vaikutus kirjailijaksi ryhtymisessä.
Heikki Ollikaisen ”Ruumiin kulttuuri” -lehteen kirjoittamasta jutusta osoitteessa http://www.dekkariseura.fi/rk_111_a.html on kerrottu jotakin ainakin Tuomaisen työhistoriasta. ”Me naiset” -lehden jutussa osoitteessa http://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/alkoholin-jattan… Tuomainen kertoo nuoruutensa alkoholiongelmista. Joitakin tiedonmurusia voi lukea myös Kirsin Book Club -blogista osoitteesta http://kirsinbookclub.com/kirjat/mies-joka-kuoli/.
Voit...
Sinun kannattaa etsiä Internetistä tietoa ja karttoja Aleuttien saariryhmästä hakusanalla "Aleutian Islands". Hyvä aloitussivu netissä on esimerkiksi Texasin yliopiston PCL-karttakokoelma osoitteessa http://www.lib.utexas.edu/Libs/PCL/Map_collection/Map_collection.html , mistä sinun kannatta valita polaaristen alueiden ja valtamerten kartat. Aleuttien kartta sekä tietoa Alaskasta löytyy myös osoitteista http://www.sitesatlas.com/Maps/Maps/103.htm ja http://www.c-map.com/quickref/cf85/pg20.htm Valokuvia Aleuteilta löytyy sivulta http://www.avo.alaska.edu/volcanoes/akut/photos.html ja tietoa saarten kultturista sivuilta www.mehs.educ.state.ak.us/culturesite/aleut.html sekä http://www.newsminer.com/heartland/hland53198/aleut.html ja http://...
Kaupunginkirjaston käytettävissä olevista tietokannoista kyseistä nuottia ei valitettavasti löytynyt. Kannattaisi kääntyä esim.
Suomen Elokuva-arkiston puoleen, osoite Pursimiehenkatu 29-31, puh. 09-615400 tai Suomen Jazz & Pop Arkiston puoleen,
os. Rajasampaanranta 2, puh. 7570040. Helsingissä toimii myös nuottiantikvariaatti Nuottikamari, jonka osoite on
Korkeavuorenkatu 25, puh. 656508. Liikkeen kokoelmista löytyy tuhansittain vanhojakin nuotteja, joten hyvällä onnella
tämäkin saattaisi löytyä sieltä.
Asiaa voisi kysyä suoraan taiteilijalta itseltään: http://www.savijoki.net/simojoki/index.php
Kotisivulta löytyy yhteystiedot osio, jossa Simojoelle voi jättää viestin ja omat yhteystiedot.
Kira Poutasesta löytyy tietoja mm. seuraavissa teoksissa:
PALKITUT kotimaiset lasten- ja nuortenkirjat 1990-2002
BTJ Kirjastopalvelu, 2003
FINNISH children's and youth books VIII
Suomen nuortenkirjaneuvosto, 2002
TULKINTOJA tytöistä
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2002 on artikkeli, jonka on kirjoittanut Sari Näre. Artikkelin nimi on Intimisoituvan kulttuurin muistijälkiä tytöissä
Kirjasammossa on tietoa kirjailijasta ja hänen töistään, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175961058158
Ihan perustiedot kirjailijan perheestä löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -sivuilta, osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=42&lang=FI&tid=5207
Kannattaa tutustua myös Ari Haasion teokseen Kotimaisia dekkarikirjailijoita. BTJ 2001
Teoksessa Valpasvuo: Säräisniemen pitäjän vaiheita, 1954 kerrotaan teiden ja liikenteen kehittymisestä . Tähän kirjaan viitataan netissä olevassa kartassa http://www.kainuu.fi/kylat/index.php?mid=2_31_188_717&add=add&pre=2_31_… .
Säräisniemen historiaa on myös kirjassa Suomenmaa IX:I Oulun läänin eteläosa. Suomen tiekarttoja on mm. 1920- ja 1930-luvulta.
Säräisniemen kyläyhdistys on tehnyt kyläkirjan - Säräisniemi, kirkon kylä, 2006.
Vaalan kirjaston sivuilta http://193.184.58.34/Vaala?formid=form1 kannattaa myös katsoa asiasanalla Säräisniemi. Näin löytyi mm. teos Voionmaa: Suomen tiet Ruotsin vallan aikana. Teos on tosin ilmestynyt jo vuonna 1893.
Internetin sivustoja vanhoista kartoista:
http://www.vanhakartta.fi/historialliset-...
Kaj Korkea-ahon uudessa kirjassa Tummempaa tuolla puolen päähenkilö Christoffer kerää tietoja muinaisesta legendasta, oliosta nimeltä Raamt. Sanaa ei ole käännetty suomeksi alkuteoksesta Gräset är mörkare på andra sidan.
Lähde: https://www.tornio.fi/index.php?p=Syksy2012
Muuta tietoa en löytänyt Raamt –olennosta.
Rivit ovat Eino Leinon runon Vapauden vilja (1919) kolmas säkeistö.
Voit lukea koko runon esimerkiksi alla olevista linkeistä Kansalliskirjaston digitoimiin aineistoihin.
Suomalainen Suomi 4/1919
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1369188?term=vapaud…
Eino Leino: Ajatar (1920)
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100602/Ajatar_tietovirsia.p…
Teoksesta Sapfon runoja (WSOY 1966, kreikan kielestä suomentanut Aapo Junkola) löytyy seuraava runo:
Hän on minusta jumalan kaltainen/
mies, joka istuu sinua vastapäätä/
ja lähelläsi kuuntelee suloista/
ääntäsi//
ja tarttuvaa nauruasi, joka on saanut/
sydämen lepattamaan rinnassani./
Kun vain katsonkin sinua, puheeni/
katkeaa//
kieleni salpautuu, ohut liekki/
kiitää ihoni alle, silmäni/
eivät näe, korvani/
soivat//
tuska valuu ylitseni, vavistus/
valtaa minut, olen ruohoakin/
kalpeampi ja kuolemakaan ei näytä/
olevan kaukana///
Toivottavasti kyseessä on sama runo; en pysty tarkastamaan asiaa, koska kysymyksessäsi oli vain yksi säe, eikä runoilla ole nimiä. Kysymyksesi lisätiedoista oli jostakin syystä pudonnut loppuosa pois: "Olen myös...
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy Helmet-tietokannan (www.helmet.fi) mukaan yli 3000 DVD-elokuvaa. Saat niistä luettelon Helmetin sanahaun kautta: laita tyhjään ruutuun kaksi tähteä (**) ja valitse aineistoksi DVD-levyt. Voit rajata hakua myös esim. valitsemalla tietyn kirjaston kokoelmat.
Kirjastojen elokuvahyllyjä katsomalla niiden määrä tosiaankin voi näyttää vähäiseltä. DVD-elokuvat ovat hyvin suosittua lainattavaa. Varsinkin uutuuselokuvia voi joutua jonottamaan pitkäänkin.
Kirjastojen aineistomäärärahojen on riitettävä moniin materiaaleihin, mm. kirjoihin, lehtiin, musiikkiin ja video-ja DVD-elokuviin. Yksi kirjasto ei siksi voi hankkia kovin suurta elokuvavalikoimaa. Elokuvista kirjastot maksavat enemmän kuin yksityiset...
Romanttisesta viihdekirjallisuudesta on kysytty tässä palvelussa aika useinkin. Aikaisempia vastauksia löydät palvelun arkistosta hakemalla esim. asiasanoilla viihdekirjallisuus, rakkauskertomukset tai rakkausromaanit. Aikaisemmissa vastauksissa on käsitelty paitsi yksittäisiä kirjailijoita, myös laajoja historiallisia aikajanoja ja määrittelyitä.
Suomalaisen naistenviihteen vanhempia klassikkoja ovat kirjoittaneet mm. Hilja Valtonen, Aino Räsänen ja ja Anni Polva. Heidän kirjojensa päähenkilöt ovat pirteitä ja joskus uhmakkaitakin nuoria naisia, mutta romansseja säätelee silti siveellinen moraali ja tarinat päätyvätkin usein onnellisesti avioliittoon.
Suosittu romanttisen viihteen lajityyppi on historiallinen romaani. Tätä tyylilajia...
Kyseessä lienee eversti Jarl Anton Bertil Heinrichs. Lapin maakuntakirjaston kokoelmista löytyy cd-rom-muodossa Lapin evakuointikäskyt 1944, joka sisältää erilaisia asiakirjoja liittyen Lapin sotaan ja toimenpiteisiin evakuoinnissa. Näissä asiakirjoissa esiintyy eversti B. Heinrichs, joka on osallistunut neuvotteluihin Suomen puolelta. Cd-romilta löytyy myös hänen lyhyt kuvauksensa käydyistä neuvotteluista.
Jarl Bertil Heinrichsin lyhyt elämäkerta löytyy Suomen jääkärien vuoden 1975 elämäkerrastosta.
