Tuo ehdottamanne Siiri Kolun Me Rosvolat sopii varmasti aiheeseenne hyvin. Rosvoloihin on tullut myös jatko-osia (Me Rosvolat ja konnakaraoke sekä Me Rosvolat ja Iso-Hemmin arkku). Rosvolat sopivat ehkä parhaiten kolmas-viidesluokkalaisille, päähenkilö Vilja on muistaakseni ensimmäisessä kirjassa 10-vuotias.
Muita ehdotuksia:
Pilkey, Dave: Kapteeni Kalsari -sarja
Kaverukset Erno ja Huuko rakastavat erilaisia piloja, joiden kohteena usein on heidän koulunsa rehtori Kruppi. Pojat luovat myös omia sarjakuvasankareita, parhaimpana luomuksena alkkareihin pukeutuva Kapteeni Kalsari. Meno äityy hurjaksi, kun erilaisten sattumusten seurauksena tiukkapipoinen rehtori alkaa kuvitella olevansa tuo supersankari. Hulvatonta, sarjakuvilla höystettyä...
Pasilan kirjastossa on VHS-DVD -digitointilaite, joka mahdollistaa vanhojen VHS-kasettien kopioinnin DVD-levylle.
Laitteen voi varata osoitteesta https://varaamo.hel.fi. Valitse Pasilan kirjasto ja VHS/DVD digitointi.
Henkilökunta opastaa tarvittaessa laitteen käytössä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palve…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
Iiris Kalliola kertoo kirjassaan "Kun kirppu puree sinua", että vaikka syöpäläisistä on Suomen kodeissa likimain päästy eroon, kirput vain lisääntyvät talojen pihoilla. Huonosti puhdistetuista linnunpöntöistä peräisin olevat kirput imevät aikuisina verta ja kelpuuttavat isännäkseen myös ihmisen. Pureman jälki on hyttysenpiston kaltainen ja löytyy ihosta vaatteiden alta.
(Kalliola, Iiris; Kun kirppu puree sinua : Suomen luonnon kiusankappaleet. ss. 19-20.)
Lisää tietoa lintukirpuista löytyy mm. WSOY:n julkaiseman Suomen luonto-sarjan osasta Selkärangattomat, luvusta Kirput, sivuilta 150-151.
Tietoa kirpuista yleensä ja mainintoja myöskin lintukirpuista on mm. teoksissa
Terveysfakta / Jorma Palo, WSOY 1997 ja Hansson, Åke; Objudna gäster :...
Eteläpohjalaisia elämäkertoja -nimellä on ilmestynyt kolmiosainen kirjasarja. Ensimmäinen osa (A-L) ilmestyi kuitenkin vasta vuonna 1963, toinen osa (M-Ö) vuonna 1965 ja kolmas eli täydennysosa (A-Ö) vuonna 1994. Kaikki osat on kustantanut Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto.
Turun kaupunginkirjastossa ei ole ompelukoneen käyttömahdollisuutta. Oheisella sivulla keskellä luettelo pääkirjaston palveluista https://vaski.finna.fi/OrganisationInfo/#85141
Turun Kylätalosta https://kylataloturku.wordpress.com/ löytyy ompelukone https://kylataloturku.wordpress.com/kylasalonki-ja-kokoustilat/ Kyläsalongin tila on maksuton, mutta kahvilan palveluita toivotaan käytettävän. Ompelukoneen käytöstä voi maksaa vapaaehtoisen maksun.
Taitokeskus vuokraa ompelukonetta https://www.taitovarsinaissuomi.fi/turku/
Äänitetietokanta Fono.fi:n mukaan Mike Hawkerin ja Ivor Raymonden säveltämä ja Dusty Springfieldin esittämä debyyttisoolosinkku ”I only want to be with you” on käännetty suomeksi moneen eri kertaan.
”Jykevää on rakkaus”-kappale taitaa olla se tunnetuin suomennos, ja sen lisäksi kappale on käännetty suomeksi mm. seuraavilla nimillä:
"Haluun olla luonas sun" (löytyy esim. Paula Koivuniemen esittämänä)
"Sut tahdoin ihan itsellein" (esitt. Pirkko Mannola)
"Tyttös olla tahtoisin" (esitt. CatCat)
"I only wanna be with Juice" (esitt. Turo's Hevi Gee)
"Tahdon olla luonas vain" (esitt. Zotch-yhtye)
"Haluun olla luonas sun"-kappaleen on suomentanut Jori Nummelin.
TJS opintokeskuksen sivuilta (joka on TJS Opintokeskus on Akavan ja STTK:n yhteinen koulutus- ja kehittämisorganisaatio) löytyy luettelo yhdistyksen hallituksen vastuista. "Hallituksen vastuut voidaan jakaa neljään tai viiteen luokkaa.
Parlamentaarinen vastuu: hallitus vastaa jäsenilleen siitä, että yhdistyksen toiminta vastaa yhdistyksen toiminta-ajatusta.
Siviilioikeudellinen vastuu: hallitus on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingot.
Rikosoikeudellinen vastuu: yhdistyksen on noudatettava lakia.
Moraalinen vastuu: yhdistyksen hallituksen on edistettävä yhteisiä tavoitteita eikä kunkin hallituksen jäsenen henkilökohtaista hyötyä.
Hallituksen jäsenten sosiaalinen vastuu: hallituksen ja yhdistyksen toimintakyvystä...
Kielenhuollon tiedotuslehden Kielikellon mukaan molemmat muodot ovat sallittuja. Vuonna 2006 ilmaistaan asia näin: "Ajanilmauksissa yhdes ja kahdes esiintyvät joskus myös yksinään: viidestoista yhdettä (tai ensimmäistä), neljästoista kahdetta (tai toista)". Kielikellon vanhemmassa artikkelissa, vuodelta 1998, muotoilu on vielä vähän varovaisempi: "Ajanilmauksissa voi käyttää muotoja yhdes ja kahdes myös yksinään, vaikka se ei ole kovin tavallista: viidestoista yhdettä (tai ensimmäistä), viidestoista kahdetta (tai toista)". Oikeakielisyyden säännöt ja käytännöt muuttuvat tosiaan ajan myötä, eivätkä vanhat opit aina pidä paikkansa.
https://www.kielikello.fi/-/jarjestysluvut
https://www.kielikello.fi/-/jarjestysluv-1
Kritiikkejä Kaurasen kirjasta "Sonja O kävi täällä" löytyy mm. seuraavista lehdistä:
Helsingin sanomat. Kuukausiliite, 1995 ; 5 ; 56-59, 61, 63
Suomi 1994 ; 4 ; 64-67
Nuori voima 1982 ; 1 ; 16-18
Parnasso 1982 ; 1 ; 60-61
Psykologiuutiset, nro 1, s. 17-18, 1982
Kirjallisuusarvosteluja 1981 ja 1982
Lisäksi tietoa romaanista löytyy myös kirjasta Kotimaisia nykykertojia 1 (toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa).
Em. Lehtiä ja kirjaa voit tiedustella lähimmästä kirjastostasi. (Lehdet löytyvät ainakin Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta)
Cd:ltä Sounds of the fascinating animal world löytyy 70 eri eläimen äänet, ja pitäisi olla myös ampiaisen surina. Cd on saatavilla kirjastossa, esim. Helmet-alueella, http://helmet.fi
Kopioin Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta vastauksen aiemmin esitettyyn samaan kysymykseen: "Lyhyt kuvaus Lassi Sinkkosesta löytyy esim. teoksista:- Pekka Tarkka: Suomalaisia nykykirjailijoita, 1980
- Suomen kirjailijat 1945-1980 (sisältää myös luettelon teoksista ja lähdeviittauksia kirjoihin ja artikkeleihin)
Muuta tietoa ja teosten analysointia on jonkin mm. seuraavissa: Pertti Karkama: Impivaara ja yhteiskunta, Pohjoinen, 1985
- Kirjoita itsesi maailman väleihin, toim. Kirsti Mäkinen, SKS, 1997 (sisältää artikkelin Elina Niemissalo: Lassi Sinkkonen ja Matti Mäkelä miehen tiellä)
- Kirjallisuus Suomessa, toim. Antti Eskola, Katarina Eskola, 1974 (artikkeli Lassi Sinkkosen Sumuruiskun asemasta...)
- Pekka Tarkka: Sanat sanoista, Otava...
Tässä olisi kirjoja Italian mafian historiasta:
1) Lappalainen, Tomas: Maffia
(T. Fischer, 1999)
2) Sennis Eriksson, Livia: Det hedervärda samfundet: historien om Cosa Nostra
(Legus, 1995)
3) Ahtokivi, Ilkka: Joten me päätimme tappaa hänet: mafian historia
(Otava, 1994)
4) Saari, Ilkka: Tauti nimeltä mafia
(Hanki ja jää, 1992)
5) Lounekari, Merja: Sisilian mafia: synty, kehitys ja muotoutuminen yhteiskunnalliseksi instituutioksi
(Suomen rauhantutkimusyhdistys, 1991)
6) Peltonen-Rognoni, Pirkko: Ihmeellinen Italia
(WSOY, 1994)
7) Morton, James: Gangland international: an informal history of the mafia and other mobs in the twentieth century
(Warner Books, 1999)
Kirjojen saatavuustiedot selviävät osoitteesta
http://www.helmet.fi
Jos...
Terveystieteiden keskuskirjaston, Terkon, sivuille on koottu internetin kautta vapaasti käytettäviä asiasanastoja ja sanakirjoja osoitteessa:
http://www.terkko.helsinki.fi/SearchNet/#San
Sieltä löytyy esimerkiksi biotekniikan sanasto:
http://www.finbio.net/sanasto/
Täältä löytyy myös luonnontieteiden kohdalta ympäristönsuojeluun liittyviä termejä. (Kaikki linkit eivät kuitenkaan toimineet): http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/sanastot.html
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyvät esimerkiksi seuraavat alaan liittyvät sanakirjat:
Biotekniikan sanasto / (suomi-englanti)
Julktiedot: Helsinki : Suomen Kemian Seura, 1994
Biologian sanakirja / Rauno Tirri..[et al.]
Julktiedot: Helsingissä : Otava, 2001
A dictionary of biology
Julktiedot: Oxford :...
Kirjaa on tilattu ja se on tulossa. Se ei ole vain vielä ehtinyt saapua kokoelmaan, vaikka jo luettelotiedoissa näkyykin nimeketasolla.
Joskus kirjat luetteloidaan kokoelmatietokantaan jo ennen kuin yhtään nidettä ehtii saapua kokoelmaan. Kirjojen saatavuustiedot näkyvät kuitenkin kokoelmaluettelossa tällöinkin. Esim. kyseisen kirjan saatavuus- ja nidetiedot eivät näy vielä kokoelmatietokannassa, koska kirjaa ei - vielä - ole yhtään nidettä pääkaupunkiseudun yleisten kirjaston kokoelmassa. Mutta tulossa siis on useitakin lainattavia kappaleita.
Eräs tapa vähentää myyriä esim. kasvimaalta on kasvattaa valkosipulia siellä. Myyrät eivät pidä valkosipulin tuoksusta. Toinen tapa on tärisyttää maaperää esim.laittamalla puisen varren päähän tuulinvoimalla pyörivä "propelli".
Ola Tuomolan säveltämä ja Usko Kempin (Hurmerinnan) sanoittama laulu "Takaisin Karjalaan" sisältyy nuottijulkaisuun Sointu 11 : kauden suosituimmat sävelet (1940). Nuottijulkaisu kuuluu Kansalliskirjaston kokoelmiin.
Kansalliskirjastosta voi tiedustella mahdollisuutta saada valokopio laulun nuotista ja sanoista. Yhteystiedot Kansalliskirjaston asiakaspalveluun löytyvät alla olevasta linkistä.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/jaljennepa…
Kirjavälityksestä kerrottiin, että heillä on käytössään Hollannissa heitä varten tehty Combiplast-merkkinen muovituskone. Lisää tietoa täältä:
http://www.nbdbiblion.nl/tools/Default.asp?leesanoniem=/nbdbiblion/Docu…
Helmet-chat ponnahtaa esiin Helmet-palvelusivuston oikeasta alalaidasta aina silloin, kun chat-palvelu on auki, ts. vastaaja on paikalla ja ottamaan keskustelun vastaan. Vastaajalla on keskusteluja auki kerrallaan rajoitettu määrä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kielitoimiston sanakirjan mukaan piittaamaton sanaa kuvataan seuraavasti: "välinpitämätön, penseä, häikäilemätön"
Esimerkkinä: "Muista, mistään piittaamaton. Käskyistä piittaamaton. Piittaamaton ihminen"
Ihminen suhtautuu/toimii piittaamattomasti, kun hän jättää huomiotta esim. toisten tunteet, inhimillisyyden, taloudelliset realiteetit, toimintansa laillisuuden.
Etsiskelin ehdottamillasi hakusanoilla ja monilla eri
yhdistelmillä Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannan
lisäksi LINDAsta (Suomen yliopistokirjastojen yhteisluettelo)
sekä kotimaisista lehtiartikkelitietokannoista ALEKSI ja ARTO.
Hakutermillä flokkulointi löysin vain pari viitettä: Harjula,
Veikko: Flokkulointitutkimuksia Kemin kromimalmilla (Diplomityö,
Oulun yliopisto, 1980) ja Rautjärvi, Heli & Pöllänen, Eine:
Raskasmetallien erottaminen jätevesistä elektroflokkuloinnilla
ja magneettisella erotuksella.(Report/University of Oulu Process
Engineering; 223, 1998). Hyötyä voi olla myös julkaisusta:
Rautjärvi, Heli & Pöllänen, Eine: Raskasmetallit ja niiden
erotus jätevesistä : kirjallisuuskatsaus.(Report/University of
Oulu,...
