Kysymyksessä tarkoitetaan varmaankin vuoden 2001 Syksyn sävel -kilpailussa kolmannelle tilalle sijoittunutta Saanan (oik. Sari Matala) itse säveltämää ja sanoittamaa iskelmäkappaletta "Muistatko".
Saanan CD-levystä "Elämä hymyilee" (2001) näyttää olevan useampaa versiota, joista joihinkin sisältyy myös tuo "Muistako" -kappale (Columbia (Sony) COL4960539). Lisätietoja esim: http://www.jvvv.net/cd/elama.html
Ainakin Seinäjoen ja Kuopion kaupunginkirjastoissa on tuota Muistatko -kappaleen sisältävää versiota "Elämä hymyilee" -CD:stä. Kyseisen CD:n voi tilata kaukolainaksi ko. kirjastoista.
Valitettavasti pääkaupunkiseudun (ja monien muidenkin) yleisten kirjastojen kokoelmissa näyttää olevan vain sitä versiota "Elämä hymyilee" -levystä,...
Sofi Oksasen kirjoista on käännetty ruotsiksi tähän mennessä Baby Jane (ruotsiksi Baby Jane) ja Stalinin lehmät (Stalins kossor). Puhdistusta ei ole vielä ruotsinnettu.
Tiedot käännöksistä löytyvät Suomalaisen kirjallisuuden seuran Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta:
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Päivi Koppanen on tutkinut ateriapalveluiden lähiaikojen kehitystä ja tulevaisuuden näkymiä. Hän on kirjoittanut aiheesta pro gradu -työn "Näkemyksiä ruokapalvelualasta Suomessa vuonna 2015". Gradu on tehty Helsingin yliopiston Maa- ja kotitalousteknologian laitokselle ja (ainakin sen tiivistelmä) on luettavissa Helsingin yliopiston Viikin tiedekirjastossa. Voit myös kysellä kaukolainausmahdollisuutta omasta kirjastostasi.
Tutkimustyön pohjalta hän on julkaissut myös lehtiartikkeleita:
"Ruokapalvelualan asiakkaat entistä vaativampia", joka on ilmestynyt lehdessä Kehittyvä elintarvike 2002/6 ja "Näkemyksiä ruokapalvelualasta vuonna 2015", joka on ilmestynyt Kotitalous -lehden numerossa 2003/2.
Aihetta sivutaan myös monissa hotelli- ja...
Kiviniemi on tyypillinen länsisuomalainen asutusnimipohjainen sukunimi. Sukunimeksi nimi lienee vakiintunut 1900-luvulla tai 1800-luvun lopulla. Nimi voi olla peräpohjalainen, pohjoispohjalainen, eteläpohjalainen, satakuntalainen tai etelähämäläinen. Lähde ja lisätietoja: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet, 2000.
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon kautta voi hakea itselleen kiinnostavaa luettavaa. Hakusana lukuromaani listaa yli sata kirjaa.
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lukuromaani
Alla on esimerkiksi muutama ei-historiallinen, naisten kirjoittama lukuromaani, ja yksi miehen kirjoittama jouluaiheen takia. Listasta löydät toivottavasti monta muutakin kiinnostavaa.
- Edessä koko elämä / Mary Gordon
- Epäsovinnainen lady / Sarah Harrison
- Nainen joka kirjoitti rakkausromaanin / Kirsti Ellilä
- Viimeinen samurai / Helen Dewitt
- Jonathan Strange & herra Norrell / Susanna Clarke
- Joulutarina / Marko Leino
Aaro Hellaakoskella on kokoelmassa Jääpeili useita hienoja vastasyntyneeseen liittyviä runoja, esim. Ilon pyyntö, Tyranni ja Naurua. Kokoelma löytyy omana kirjanaan, ja se on myös useammassa Runot-kokoelmassa.
Alla olevissa kirjoissa on myös syntymään ja vastasyntyneeseen liittyviä runoja.
- Uuden elämän aamu : runoja lapsen syntyessä / toimittanut Katarina Yliruusi ; valokuvat Juhani Yliruusi
- Sanoja uuden elämän alkuun / [runot on koonnut Anu Silfverberg ja kokoelmaksi toimittanut Hanna Pudas]
- Tervetuloa maailmaan / Anna-Mari Kaskinen
Ehkä näistä löytyisi mummille se etsitty runo.
Pääkaupunkiseudun aineiston hakuosoitteesta asisanoilla keltit ja mytologia sekä asiasanalla druidit löytyi seuraavanlaista aineistoa. Myytit ja legendat-nimisellä cd-rompulla on tietoa Stonehengestä, tätä romppua löytyy eri kuntien kirjastoissa. Kirja Stonehengestä: Sinnett, A: Stonehenge ja Egyptin pyramidit. Legenda Kuningas Arthurista - niminen video löytyy kirjaston kautta. Tällä hetkellä saatavissa on lähinnä englanninkielisiä kirjoja, mutta voit varmaankin kysellä lähikirjastosi käsikirjastokokoelman hakuteoksia, joiden artikkeleista voinee ottaa kirjastossa valokopioita. Suomeksi on ilmestynyt mm. Maja erämaassa (kelttiläisiä rukouksia) ja Kelttien viisautta ; nämä kirjat löytyvät lähikirjaston kautta. Aikakausilehdissäkin on...
Tartuffe ja Macbeth on kirjoitettu 1600-luvulla, joten kirjallisuusarvosteluja itse teoksista ei löydy. Sensijaan arvosteluja erilaisista näytelmäversioista löytyy ALEKSI -artikkelitietokannan (käytettävissä useimmissa kirjastoissa kautta Suomen) avulla. Esimerkiksi Suomen Kuvalehdessä (1998 : 51-52) on teatteriarvostelu Arto af Hällströmin Tartuffesta. Macbethin tulkintoja on arvioitu mm. Suomen Kuvalehdessä 1997:7 ja Teatteri - lehdessä 1997:2.
Kysymyksesi perusteella en tiedä kuinka paljon ja minkätasoista aineistoa tarvitset. Kyseisiä kirjailijoita ja heidän tuotantoaan on tutkittu ja tulkittu runsaasti. Perustietoja suomen kielellä Molièrestä ja Tartuffesta löydät seuraavista: Shuck: Yleisen kirjallisuuden historia (osa 5) tai...
Asiaa voisi kysyä suoraan taiteilijalta itseltään: http://www.savijoki.net/simojoki/index.php
Kotisivulta löytyy yhteystiedot osio, jossa Simojoelle voi jättää viestin ja omat yhteystiedot.
Kolikoiden keräilyhintoja löytyy teoksesta 2009 Standard Catalog of World Coins 1901-2000, jonka mukaan kiekonheittäjäaiheinen 25 pesetan Barcelonan Olympiarahaa on painettu 150 000 000 kappaletta vuosina 1990-1991. Vuoden 1991 kolikon keräilyarvo vaihtelee 0.20 – 6.50 dollariin kolikon kunnosta riippuen. Virhepainatuksesta ei ole mainintaa. En osaa kuvan perusteella sanoa miten kiekonheittäjän kuuluu olla kolikon kääntöpuoleen nähden. Jos mielestänne kolikossa on jotain outoa, voisitte tiedustella Suomen Numismaatikkoliitosta http://www.numismaatikko.fi/ tai Suomen Numismaattisesta yhdistyksestä http://www.snynumis.fi/ .
Voisiko tämä olla etsimäsi:
- Claire Ochsner, Syntymäpäivävene (1985)
Kuvakirjan päähenkilö on sveitsiläinen Stefan. Hän saa syntymäpäivälahjaksi matkan kaupunkiin. Toiseksi lahjakseen hän valitsee pienen veneen. Kaupunkimatkalla Stefan eksyy äidistään, saa polveensa haavan juostessaan sirkukseen, ja laivakin menee rikki. Häntä auttaa sirkuksen klovni. Kotona tehdään uusi laiva särkyneen tilalle.
Kirjaa on vielä monissa kirjastoissa. Jos sitä ei ole omalla kotipaikkakunnallasi, voit saada sen oman kirjastosi kautta kaukolainaan.
Kaupunginkirjaston käytettävissä olevista tietokannoista kyseistä nuottia ei valitettavasti löytynyt. Kannattaisi kääntyä esim.
Suomen Elokuva-arkiston puoleen, osoite Pursimiehenkatu 29-31, puh. 09-615400 tai Suomen Jazz & Pop Arkiston puoleen,
os. Rajasampaanranta 2, puh. 7570040. Helsingissä toimii myös nuottiantikvariaatti Nuottikamari, jonka osoite on
Korkeavuorenkatu 25, puh. 656508. Liikkeen kokoelmista löytyy tuhansittain vanhojakin nuotteja, joten hyvällä onnella
tämäkin saattaisi löytyä sieltä.
Paula Koivuniemen esittämänä ei löydy ainakaan Suomalaisen musiikin hakemistosta 1901-1979 http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/html/index.htm , eikä plussa tietokannasta.
Kuoppamäen Dixi-coat on julkaistu singlenä vuonna 1972 (Dixi Coat JKC 501). Sen tiedot löytyvät YLEn Suomalaisen musiikin hakemistosta 1901-1979.
Hesari 4. heinäkuuta 1999: Juha Watt Vainion Suuret suomalaiset Seiväsmatkat on klassikko, jossa ovat kaikki Suomi-kliseen perusainekset: alkoholi, suoraviivaisuus, reiluus, toveruus ja mutkaton junttius. Syntyi käsite Härmän jätkät. Härmän jätkät saapuu tänne maasta mämmin, ruoka outoa on muusi liian lämmin.
TIETO on Suomen kielen perussanakirjan mukaan: 1. Tietäminen, tosiasioiden tunteminen, tietoisuus. 2. Todellisuuteen, tosiasioihin perustuva käsitys jostakin. 3. Asia, seikka, joka jostakin tiedetään tai annetaan, saadaan tietää ; informaatio ; data. 4. Ilmoitus, tiedotus, sanoma, viesti, uutinen. 5. Opintojen tms. avulla hankittu tietämys, tietous, oppi ; viisaus. 6. Eräiden tieteenalojen ja oppiaineiden nimityksissä. Määrittely sanasta TIETO löytyy myös esim. Nykysuomen sanakirjasta.
Etymologisesti voidaan määritellä sana TIETO esim. Nykysuomen sanakirja : etymologinen sanakirja -teoksen mukaan: Johdos yleisitämerensuomalaisesta tietää-verbistä. Vastaavia johdoksia on myös lähisukukielissä, esim. karjala-aunuksen tieto, vatja tääto ja...
Kira Poutasesta löytyy tietoja mm. seuraavissa teoksissa:
PALKITUT kotimaiset lasten- ja nuortenkirjat 1990-2002
BTJ Kirjastopalvelu, 2003
FINNISH children's and youth books VIII
Suomen nuortenkirjaneuvosto, 2002
TULKINTOJA tytöistä
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2002 on artikkeli, jonka on kirjoittanut Sari Näre. Artikkelin nimi on Intimisoituvan kulttuurin muistijälkiä tytöissä
Kirjasammossa on tietoa kirjailijasta ja hänen töistään, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175961058158
Tommy ja Tuppence -kirjoja on viisi:
Salainen vastustaja (The secret adversary)
Rikos yhdistää: 15 rikoskertomusta (Partners in crime)
Salomonin tuomio (N or M?)
Eipä aikaakan niin voi kauhistus (By the pricking of my thumbs)
Kohtalon portti (Postern of fate)
Baresford -sarjasta kertova hauska Internetsivusto on osoitteessa:
http://uk.agathachristie.com/site/the_detectives/tommy_and_tuppence.php
Kallion kirjastossa toimi Lukinurkka vuosina 1993 - 2000. Se oli Suomen ensimmäinen yleisölle avoin informaatiopiste oppimisongelmista. Nykyisin toiminta on siirtynyt Erilaisen oppimisen keskuksen tiloihin Vilhonkadulle. Keskuksessa toimii Helsingin seudun erilaiset oppijat ry eli HERO, joka on yhdysjärjestö erilaisille oppijoille, heidän vanhemmilleen ja muille asiasta kiinnostuneille. http://www.lukihero.fi/index2.html
Erilaisen oppimisen keskuksen palvelut on tarkoitettu kaikenikäisille oppimisvaikeuksista kärsiville.
Kallion kirjastossa on edelleen informaatiopiste oppimisvaikeuksista, joka sijaitsee kirjaston ensimmäisessä kerroksessa. Pisteestä löytyy tietoa luki- ja oppimisvaikeuksista sekä esitteitä ja tiedotteita mm. Heron...
Romanttisesta viihdekirjallisuudesta on kysytty tässä palvelussa aika useinkin. Aikaisempia vastauksia löydät palvelun arkistosta hakemalla esim. asiasanoilla viihdekirjallisuus, rakkauskertomukset tai rakkausromaanit. Aikaisemmissa vastauksissa on käsitelty paitsi yksittäisiä kirjailijoita, myös laajoja historiallisia aikajanoja ja määrittelyitä.
Suomalaisen naistenviihteen vanhempia klassikkoja ovat kirjoittaneet mm. Hilja Valtonen, Aino Räsänen ja ja Anni Polva. Heidän kirjojensa päähenkilöt ovat pirteitä ja joskus uhmakkaitakin nuoria naisia, mutta romansseja säätelee silti siveellinen moraali ja tarinat päätyvätkin usein onnellisesti avioliittoon.
Suosittu romanttisen viihteen lajityyppi on historiallinen romaani. Tätä tyylilajia...
Perheestä kuvataiteessa on käsitelty teoksessa Richardson, Wendy ja Jack: Perheet kuvataiteessa (Kustannus-Mäkelä, 1990).
Perhekäsityksen muutoksesta taas on kirjoitettu esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
Utrio, Kaari: Familia: eurooppalaisen perheen historia 1-6 (Tammi, 1997)
Utrio, Kaari: Eevan tyttäret : eurooppalaisen naisen, lapsen ja perheen historia (Tammi, 1984)
Kolbe, Laura (toim.): Suomen kulttuurihistoria 1-5 (Tammi, 2004)
Ali, Daud: Home, family & everyday life through the ages (Lorenz Books, 2001)
