Joensuun seutukirjaston lähikirjastoon Rantakylän kirjastoon on hankittu ompelukone asiakaskäyttöön. Ompelupiste löytyy kirjaston satuhuoneesta. Asiakkaat voivat varata ompeluaikoja suoraan kirjastolta tai puhelimitse. Rantakylän kirjaston puh.no: (013) 267 6281.
Ompelukoneen käyttö on ilmaista, mutta asiakkaan tulee tuoda mukanaan omat ompelutarvikkeet (langat, kankaat jne.). Kirjaston henkilökunta auttaa asiakkaita koneen käyttöön liittyvissä asioissa.
James Alfred Wight, kirjailijanimeltään James Herriot, syntyi 3.10.1916 ja kuoli 23.2.1995. Hän valmistui eläinlääkäriksi 1939 ja avioitui Joan Danburyn kanssa 5.11.1941. Herriotin teokset perustuvat hänen omiin kokemuksiinsa maalaiseläinlääkärinä.Teoksen Kaikenkarvaiset ystäväni toisessa luvussa kerrotaan, että kirjan minäkertoja, James Herriot, on valmistunut eläinlääkäriksi 1937 ja on nyt matkalla Yorkshireen tapaamaan tulevaa työnantajaansa Siegfried Farnonia. Teoksen lopussa Herriot avioituu Heleninsä kanssa. Siten kirjan tapahtumat ajoittunevat 1930-luvun loppuun ja 1940-luvun alkuun.
Lisätietoja kirjailijasta ja hänen elämästään saat Graham Lordin vuonna 1997 ilmestyneestä elämäkerrasta James Herriot - the life of a country vet....
Rauman kaupunginkirjaston kokoelmista http://ankkuri.rauma.fi/ löytyi sanahaulla "kanta-asiakas" seuraava teos:
Pöllänen, Jouni: Kanta-asiakasmarkkinointi. Wsoy, 1995.
Tulosjoukko kuitenkin laajenee, jos käytät hakulausekkeena sanahaussa "asiakkaat ja markkinointi". Näissä kuitenkin todennäköisesti käsitellään asiakasmarkkinointia yleensä, ehkä sivuten kanta-asiakasmarkkinointiakin.
Lisää aiheesta löytyy kuitenkin korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta Lindasta, jota voi käyttää kirjastoissa. Kanta-asiakkuudesta ja asiakasuskollisuudesta löytyy tietoa mm. seuraavista graduista. Näitä voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Lehto, Jarno: Elämän valttikortit : tutkimus kuluttajien asiakasuskollisuudesta kanta-asiakasohjelmaa kohtaan...
Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjan (WSOY 1989) mukaan Adeliina viettää nimipäiväänsä 16. joulukuuta.
Alviina nimelle Lempiäinen ei anna kirjassaan nimipäivää, koska nimen juuret levittäytyvät monelle taholle.
Myöskään Vienomarille ei mainita nimipäivää.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (www.kotus.fi/index.phtml?s=452 .) antaa ohjeita nimipäivän viettämiseen silloin, kun nimi ei sisälly almanakan nimiluetteloon: nimipäivää voi viettää samalta kuullostavan nimen päivänä tai vaikkapa toisen nimen päivänä. Vienomaria voisikin onnitella esimerkiksi Vienon päivänä 15. kesäkuuta tai Marin päivänä 2. heinäkuuta.
Otavan Suuri Ensyklopedia kertoo, että pelikorttien nykyisten tunnusten arvellaan edustavan neljää säätyä: Kirkonmiehiä sydän (hertta), sotilasaatelia keihäänkärki (pata), porvaristoa talon pohjakaava (ruutu) ja maanviljelijöitä apilanlehti (risti).
Suomen kielen maiden nimitykset hertta, ruutu ja pata ovat väännöksiä ruotsin kielestä, risti taas on saanut nimensä kuvion ulkonäöstä.
Ilmiöön löytyy selitys kirjasta Leif Wedöe: Miksi pilvet eivät putoa? : luonnollisia selityksiä arkipäivän ilmiöille s. 87-88.
Tässä lyhyesti artikkelin alusta: Artikkelissa kuvataan jäätyminen, joka alkaa kupin reunoilta, jonne muodostuu rengasmainen päärme, jää levittäytyy koko kippoon, jonka jälken kippo on jään peitossa lukuunottamatta pientä reikää keskellä. Tästä reiästä virtaa vettä ylös ja vesi jäätyy ja rakentaa vähitelen ylöspäin kasvavan jääpuikon, joka ei sitten ihan viraliseti olekaan jääpuikko... - Valitettavasti kysymykseen ei voi toistaiseksi laittaa kuvaa.
Selailin kirjastossa hyllyssä olleet kreikkalaista mytologiaa käsittelevät teokset, mutta tuota nimeä ei tullut siellä vastaan. Tuomas Anhava on kuitenkin suomentanut tuon Poundin runon nimellä ”Ione, kuollut kauan sitten”, joten sen perusteella voisi olettaa, että suomessakin käytetään nimestä samaa muotoa.
Englannin ja muun -kieliset kirjat saat näkyviin Vantaan, Helsingin,Espoon ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-hausta, http://www.helmet.fi valitsemalla "Tarkennettu haku" ja avautuvasta lomakkeesta valitsemalla alasvetovalikosta aineistoksi Kirja, kokoelmaksi voit valita esim. Aikuisten kokoelman ja kielivalikosta englanti. Hakua voi rajata ilmestymisvuoden mukaan lisäämällä kenttään Vuosi tietyt vuodet. Jos haluaa käyttää jotain hakusanaa jonkin aiheen mukaan voi käyttää ns. asiasanoja, joita löytää sivulta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Loyda_tietoa. Ilman hakusanaa voi listata kaikki kirjat merkitsemällä hakuruutuun *. Hakua voi tuloslistalla rajata vielä esim. kaunokirjoihin, tietokirjoihin jne.
Voisit käydä katsomassa Veikkaus Oy:n infosivut osoitteessa http://www.veikkaus.fi/. Tosin sieltä ei löydy suoraa vastausta kysymykseesi, mutta saat jatkoyhteysvinkkejä. Veikkaus Ab:n palvelukeskukset osannevat vastata kysymykseen. Niiden yhteystiedot on osoitteessa http://www.veikkaus.fi/vinfo/palvelukeskukset.html
Kyseessä lienee didgerido (kirjoitetaan myös didgeridoo, didjerido, didgeridu). Soittimen teko-ohjeita löytyy suoraan Internetistä, esim. osoitteesta: Aboriginal bushcrafts -sivustosta http://www.bushcrafts.com.au/, kohdasta how to make a didgeridoo http://www.bushcrafts.com.au/Info_pages/Didgeridoo_making.html
ja
http://www.bushcrafts.com.au/Info_pages/Didgeridoo_making-Fitted_edge_c…
ja Wikipediassa
http://en.wikipedia.org/wiki/Didgeridoo
Suomen yleisistä kirjastoista Espoon ja Helsingin kirjastojen kokoelmista löytyy seuraava kirja:
Schellberg, Dirk: Didgeridoo - Ritual Origins and Playing Techniques, mutta kirjaa näkemättä en pysty sanomaan, olisiko siitä hyötyä soittimen rakentamisessa. Jos haluat lainata em. teoksen, lähikirjastosi...
Kirjan esipuheessa kirjailija myöntää konstruoineensa tapahtumia sekä yhdistelleensä useita henkilöhahmoja yhdeksi. Hän myös nimittää kirjaa romaaniksi. Sullivanin kotisivulla teos löytyy osastosta Historical fiction.
Kirjan markkinoinnissa tällaiset varaukset on kuitenkin välillä unohdettu ja tekijä itsekin on esitellyt teostaan historiallisena dokumenttina. Kriittisiä ääniä on kohdistettu kirjan paikka- ja tapahtumakuvausten uskottavuuteen sekä henkilöhistorioiden muunteluun mm. sellaisilla foorumeilla kuin Reddit, Goodreads ja Axishistory. Kärjekkäimmin epätarkkuuksia on kommentoinut autenttinen silminnäkijä Franco Isman. Joissakin linkeissä viitataan kirjan päähenkilön Pino Lellan 1985 antamaan haastatteluun, jossa hän kuvasi...
Osoitteesta http://www.vaasa.fi/satama pääset katselemaan laivavuoroja väleillä Vaasa-Uumaja ja Vaasa-Härnösand (varsin lähella Sundsvallia). Suoraa yhteyttä Sundsvalliin en löytänyt, Poriin kai on ollut sellainen suunnitteilla, mutta ei liene toteutunut...
Runoutta "erilaisuudesta" (joka on varsin laaja käsite) ja vammaisuudesta löytyy varmasti yllin kyllin - ongelmana on oikeiden runojen löytäminen! Sellaista runotietokantaa, josta tietyn aihepiirin yksittäisiä runoja voisi etsiä, ei nimittäin vielä ole olemassa (suunnitteilla kyllä). Ja kokoelmiakin on asiasanoitettu vasta 1990-luvulta lähtien. Tästä johtuen uudehkoja vammaisten itsensä kirjoittamien runojen ja proosatekstien antologioita löytyy helposti, esim.:
Hiljaiset silmät-satakuntalaisten kehitysvammaisten runoja (1991)
Unelmat ja pelot kasvavat lähekkäin (1997)
Pisaroita-vammaisten runoantologia (1978)
Laitinen, Eeva-Liisa, Pyörätuolipiruetti (1990)
Jos jokainen putoaisi paikaltaan (1982)
Me elämme-vammaisantologia (1976)...
Suomenkielinen ja ruotsinkielinen kalenteri nimipäivineen löytyy esimerkiksi kirjasta Suomen valtiokalenteri. Ortodoksiset nimet taas löytyvät teoksesta Ortodoksinen kalenteri. Molemmat ovat useissa kirjastoissa käsikirjastossa käytettävissä. Tarkasta sijaintitiedot aineistotietokannasta, http://www.helmet.fi .
Lahden kaupunginkirjastossa käännöstyötä käsitteleviä kirjoja on kahdessa luokassa: luokassa 87.5 erityisesti tietokirjallisuuden kääntämistä ja yleensä käännöstyötä koskevaa kirjallisuutta ja luokassa 86.07 on kaunokirjallisuuden kääntämistä koskevaa kirjallisuutta.
Luokasta 86.07:
Bassnet, Susan: Teoksesta toiseen : johdatus kirjallisuuden kääntämiseen ;
Käännöskirjallisuus ja sen kritiikki ;
Lyriikan kääntämisestä : kääntäjäseminaari Jyväskylässä 26.6.-27.6.1981 ;
Maailmankirjallisuuden ja sen klassikkojen suomentamisesta : kääntäjäseminaari Jyväskylässä 5.-6.7.1985 ;
Näkökulmia kaunokirjallisuuden kääntämiseen
Oittinen, Riitta: I am me - I am other : on the dialogics of translating for children ;
Oittinen, Riitta: Kääntäjän karnevaali...
Etelä-Suomen Sanomien lisäksi Päijät-Hämeen alueella on vuonna 1917 ilmestynyt Lahti-lehti. Melko lähellä ilmestyneitä lehtiä ovat myös Uusi Heinolan sanomat ja Hämeen sanomat. Nämä kaikki lehdet löytyvät Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston pääkirjastosta mikrofilmeinä.
Lista Lahdessa eri aikoina ilmestyneistä sanomalehdistä löytyy myös kotisivuiltamme osoitteesta: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/lahdenlehdet.htm
Tietoa Lahden alueen sanomalehtihistoriasta löytyy Ulla Ekman-Salokankaan artikkelista "Lahti Päijät-Hämeen sanomalehtikeskuksena" teoksessa Lahden historia 2 (Lahden kaupunki 1992).
