Englannin ja muun -kieliset kirjat saat näkyviin Vantaan, Helsingin,Espoon ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-hausta, http://www.helmet.fi valitsemalla "Tarkennettu haku" ja avautuvasta lomakkeesta valitsemalla alasvetovalikosta aineistoksi Kirja, kokoelmaksi voit valita esim. Aikuisten kokoelman ja kielivalikosta englanti. Hakua voi rajata ilmestymisvuoden mukaan lisäämällä kenttään Vuosi tietyt vuodet. Jos haluaa käyttää jotain hakusanaa jonkin aiheen mukaan voi käyttää ns. asiasanoja, joita löytää sivulta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Loyda_tietoa. Ilman hakusanaa voi listata kaikki kirjat merkitsemällä hakuruutuun *. Hakua voi tuloslistalla rajata vielä esim. kaunokirjoihin, tietokirjoihin jne.
"Oppiaineena fasismi" dokumentti ei ole saatavissa kirjastoista. Sitä on esitetty Teema-kanavalla 4 ja 6.10.12 ja nettikatseluaikakin on päättynyt 3.11.12. Ohjelmatietojen mukaan ei ainakaan lähiaikoina ole luvassa uusintoja.
Ylelle voi lähettää palautetta osoitteeseen: http://yle.fi/ohjelmat/info.
Teoksessa Martikainen, Unto: Teräslinnun korkea laulu : Joensuun lentoaseman historia, Ilias, 2006, kerrotaan sivulla 113, että Joensuun ilmailukerhon hankkima Stieglitz -merkkinen moottorikone saapui Joensuuhun 5.6.1961, Unto Martikainen on käyttänyt lähteenä mm. Joensuun lentoaseman vuosikertomuksia vv. 1957-1967.
Teoksessa NURMI, ISMO: JOENSUUN ILMAILUKERHO 1923-1998, JOENSUUN ILMAILUKERHO, 1999, mainitaan sivulla 69, että Georg von Hellens toimi Stieglitzin hinauslentäjänä ja Mauno Koljonen ohjasi Vasamaa Jämijärvelle marraskuussa 1962; lentoon liittyi välilasku ja tankkaus Jyväskylässä.
Elokuvatietokanta Elonetin mukaan Lintumies elokuvan (1978) alun lentonäytöksessä nähdään mm. Joensuun Ilmailukerhon kaksitaso FW-44J Stieglitz (OH-...
Kannattaisi varmaan tutustua kirjaan ’Karjala Lahdessa’. Takakannen tekstin mukaan kirja kuvaa nykylahtelaisten tutkijoiden silmin kaupungin karjalaistumista. Kirjassa ” karjalaisuutta tarkastellaan monipuolisesti evakuoinnin, asuttamisen, rakennustoiminnan, arjen ja jälkipolven näkökulmista sotien jälkeisessä Lahdessa”.
Karjala Lahdessa / toim. Marja Huovila & Terhi Willman. Palmenia-kustannus 2005. HelMet-kirjastojen ainoa kappale löytyy Itäkeskuksen kirjastosta. http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=karjala…
Myös Lahden historiassa on lyhyt luku Karjalan siirtoväestä. Alaotsikkoina mm. Lähtöalueet ja Syyt Lahteen muuttoon.
Lahden historia / toim. Jouko Heinonen. Lahden kaupunki 1980. Kirja kuuluu...
Kansallisarkisto säilyttää mm. Helsingin Teknillisen korkeakoulun oppilastietoja.
Löysin heidän haustaan seuraavan viitteen:
Helsingin teknillinen oppilaitos.
Helsingin teknillisen oppilaitoksen arkisto
SISÄLLÖN MUKAAN JÄRJESTETYT ASIAKIRJAT
Opiskeluasiakirjat
Hc:1 Opetussuunnitelmat ja koulutusohjelmat ( 1922-1955 )
Otanta kurssiaineistosta: laboranttikurssi, ohjelmia, haku- oppilas- vapaaoppilas- ja opettajaluetteloita, hakemuksia, liitteitä, tilauksia, kurssin raha-asiat, ohjesääntöjä.
Jos käy tuuri, nimi löytyy aineistosta.
Osoitteen löytyminen on aika epätodennäköistä...
Kansallisarkiston palvelut löytyvät netistä:
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut
Sarja kulkee englanninkielisellä nimellään The house of Eliott.
Sen ensimmäinen kausi löytyy Helmet-kirjaston valikoimista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SThe%20house%20of%20Eliott__Ff%3Afacetmediatype%3Ag%3Ag%3ADVD-levy%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Kausia on kaikkiaan kolme. Kakkonen ja kolmonen löytyvät Melinda-haun mukaan Keski-Pohjanmaan kirjastoista ja Vaski kirjastoista.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b&request=Muotitalo&find_code=WRD&x=0&y=0
CDon.com myy sarjaa vielä DVD-levyinä noin 40€ hintaan.
http://cdon.fi/search?q=The+house+of+Eliott
Elonet.fi-tietokannassa on yksityiskohtaiset tiedot Pekka Parikan ohjaamasta Talvisota-elokuvasta (1989). Musiikista vastannut Juha Tikka sai vuonna 1990 Jussi-palkinnon parhaasta elokuvamusiikista.
Musiikkia on elokuvassa katkelmina: Elonetin listauksen mukaan erilaisia musiikkiteoksia elokuvassa on vain noin 15 minuutin verran. Teemat kylläkin toistuvat elokuvan eri kohdissa.
Soundtrackia Talvisodasta ei ole julkaistu, mutta Tikan säveltämästä alkumusiikista Jarmo Saari Filmtet -teki oman versionsa albumillaan Filmtet - A Tribute To Finnish Cinema (2001). Siinä se on nimellä Sota ja rauha.
Tikka sävelsi elokuvan alku- ja loppumusiikin. Myös Jukka Haaviston säveltämä Luutnantti Haaviston teema lienee tehty tätä elokuvaa varten. Muuten...
Auttajasyndroomaa kannattanee lähteä tutkimaan eri ammattiryhmien (kirkon työntekijät, opettajat, sosiaalityöntekijät ym.) työtä kuvaavien teosten kautta. Hakusanoina voi käyttää hoitotyö, sosiaalityö, vapaaehtoistyö jne. yhdistettyinä etiikka, ammattikuva, sosiaaliset suhteet, psykologia, motiivit ym. Seuraavissa teoksissa on ainakin aihetta käsitelty:
Piiroinen, Hannu: Epävarmuus, muutos ja ammatilliset jännitteet. Jyväskylän yliopisto, 2005 (väitöskirja).
Haapakoski Paavo. 1989. Auttajasyndrooma auttajan ongelmana. Teoksessa: Sielunhoidon
aikakauskirja 2/1989
Tommy Hellsten, Salme Blomster ja Martti Lindqvist ovat teoksissaan myös käsitelleet auttamistyön ongelmia ja etiikkaa.
Ehkä tarkoitatte seuraavaa levyä? Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistohaku-tietokannasta löytyy tekijänimellä Collage levy nimeltä Parimad lood 1970-76 = Complete recordings Se kuuluu Itäkeskuksen kirjaston, Kirjasto Kympin ja Leppävaaran sekä Tapiolan kirjastojen kokoelmiin. Tarkemmat tiedot Helmet-aineistohausta osoitteessa http://www.helmet.fi Kirjoittakaa Sanahaussa hakukenttään Uni tule silma peale. Ko levyn tiedoissa ei kuitenkaan mainita Otto Donneria.
Tämän Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta (osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx )löydät aikaisempia vastauksia samasta aiheesta kirjoittamalla hakulaatikkoon: hiukset, kampaukset, historia.
Aalto-kirjastojen tietokannasta (osoitteessa http://www.aaltokirjastot.fi/ ) hakusanoilla hiusala, kampaukset, historia löytyvät esim. seuraavat teokset: Kampausten historia / Irina Syromjatnikova, 1998 ; Puuteria & papiljotteja : kauneuden, kosmetiikan ja kampaamoalan historia / Saija Kannisto-Junka, 2006.
Maanantaisin on Töölön kirjastossa maksuton asianajajaneuvonta klo 17.00-19.30.
Kannattaa varmaan käydä siellä kysymässä asiaa, he neuvovat
miten kannattaa toimia.
Töölön kirjasto, Topeliuksenkatu 6 00250 Helsinki
puhelin 310 85025.
Lakiasiat ovat mutkikkaita, joten on paras turvautua asiantuntijoitten tietämykseen.
Elokuvia voi hankkia ja ostaa seuraavista muun muassa seuraavista paikoista:
http://www.kava.fi/lahikuvassa/dvd.html
Tuotoksen kanssa solmittu sopimus antaa luvan käyttää tiettyjä elokuvateoksia opetuksessa
http://www.tuotos.fi/
http://www.tuotos.fi/teosluettelo.html
Herra Huuta ei Kansallisen audiovisuaalisen arkiston tietojen mukaan ole levitetty DVD:llä.
Suomen kansallisfilmografian osasta 8 (s. 203) voi päätellä, että tämä johtuu tekijänoikeussyistä.
Kuolema savolaiseen tapaan -elokuvaa ei ole kirjastoissa VHS-videona eikä DVD-levynä.
Suomalaista elokuvaa Soittorasia, jossa ohjaaja ja käsikirjoittaja on Ismo Sajakorpi, löytyy VHS-videona kirjastoista.
On myös toinen elokuva nimeltään Soittorasia, ohjaaja Costa-Gavras, joka löytyy DVD-levynä eri kirjastoista.
Kirjastoissa on paljon kala- ja kasvisruokien keittokirjoja. Kannattaa käydä tutkimassa keittokirjahyllyjä. Alla on joitakin, joiden ohjeissa käytetään pääasiassa tavallisia, peruskaupoista saatavia aineksia:
- Aurinkomaa : koko perheen kasviskeittokirja / Tuija Ruuska
- Juuri kuten haluatte : juuresruokia / Roland Persson
- Herne rokkaa : herneruokakirja / ruokaohjeet, teksti ja kuvat: Jere Nieminen
- Papu, porkkana ja hillopulla : kasvisruokaa perheelle / Marianne Kiskola
- Härkäpapua sarvista : herkullista kasvisruokaa läheltä / [Inna Somersalo ... et al.]
- HERKUTELLAAN kalalla : yli 250 kala- ja äyriäisruokaohjetta / [päätoimittaja: Birgitta Rasmusson]
- Rehellistä ruokaa : Heidin kanssa keittiössä / Heidi Hautala, Kaisa Leka, Janne...
Kolikoiden keräilyhintoja löytyy teoksesta 2009 Standard Catalog of World Coins 1901-2000, jonka mukaan kiekonheittäjäaiheinen 25 pesetan Barcelonan Olympiarahaa on painettu 150 000 000 kappaletta vuosina 1990-1991. Vuoden 1991 kolikon keräilyarvo vaihtelee 0.20 – 6.50 dollariin kolikon kunnosta riippuen. Virhepainatuksesta ei ole mainintaa. En osaa kuvan perusteella sanoa miten kiekonheittäjän kuuluu olla kolikon kääntöpuoleen nähden. Jos mielestänne kolikossa on jotain outoa, voisitte tiedustella Suomen Numismaatikkoliitosta http://www.numismaatikko.fi/ tai Suomen Numismaattisesta yhdistyksestä http://www.snynumis.fi/ .
Kirjaa on tilattu Tikkurilan ja Myyrmäen kirjastoihin Vantaalla. Lisäksi sitä on tulossa Pasilan, Töölön ja Malmin kirjastoihin.
Vantaan kappaleet todennäköisesti saapuvat viikolla 1 tai 2/2011. Varauksen kirjaan voi tehdä HelMet-järjestelmässä välittömästi kun se näkyy käsittelyssä -tilassa.
Vihdin kunnankirjastosta eikä Lukki-kirjastokimpastamme löydy kyseistä kirjaa. Voit jättää kirjastossa kirjasta kaukolainapyynnön, jolloin kirja tilataan aluueemme kirjastoissa 5 euron maksulla sinulle kaukolainaksi jostain toisesta Suomen kirjastosta. Tai jos sinulla on mahdollisuus, voit lainata kirjaa itse eri kaupungin-, yliopisto- tai ammattikorkeakoulukirjastoista. Kirjan löytyvyyttä Suomen eri kirjastoista voit tarkistaa esim. Frank-monihaulla osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/.
Alli Nissisen runoja on ainakin alla olevissa kirjoissa:
- Hopeakauha : valikoima satuja, kertomuksia ja runoja / Alli Nissinen (1938)
- Hämyhetkinä : joulukirja lapsille. 1, Runoja ja kertoelmia eri tekijöille / kertoelmat suom. A-a ; runot kirj. Immi Hellén ja Alli Nissinen (1898)
- Palleroisille iloksi: 1-5 / Alli Nissinen (1891, 1893, 1895, 1897, 1902)
- LASTEN TOVERINA / ALLI NISSINEN (1916)
Lisäksi yksittäisiä runoja on tosiaan mm. aapisissa ja koulujen lukukirjoissa, mm. näissä:
- Kultainen lukukirja / Martti Haavio, Aale Tynni, A. Hinkkanen
- Aapiskukko / Aarni Penttilä
- Hyvästi aapiskukko / Aarni Penttilä
Lukuisia Nissisen runoja on myös sävelletty lauluiksi: Suomen kansallisdiskografia Viola löytää 166 Nissisen runoon...
Lauluun löytyy kolmaskin säkeistö ainakin nuottijulkaisuista Hengellisiä lauluja ja Ylistäkää Herraa : kotimaisia hartaita lauluja. Voit tarkastaa näiden nuottien saatavuuden omasta kirjastostasi.
Uus suomalainen nimikirjan (Otava, 1988) mukaan tästä nimestä on vanhoja tietoja lähinnä Satakunnasta ja pohjanmaalta. Nimen eri muodot ovat vaihdelleet, esim. nimen Rahikainen kanssa niin että saman henkilön nimi on eri aikoina kirjoitettu Rahikainen ja Rahkonen. Voi myös olla että joidenkin nimien taustalla olisi suota merkitsevä rahka-sana. Kiintoisaa on nimikirjan mukaan myös se, että Agricola on maininnut Rahkon hämäläisten pakanallisten jumalien joukossa.
