Olemme tarkistaneet mm. seuraavista teoksista:
Kalevi Kuitunen: Antikvaarisen kirjallisuuden käsikirja (1999), Kirja Suomessa 500 vuotta (1991), Kirja Suomessa (1988), Suomen kirjallisuus 1939-1943 (1952),
Puukko, Antti: Suomalainen raamattumme (1946) ja Bibliophilos, vuodet 42-43.
Tietoa painoksen kappalemäärästä ei löytynyt.
Kalevi Kuitunen kertoo pyrkineensä selvittämään myös painosmäärät, mutta hänen mukaansa tietoa on usein vaikea löytää, eikä hänenkään kirjassaan kysymästäsi teoksesta ole mainintaa painosmäärästä.
Kannattaa varmaankin ottaa yhteyttä WSOY:hyn. WSOY:n yhteystiedot:
WSOY:n pääkonttori
Bulevardi 12–14, PL 222, 00121 Helsinki
Puh. (09) 616 81, Fax (09) 6168 3560
Sarja kulkee englanninkielisellä nimellään The house of Eliott.
Sen ensimmäinen kausi löytyy Helmet-kirjaston valikoimista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SThe%20house%20of%20Eliott__Ff%3Afacetmediatype%3Ag%3Ag%3ADVD-levy%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Kausia on kaikkiaan kolme. Kakkonen ja kolmonen löytyvät Melinda-haun mukaan Keski-Pohjanmaan kirjastoista ja Vaski kirjastoista.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b&request=Muotitalo&find_code=WRD&x=0&y=0
CDon.com myy sarjaa vielä DVD-levyinä noin 40€ hintaan.
http://cdon.fi/search?q=The+house+of+Eliott
Kodin kuvalehdessä on julkaistu Suomi-pipo malli 2014. Malli: Anne Sneck. Mallityön virkkaus: Kirsi-Marja Lehtipuu. Linkki ohjeeseen
Jaanabellan blogissa antennin teko on ratkaistu kieputtamalla. Linkki blogiin
Novitalla on ohje perinteiseen neulottuun mansikkaiseen antennipipoon. Linkki Novita
Antennipipot näyttävät menneen hetkeksi muodista, mutta kaikenlaisia virkattuja päähineitä löytyy myös kirjoina. Esim.
Jaenisch, Thomas ; Rohland, Felix : Myboshi, minun piponi : 15 värikästä virkkuumallia Linkki helmet.finna.fi hakuun
Hakusanalla villiä virkkausta löytyy hauskoja malleja ja uusia tekniikkaoivalluksia. Esim. Lord, Kerry:Veikeät virkatut villieläimet : 50 suloista pehmolelua helposti virkaten Linkki...
Suuri sitaattisanakirja / toim. Jarkko Laine sisältää hakusanalla "peili" muutamia sitaatteja. Kirjassa: 365 sanaa naiselle / toim. Tuula Pohjalainen-Vinko on "kehys"-sanan alla miete, jossa on siteerattu Eeva Kilven runoa: "Yhtäkkiä näen ikkunassa peilikuvani: jalat pöydällä, kädessä kirja, mukavannäköinen asento. Ja se hymyilee. Minä vilpittömästi kadehdin sitä."
Valitettavasti useimmissa mietelausekokoelmissa ei ole mahdollisuus etsiä hakusanoilla, joten niitä pitää vain selata ja etsiä sopivaa. Joensuun kaupunginkirjaston paikalla olevista muista mietelausekokoelmista en löytänyt selaamalla muuta aiheeseen liittyvää.
Kysymyksesi käsittelee Suomessa voimassaolevaa lainsäädäntöä. Koska en ole lakimies, en anna sinulle sellaista vastausta, jossa lähtisin tulkitsemaan lakia. Annan sinulle tietoja lainsäädännön kohdista, jotka minun mielestäni käsittelevät ja liittyvät asiaan. En takaa etteikö niitä olisi muitakin. Tarkempaa tietoa asiasta saa varmasti mm. poliisilta.
Asiaan liittyviä lakeja ovat Ampuma-aselaki 45 §, 88 §
Metsästyslaki 21 §, 22 §, 23 §.
Kommentti: Minusta pykälät näyttäisivät johtavan siihen, ettei 11 vuotias voisi osallistua hirvenmetsästykseen ampujana. Paras kuitenkin varmistaa asiaa poliisiviranomaiselta.
Kyseessä on elokuva, joka on englanniksi The sailor who fell from grace with the sea. Elokuva perustuu Yukio Mishiman englanniksi samannimiseen kirjaan. Englanninkielisiltä Video Universen sivuilta (http://www.cduniverse.com/productinfo.asp?PID=6609189&frm=sh_google) löytyy kuvailusta tieto, että Kris Kristofferson on kirjoittanut "Sea Dream Theme" musiikin. Myöskin englanninkielisillä LP Discographyn sivuilla (http://www.luma-electronic.cz/lp/k/Kris/kris_shakehands.htm) kerrotaan, että Kristofferson kirjoitti "Seadream" elokuvaansa "The sailor who fell from grace with the sea". Sivuilla on Seadream-laulun englanninkieliset sanat ja tieto, missä levyssä laulu on. Www-haulla löytyy useammatkin laulun sanat englanniksi.
Mary-Kate ja Ashley Olsenin kotisivuilla http://www.mary-kateandashley.com/media/so_little_time/ on viisi suomentamatonta So little time- sarjan kirjaa. Sarjan suomalaisen kustantajan Otavan sivuilla http://www.otava.fi/kirjat/sarjat_brandit/marykate_ja_ashley/fi_FI/mary… ei ole mainintaa lähiaikoina ilmestyvistä uusista kirjoista.
Et kerro, tarkoitatko klassista vai nykykreikkaa. Lopputuloksen kannalta tällä ei ole väliä, koska hakutulos ei niitä erittele, mutta sinun itsesi pitää ehkä kiinnittää tähän huomiota.
Suomen kansalliskirjaston kokoelma FENNICA https://finna.fi
on erinomainen tapa etsiä tällaista aineistoa. Valitse Haku, valitse hakutyyppi luokitus, ja kirjoita hakukenttään UDK:87 -1 (tarkoittaa luokituksessa kreikan ja latinan kielinen runous), jolloin saat hakutulokseksi kaiken Suomessa julkaistun alkukieleltään kreikkalaisen runouden, joka on julkaistu kirjoina. Mukana tulee myös latinasta käännetty, joten olepa tarkkana.
Saatuasi näin listatuksi kirjat voit tarkistaa saatavuuden kirjastostamme, http://www.helmet.fi/
Tämän lisäksi on tietenkin Ilias ja...
Hei!
Kävin läpi aika monta lukukirjaa, mutta en löytänyt etsimääsi joululegendaa. Leena Erkkilän kirjassa Luojan lähde on monta joululegendaa, mutta mikään niistä ei vaikuttanut aivan etsimältäsi.
Martti Haavion kirjassa Luojan linnut on Jeesuslapsen ensimmäinen peite -niminen legenda ja muita joululegendoja. Toivottavasti löydät etsimäsi näistä kirjoista. Molempia kirjoja on myös Toivakan kirjastossa. Suomen nuorisokirjallisuuden instituutista voi kysellä lisää http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/index.htm
Viola-tietokanta osoitteessa https://finna.fi tuntee seuraavat Leroy Andersonin sävellykset, joilla on suomenkielinen nimi:
”Hullu kello” (”The syncopated clock”)
”Niin käy kun oikein rakastuu” (”Serenata”)
”Rekiretki” (”Sleigh ride”)
”Sininen tango” (”Blue tango”)
”Tanssiaisten kaunotar” (”Belle of the ball”)
”Torvensoittajan vapaapäivä” / ”Trumpetin soittajien vapaapäivä” (”Bugler’s holiday”)
Babesiat ovat alkueläimiä, jotka ovat läheistä sukua malariaa aiheuttaville Plasmodium-loisille. Babesia-loisia esiintyy useilla eläinlajeilla, mm. karjaeläimillä, joista ne voivat punkkien välityksellä siirtyä ihmiseen ja aiheuttaa babesioosin (eli piroplasmoosin). Suomessa babesioosia ei ole esiintynyt.
Babesioosista kerrotaan lyhyesti Punkki.netistä löytyvässä Jarmo Oksin
artikkelissa http://www.punkki.net/art2_muut.html .
Teoksessa Infektiotaudit (2. uud. p. 1998, toim. Eskola, Huovinen ja Valtonen)
on Hannu Kyrönsepän artikkeli Malaria ja babesiaasi, s. 551-556.
Myös teoksessa Lääketieteellinen mikrobiologia (8. uud. p. 1998, toim.
Tiilikainen, Vaara ja Vaheri) on lyhyesti kerrottu babesioosista.
Heleena Savela kirjoittamassa Helsingin sanomien muistokirjoituksessa (17.3.2014) kerrotaan Jane Erkon o.s. Airola syntyneen Helsingissä 9. maaliskuuta 1936. Artikkelissa hänen kerrotaan harrastaneen koulutyttönä taitoluistelua Väinämöisen kentällä kotinsa lähellä Töölössä. Vanhempia ei tässä kirjoituksessa mainita eikä Jane Erkkoa ole Kuka on kukin -teoksessa. Teoksessa Puromies Anu,Tähtiä jäällä kerrotaan Erkon työstä taitoluistelun parissa, mutta hänen taustastaan ei kirjoiteta. Hän toimi aktiivisesti taitoluistelun hyväksi ja oli mm. taitoluisteluliiton puheenjohtajana. Tieto voisi ehkä löytyä Urheilumuseon kokoelmista, yhteystiedot: Valimotie 13a, 5. krs, 00380 Helsinki, 09 434 2250, urheilumuseo(at)urheilumuseo....
Viipurista on saatavilla vanhoja karttoja, joissa näkyy esimerkiksi 1930-luvun kadut ja paikat. Ne ovat usein kuitenkin vain suomeksi. Kansalliskirjaston sivuilta löytyy digitoituna vuoden 1929 osoitekalenteri ja liikehakemisto, josta löytyvät kaupungin yli 18-vuotiaat asukkaat sekä heidän osoitteensa ja ammattinsa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1262789?page=1 . Uudempia versioita löytyy vapaakappalekirjastoista.
Viipurin pitäjäseura voisi osata kertoa enemmän kaupungin kadunnimistä tai mistä etsimänne luettelo voisi löytyä.
http://www.viipurinpitaja.net/
VirtuaaliViipuri-sivustosta voi myös olla apua. Sivustolle on koottu vanhoja karttoja, joissa näkyy vanhojen suomalaisten kadunnimien lisäksi...
Seuraavat teokset käsittelevät Veikko Huovisen henkilöhistoriaa:
Kirjailijakuvia 6 : Veikko Huovinen [video]
Muina miehinä : kirjailijan muistelmia / Veikko Huovinen, ISBN 951-0-25910-1
Ajatus on hiirihaukka : Veikko Huovinen, humoristi / Arto Seppälä, ISBN 951-0-18199-4
Linnasta Saarikoskeen : suomalaisia kirjailijakuvia / Juhani Salokannel, ISBN 951-0-19018-7
Huovisen päiväkirjamerkintöjä löytyy teoksista:
Humusavotta : kirjailijan päiväkirja 1974-75 / Veikko Huovinen, ISBN 951-1-04010-3
Viime talvi : arvokeskustelua / Veikko Huovinen, ISBN 951-0-23012-X
Kirjallisuudentutkimuksen näkökulmasta tietoa Huovisesta teoksessa:
Veikko Huovinen : kertoja, veitikka, toisinajattelija / Tero Liukkonen, ISBN 951-717-990-1
Cassia didymobotrya on suomeksi terttusenna. Terttusenna on ainavihreä, kolmisen metriä korkea pensas, joka kukkii melkein koko vuoden. Pensas on kotoisin Afrikasta. Kukat ovat keltaiset ja kynttilämäiset kukinnot pystyjä. Kukinnon päässä on sinimustia nuppuja. (Lähde: Rauno Mattila & Uljas Virolainen: Subtropiikin kasviopas, 1995).
Kirja on saatavissa ainakin Lahden, Ranuan ja Rovaniemen kirjastoista. Kaukolainapyynnön voi tehdä lähimmässä kirjastossa tai kätevästi sähköisellä lomakkeella omalla tietokoneella. Helsingin kaupunginkirjaston pääsivulta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/ löytyy vasemmasta reunasta kohta Asiointi kirjastossa. Sitä klikkaamalla avautuvat alaotsikot Kaukopalvelu ja Kaukopalvelulomake asiakkaille. Lainan voi noutaa haluamastaan kirjastosta.
Siikajokilaakso-lehdessä 17.9.2007 (s. 4) on julkaistu Sari Junnonahon artikkeli "Rantsilan kirkon edustalla on piiskapuu". Sen mukaan piiskauspuu on Rantsilan kirkon lähettyvillä sijainnut kuiva mänty, joka on sittemmin kaadettu.
Samassa jutussa kerrotaan myös, että Sipolassa Punkerin kankaan saarnahuoneen lähettyvillä on ollut piiskapuu, johon vääryyden tekijät on sidottu heitä on rangaistu rikoksensa mukaan määrätyllä määrällä raipaniskuja.
Jane Austenin aikana pyrittiin välttämään maaomaisuuden jakamista useamman henkilön kesken, koska suku olisi sillä tavoin menettänyt vähitellen omaisuutensa. Yleensä maaomaisuuden peri kokonaan vanhin poika. Tällä tavoin omaisuus ei hajonnut pienempiin osiin vaan pysyi saman suvun hallussa sukupolvelta toiselle.
Myös naiset saattoivat periä maata ja omaisuutta. De Bourgit ja Bennetit soveltavat maaomaisuutensa erilaisia perintöjärjestelyjä. Bennetin suvun tavoitteena oli nimenomaan maan säilyttäminen saman suvun piirissä, siksi sitä ei jaettu tyttärien kesken, vaan maaomaisuus meni herra Bennetin lähimmälle miespuoliselle sukulaiselle.
Lady de Bourgin suvulla on toisenlainen perintöjärjestely, joten neiti de Bourg perii huomattavan...
Valitettavasti emme ole onnistuneet löytämään etsimääsi runoa. Tietokantoja on koluttu ja kollegoilta on kyselty ympäri Suomen. Muistaisikohan joku lukijoistamme kyseistä runoa?
