Hei,
Pirjo Mikkosen & Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan (Otava, 2000) mukaan
"Nimiaines Iko- on rinnastettu Ikä-nimiin, mutta se on yhdistettävissä myös germaaniseen henkilönnimeen, josta on muinaissaksalaisia muotoja Iko, Ico, Icha, Ichilo ym., muinaistanskalaisia Ico, Igghe, Iggi. Suomessa Ikola ja Ikonen esiintyvät 1500-luvulla paisi Ala-Satakunnassa myös Karjalassa Viipurin ja Käkisalmen lääneissä sekä kaikissa Savon hallintapitäjissä. Savon lähteissä vaihtelevat muodot Ikahainen, Ikajainen, Ikainen, Ikanen, Ikoinen ja Ikonen."
Ikosten sukuseuran sivuilla (ikosensuku.com) kerrotaan:
"Sukunimenä Ikonen on vuosisatoja vanha. Joissakin tutkimuslähteissä (mm. Vilkuna) nimen on tulkittu merkitsevän pitkäikäisyyttä. Myös...
Isorokko hävitettiin koko maapallolta rokotuksin jo 1970-luvun loppuun mennessä, eikä rokotusta sitä vastaan enää yleisesti käytetä missään. Aikoinaan isorokkorokotteen kehitti englantilainen Edward Jenner elävistä lehmärokkoviruksista (vaccinia-viruksista) vuonna 1798.Suomessa viimeinen isorokkoepidemia koettiin Puolangalla, Oulussa ja Inarissa vuonna 1936. Epidemia sai mediahuomiota, sillä Suomesta isorokko oli saatu hävitettyä jo 1920-luvulla. Kaikkien aikojen viimeisin isorokkotapaus Suomessa oli vuonna 1941.Bioterrorismin uhan vuoksi isorokkorokote kuuluu vielä nykyäänkin monien valtioiden kriisiajan varautumiseen. 2000-luvun alusta lähtien Yhdysvaltojen asevoimat on rokottanut rutiininomaisesti pienen osan henkilöstöstään....
Helmetin (www.helmet.fi) sanahaussa voi käyttää hakusanoina esim. juristit, asianajajat, oikeustiede ja oikeustieteilijät sekä muistelmat ja elämäkerrat. Tässä muutama tuloksista: Miten meistä tuli oikeustieteen tohtoreita / Heikki Halila ja Pekka Timonen (toim.)(2003); Oikeutta maalla ja kaupungissa : tuomiokuntien ja raastuvanoikeuksien muistitietoa / toimittaneet Mari Hatakka ja Juha Nirkko (2000); Kemppinen, Kullervo: Laamanni muistelee (2000); Rekola, Esko: Viran puolesta (1998).
Helsingissä kirjastoaineistoa voi palauttaa aukioloaikojen ulkopuolella seuraaviin kirjastoihin: Herttoniemi, Jakomäki, Kulosaari, Käpylä, Lauttasaari, Munkkiniemi, Puistola, Pukinmäki, Roihuvuori,Suutarila, Tapanila, Tapulikaupunki, Viikki, Vuosaari. Suutarilassa palautusluukku on aulassa avoinna viikolla klo 8-9,viikonloppuisin klo 9-15. Tapulikaupungissa palautuslaatikko on kirjastorakennuksen ala-aulassa,ulko-ovet avoinna ma-to 10-20, pe 10-18, la-su 9-14. Viikissä palautusluukku on Infokeskuksen ulkoseinässä. Kirjastojen osoite- ja muut yhteystiedot löytyvät osoitteesta: http://www.lib.hel.fi
Hei, Tilastokeskuksella on maksullinen tietokantapalvelu nimeltä "Kunnittaiset toimipaikkatilastot - KunTo" (http://tilastokeskus.fi/tup/kuntopa/index.html).
KunTo-palvelu on maksullinen Internet-välitteinen tilastopalvelu, joka sisältää toimipaikkatilastoja toimialaluokituksen 5-numerotasolla ja alueittain. Aluejakoina tietokannassa on kunta, seutukunta tai maakunta.
Tietokannasta voi teettää maksullisia selvityksiä yritysrekisterin tietopalvelussa (yrek@tilastokeskus.fi) tai Tilastokirjastossa.
KunTo on kaikkien tiedontarvitsijoiden käytössä maksutta Tilastokirjaston asiakaskoneilla (http://tilastokeskus.fi/tup/tilastokirjasto/index.html).
Itsepalvelussa asiakas voi muodostaa tietokannasta taulukoita ja tulostaa niitä paperille. Tietojen...
Hei!
Jos menet Pasilan kirjastoon asioimaan, varastossa olevat kirjat haetaan sinulle odottaessasi. Ne voi myös varata lähetettäväksi Tikkurilan kirjastoon. Varauksen voi tehdä myös itse www.helmet.fi-sivuilla aivan kuten muustakin kirjaston aineistosta.
Katja Ketun romaanista Kätilö on julkaistu useita arvosteluja. Tässä tiedot muutamista:
Antti Majander: Kuolema kolkuttaa elämän äärimmilleen, Helsingin sanomat, 2011-10-08, C2
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Kuolema+kolkuttaa+el%C3%A4m%C3%A4n+%C…
Kaisu Mikkola, Naisia Kuolleen Miehen Vuonolla, Parnasso, 61(2011): 5, s. 62-63
http://www.parnasso.fi/kritiikit/2011-10/1788/
Salla Simukka, Hullu rakkaus, Suomen kuvalehti, 95(2011): 43, s. 64
Salli Huotilainen, Rakkauden ja kuoleman romaani, Etelä-Saimaa, 10.1.2012
http://www.esaimaa.fi/Kulttuuri---Kirjat/2012/01/10/Rakkauden+ja+kuolem…
Lisää linkkejä netistä löytyviin kirja-arvosteluihin voit katsoa Makupalat-linkkikirjastosta:
http://www.makupalat.fi/Linkkikirjasto.aspx?wordID=b12b2fe3-...
Nimenomaan vakuutussopimusten kielestä ei oikein löytynyt tukimuksia. Vakuutusalan kieltä sen sijaan käsittelevät seuraavat teokset:
Affärskommunikation i försäkringsbranschen / Marianne Tervonen (red.), 1995
Miettinen, Irma: Vakuutusalan liikeviestintä, 1991
Nuotio, Olli: Vakuutusalan asiakirjamalleja, 1983
Kirjavainen, Satu: Vakuutusala sanomalehtien yleisönosastoissa, 1990. Pro gradu, tiedotusoppi, Helsingin yliopisto.
Kivistö, Maarit: "Kuka tappo eiliset pennut" - vakuutussanaston muodostusta ja semantiikkaa, 1994. Suomen kielen pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto
Laurila, Mira: En grund som alla behöver : en analys av stil och läsbarhet i Skandias och Holmias försäkringsfoldrar , 1999. Pro gradu -työ. Tampereen yliopisto,...
Sähke eli sähkösanoma välitetään sähköttämällä eli morsettamalla. Isoille ja pienille kirjaimille ei ole erikseen omaa koodia. Pisteelle on oma koodinsa, mutta todennäköisesti paperille tulostettu sähke on haluttu lukijan kannalta yksiselitteiseksi STOP-sanan käyttämisellä pisteen sijasta, kun isoilla ja pienillä kirjaimilla ei lauseen alkua ole voinut ilmaista. Edellä todettu on omaa päätelmääni, en löytänyt käytännölle mistään täsmällistä selitystä.
Heikki Poroila
UPM aloitti luontojulisteiden ja niihin liittyvien opasvihkosten julkaisun vuonna 2000. Aiheina ovat olleet ainakin sudenkorennot, linnut, perhoset, kovakuoriaiset, lehtokasvit, sienet, jäkälät, sammaleet, käävät, pistiäiset, puut ja harjukasvit. UPM:n kotisivujen mukaan (https://www.upmmetsa.fi/tietoa-ja-tapahtumia/tietoartikkelit/metsiemme-harjukasveja/) julisteet ovat olleet erittäin suosittuja, ja monesta niistä on jo painos loppunut. Saatavilla olevia julisteita voi tiedustella ja noutaa lähimmästä UPM:n metsäpalvelutoimistosta. Tampereen toimisto sijaitsee osoitteessa Åkerlundinkatu 11 C 1. Julisteita ei postiteta.
UPM on julkaissut monia julisteita myös pdf-muodossa internet-sivuillaan: https://www.upmmetsa.fi/...
Ensinnäkin olisi määriteltävä, mikä on "tuote". Nykysuomen sanakirjan mukaan tuote on "ihmistyön … avulla tuotettu tai (ei tal.) luonnon tuottama hyödyke (esine, aine, tavara), tuotantotoiminnan tulos, valmiste."
Kirjaston tuotteet eivät siinä mielessä täytä Nykysuomen sanakirjan määritelmää, että ne eivät ole esineitä, ainetta tai tavaraa. Liiketaloustiede kuitenkin tuntee tuotteen myös abstraktissa merkityksessä. Kirjaston tuotteet ovat lähinnä palveluita. Opetusministeriön Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto on julkaissut vuonna 2004 kirjasen Kirjastopalvelut kaikilla mausteilla : palvelutuotannon tila, tarpeet ja tulevaisuuden linjauksia, kirjoittajat Rami Heinisuo, Sanna Koskela ja Reetta Saine. Kirja on saatavana mm....
Risteilijä Alexander von Humboldt tekee talviaikaan (marraskuun alusta helmikuun loppuun) Etelä-Amerikasta lähteviä Antarktiksen risteilyjä, joista vastaa Abercrombie & Kent. Kyseinen matkatoimisto ei kuitenkaan käytä ristelijästä nimitystä "Alexander von Humboldt" vaan "Explorer II". Tarkemmat tiedot Antarktiksen risteilyistä löytyvät Abercrombie & Kentin webbisivuilta osoitteesta http://www.aandktours.com/index.cfm?navid=3.2&Antarctica/Antarctic-Expe… Reittivaihtoehtoja on kaksi ("Classic Antartica" ja "Antartica, South Georgia & the Falkland Islands"), ja tarkemmat tiedot näistä reiteistä löytyvät Itinerary -linkin kautta. Antarktiksen risteilyjen pääsivulta löytyy myös linkki pienimuotoiseen blogiin (Ship's log), jossa...
Suomalaisten rahojen hintatietoja on ainakin seuraavassa teoksessa: "Suomen rahat arviohintoineen 2005". Se näkyy olevan myös Anjalankosken kirjastossa. Rahojen hinta-arvioista on kysytty usein aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta. Voit selata Arkistosta aikaisempia kysymyksiä ja vastauksia tästä osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita hakusanaksi: rahat.
Lehteä ei tule Joensuun seutukirjastoon. Myöskään monihaku muista maakuntakirjastoista ei tuottanut tulosta eikä haku tieteellisistä kirjastoista. Virve-lehden kaksi viimeistä numeroa ovat luettavissa verkossa, ks. http://www.everkot.fi/index.php?id=186&L=1
Suomen Erillisverkot Oy:n sivuilla on heidän yhteystietojaan: http://www.everkot.fi/index.php?id=30&L=1 , jos haluat kysyä lehtiä sieltä.
Arvelusi osuvat aivan oikeaan - Christina Wahldénin kirjaa Kort kjol ei ole ainakaan vielä käännetty englanniksi. Saksankielinen käännös siitä kyllä löytyy (Kurzer Rock).
Etsimäsi runo on P. Mustapään (Martti Haavio), kokoelmassa Laulu vaakalinnusta (1927). Runon nimi on Mikko Puhtisesta.
Runo löytyy myös kokoelmateoksesta Mustapää P.: Kootut runot, 2004.
Jatkosodan aikainen sotasairaala 52 sijaitsi Vilppulassa.
Jatkosodan historia -kirjan kuudennesta osasta löytyy kartta, jossa esitetään sotasairaaloiden sijoitus sodan alussa. Vastaava kartta kesäkuun 1944 tilanteesta on esimerkiksi Anne-Marie Franckin kirjassa Pikku sisar.
Lähteet:
Jatkosodan historia. 6
Mauno Turunen (toim.), Lääkkeen tie sodissamme vuosina 1939-1945 : sotiemme lääkehuolto ja kenttäapteekkareiden muistelmia
Anne-Marie Franck, Pikku sisar : Suomen punaisen ristin apusisaret jatkosodassa
Kappale on ranskalaista alkuperää. Sen on säveltänyt André Popp ja sanoittanut Eddy Marnay. Alkuperäinen nimi on "Manchester et Liverpool". Ensimmäinen esittäjä oli Marie Laforêt vuonna 1966.
Kappale on hyvin tunnettu Venäjällä, sillä sävelmää käytettiin television säätiedotuksen tunnuksena 1970-luvulla.
Suomen kansallisdiskografia Violaan (https://finna.fi) on luetteloitu myös kappaleiden alkuperäiset tiedot, eli Poppin ja Marnayn nimet löytyvät sieltä, samoin kappaleen alkuperäinen nimi.
Yleistietoa aiheesta saa keräilemällä useammasta julkaisusta, esim. teoksista: Flaceliere, Robert: Sellaista oli elämä antiikin Kreikassa, Talvi, Jussi: Gastronomian historia ja Lilja, Saara: Antiikkia ja myyttejä.
Sivun tai parin verran on tietoa myös Armas J. Pullan Gastronomian vaiheilta -kirjasessa sekä Kultaisessa keittokirjassa (osa 3) ja Antiikin kulttuurihistoriassa. Kirjojen saatavuustiedot Oulun kaupunginkirjastossa löydät osoitteesta: http://www.ouka.fi/kirjasto/intro.
Englanninkielisenä löytyy aiheesta esim. Oulun yliopiston kirjastosta Peter Garnseyn teos Food and society in classical antiquity.
