Runon Oodi Singerille on kirjoittanut alankomaalainen runoilija Paul van Ostaijen. Kokonaista kokoelmaa hänen runojaan ei ole suomennettu, mutta kysymäsi runo löytyy suomeksi käännettynä Kari Aronpuron esikoiskokoelmasta Peltiset enkelit. Kirjayhtymä 1964. Se on myös otettu mukaan lukion äidinkielen kirjaan nimeltä Uuden lukion äidinkieli 1: kurssit 1-3, 1984, s. 276-277.
Sulkasammal (Ptilium) on pesäkekylkisiin aitosammaliin kuuluva lehtisammal. Ptilium crista-castrensis on pohjoisessa lauhkeassa vyöhykkeessä yleinen sulkasammal.
KAARI: Sammalet, Bryophyta; LUOKKA: Lehtisammalet, Musci; LAHKO: Hypnobryales; HEIMO: Hypnaceae.
Lähde: Kasvien maailma. 5: Sienet - Öljypuukasvit: Otavan iso kasvitietosanakirja (Otava, 1981)
Oiva Paloheimo on kirjoittanut novellin "Litistyneet lahnat", se ilmestyi v. 1948 kokoelmassa Tuonen virran tällä puolen sekä 1960 kokoelmassa Lapsia ja enkeleitä. Novelli sisältyy myös teoksiin Aikamme lukukirja 5a (1972), Korvessa ja valtateillä (1962) sekä Suomalaiset kertojat (1955). Muistaakseni se on humoristinen kuvaus pikkupojan kalastusyrityksestä.
Hyvän kuvan aiheesta saa Hallituksen esityksestä eduskunnalle tuloverotuksen siirtohinnoittelua koskevaksi lainsäädännöksi. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaA…
Artikkeleja siirtohinnoittelusta sekä myös kirjallisuusviitteitä ajalta ennen uuden lain voimaantuloa 1.1.2007.
Esimerkiksi:
Mehtonen, Pekka (2005), Siirtohinnoittelu, tuloverotus ja konsernistrategiat – erityisesti strategisen suunnittelun dokumentoinnista ja reaaliargumentaatiosta. Edita.
Karjalainen, Jukka – Laaksonen, Sami, Siirtohinnoitteludokomentaatiosta Suomessa. – Verotus 3/2002 s 315–323.
Matikkala, Timo, EY:n siirtohinnoittelun vastaoikaisut mahdollistavan verosopimuksen sisältö ja vaikutus kansainvälisen yrityksen verotukseen. –...
Uudissanaa äärevä käytetään asioista ja ilmiöistä, joiden ääripäät poikkeavat jyrkästi toisistaan. Sana näyttää kotiutuneen erityisesti ilmasto- ja ilmastonmuutosaiheiseen keskusteluun. Puhutaan esimerkiksi "äärevästä ilmastosta".
http://www.kotus.fi/?s=4116#Muotiajamuitailmiit
http://urbaanisanakirja.com/word/aareva/
Valitettavasti tällä hetkellä kirjastossamme ei ole yhtään sukunimikirjaa paikalla, josta olisi voinut heti tarkastaa asian. HelMetistä sukunimikirjoja voi etsiä hakusanalla sukunimet ja tehdä varauksen (http://www.helmet.fi).
Tarkempaa tietoa nimien synnystä saa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta. Valitettavasti kirjasto- ja arkistopalvelut ovat suljettuina ajalla 7.12.2015-29.2.2016 välisen ajan. Nettisivut: http://www.kotus.fi/.
Nimien alkuperää kannattaa selvittää myös Suomen Sukututkimusseuran kautta. Yhteystiedot löytyvät nettisivuilta: http://www.genealogia.fi.
Utsjoen keskustan korkeus merenpinnasta on noin 85 metriä, kun taas Utsjoen korkein kohta, Guivi-tunturi, on korkeudeltaan 641 metriä.
Helsingin korkeimmat kohdat ovat Itä-Helsingissä Kivikossa ja Jakomäenkalliolla, joissa korkeus merenpinnasta on 59,5-62 metriä. Aalto-yliopistossa vuonna 2010 tehdyn Sirpa Törrösen diplomityön mukaan Helsingin maanpinta on suurimmalta osin 10-40 metriä maanpinnan yläpuolella. Näin ollen korkeusero Utsjoen ja Helsingin keskusta-alueen välillä on noin 45-75 metriä.
Linkkejä:
Guivi: https://fi.wikipedia.org/wiki/Guivi
Utsjoen maisemarakenne: https://www.utsjoki.fi/wp-content/uploads/2019/07/liite-7maisemarakenne.pdf
Törrönen, Sirpa 2010: Helsingin...
Kiisselin kutsuminen jarruksi johtuu pitkään kiertäneestä huhusta, jonka mukaan armeijassa lisätään kiisseliin (tai muuhun ruokaan) seksuaalisia haluja hillitsevää ainetta, "jarrua".
Tähän kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa myös aikaisemmin: Jarru! Onko urbaanilegenda vai tosi? Sota ajalla kiisseliin lisättiin, mitä? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Hillitäänkö varusmiesten seksihaluja "jarrulla"? Majuri vastaa, mitkä pelottelutarinat pitävät paikkansa | Yle Uutiset | yle.fi
Kirjastossa voit hakea tietoa Baltian maiden musiikista seuraavista teoksista:
Nordström, Sixten: Kaikki musiikista
Otavan iso musiikkitietosanakirja
Suuri musiikkitietosanakirja
Netistä löytyy Baltic Music Information Centre osoitteessa http://www.hyperbia.co.uk/baltic/Page1.html
Mitään kaiken kattavaa listaa Euroopan entisistä pääkaupungeista on vaikea antaa, koska valtakuntien rajat ja nimet ovat muuttuneet niin paljon historian aikana. Oheisella Wikipedian sivulla on englanninkielinen lista maailman entisistä historiallisista pääkaupungeista http://www.absoluteastronomy.com/reference/list_of_historical_national_…
Lisäksi Konstantinopoli oli Turkin pääkaupunki vuoteen 1923 (vuodesta 1930 nimellä Istanbul), sen jälkeen pääkaupungiksi tuli Ankara. Toledo oli Kastilian pääkaupunki 1085-1561 ja 1400-luvulta vuoteen 1561 koko Espanjan pääkaupunki. Bulgarian pääkaupunkeja ovat olleet Preslav, Tarnovo (Tirnovo, Tabrevernovo,1965 alk. Veliko Tarnovo) ja nykyisin Sofia. Kreikan entisiä pääkaupunkeja ovat olleet Aigina (...
Zephyr-yhtyeen kuulumisiin voi tutustua nettiosoitteessa
http://www.zephyr.fi/
Zephyrin rumpali Juha Takanen kertoi, että hän voitti v. 2005 Somero Soikoon -sävellyskilpailun. Edel-levy-yhtiö oli lupautunut julkaisemaan voittajakappaleen ja he
valitsivat kappaleen solistiksi Mikko Mäkeläisen. Hän
lauloi "Toisella tähdellä"-nimisen kappaleen Zephyrin tekemien taustojen päälle. Yhteistyö on jatkunut: Mikko Mäkeläinen ja Myrskylyhty on julkaissut myöhemminkin
Juha Takasen tuotantoa.
Mikko Mäkeläisen nettiosoite on http://www.mikkomakelainen.com/
Runo Älkää kootko kultaa ja jalokiviä (Samlen icke guld och ädelstenar) on julkaistu kokoelmassa Septemberlyran (suom. Syyskuun lyyra) vuonna 1918.
Lähteet:
Södergran, Edith: Samlade dikter. Holger Schildts Förlag, 1949. (s. 159, 204)
Södergran, Edith: Elämäni, kuolemani ja kohtaloni. Otava, 1994. (s. 81, 103)
Esititpä hankalan kysymyksen! Kyselimme asiaa valtakunnalliselta kirjastoammattilaisten sähköpostilistaltakin, mutta sieltäkään emme saaneet vastausta. Tietäisiköhän joku lukijoistamme mistä sadusta on kyse? Kyse ei ole Ihmeitten ihme--Rudolf Koivun kuvittamia satuja -teoksen tarinasta.
Eija Merilä on levyttänyt kappaleen oikealla nimellään Eija Muhonen vuonna 1966. Kyseessä on singlelevy, jossa kappaleet Rannat ja Tiikerihai. Näyttää siltä, ettei Rannat-kappaletta ole missään kokoelmassa.
Koska julkaisuajankohta ja lehti ovat epäselviä, artikkelia voi hakea ainoastaan tekijän, artikkelin nimen tai kohdehenkilön perusteella esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan aluetietokannasta Ostrobotniasta:
http://oukasrv6.ouka.fi:8000/?formid=free1
Tyrnävän peilipojasta eli Armas Pasasesta hakusanana voi käyttää esimerkiksi peilipoika, jolloin vastaukseksi tulee 15 viitettä. Myös Armas Pasasen nimelle voi hakea. Lisäksi kannattaa testata myös tekijää Pentti Portaankorvaa. Valitettavasti haun tulokset eivät vastaa kysymykseesi suoraan, mutta näistä lehtiartikkeleista voi löytyä viitteitä hakemaasi artikkeliin.
Muita lehtiartikkeleiden viitetietokantoja ovat Aleksi ja Arto, mutta hakutulokset näihin tietokantoihin eivät tuottaneet tulosta....
Kotikuusi-humpan on säveltänyt Valto Tynnilä (salanimellä Ola Allan) ja sanoittanut Dagmar Parmas (salanimellä Timo Teräste). Se löytyy nuoteista Aikuisten tanssit 1 (Scandia-musiikki, [1976]), Viimeisiä levy-säveleitä y.m. 3 (V. Tynnilä, 1933) ja Ahvenainen, Veikko: Harmonikat soimaan 17 (Veikko Ahvenainen Kustannus Finland, [2014]). Näistä nuoteista Aikuisten tanssit 1 ja Veikko Ahvenaisen Harmonikat soimaan 17 ovat Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolla lainattavissa. Aikuisten tanssit 1 -nuotissa on melodianuotinnos, sanat ja sointumerkit. Ahvenaisen nuotissa on harmonikkasovitus ja sointumerkit, ei sanoja.
En löytänyt sellaista nuottijulkaisua, joka sisältäisi kaikki Rauli Badding Somerjoen Bussi Somerolle -äänitteen kappaleet...
Haikaratarinoita on kerrottu Suomessakin. "Lapsille ei esimerkiksi kerrottu sitäkään, että vauva kasvaa äidin vatsassa, kunnes äiti synnyttää sen. Sanottiin, että enkeli tai haikara tuo vauvan", kerrotaan Kaari Utrion, Kaarina Helakisan ja Maikki Harjanteen kirjassa Laps' Suomen.
Pirjo Hämäläinen-Forslundin Maammon marjat tunkeutuu syvemmälle suomalaiseen kansanperinteeseen ja täsmentää, että haikaratarinoita harrastettiin vain säätyläisperheissä. "Oscar Parlandille sanottiin haikaran tuoneen uuden veljen nokassaan ja pudottaneen tämän koriin äidin sängyn viereen. Kun Oscar kysyi, mistä haikara sitten lapsen otti, kerrottiin lumpeenkukkalammesta."
Rahvaankin tarinoissa nähdään yhteys haikaroiden vetiseen elementtiin: joet, järvet, lähteet...
Vaatteiden pesusta ja siihen liittyvästä pyykin lajittelusta on ohjeita kirjoissa:
Haapanen, Mari Tekstiilien hoito
Salonen, Hannele Puhdas koti ja puhtaat pyykit
Näissä korostetaan pyykin lajittelua eli värilliset ja valkoiset erikseen. Näin estetään valkopyykin värjäytyminen tai harmaantuminen. Valkopyykille on myös omia pesuaineita, joissa on valkaisuainetta.
Lisää tietoa löytyy Internetistä, esim. http://www.teknokem.fi/pyykinpesuntietopaketti osoitteesta Kuluttajaviraston Pyykinpesun tietopaketti, johon voi lähettää myös kysymyksiä ja selata kysymysarkistoa.
Osoitteessa http://www.omo.com/ on
OMO Service, puh. 0203 - 118 844 (ppm. Se vastaa kuluttajien pyykinpesua koskeviin kysymyksiin päivittäin klo 10 - 19. Palveluun voi lähettää...
Helmetin (www.helmet.fi) sanahaussa voi käyttää hakusanoina esim. juristit, asianajajat, oikeustiede ja oikeustieteilijät sekä muistelmat ja elämäkerrat. Tässä muutama tuloksista: Miten meistä tuli oikeustieteen tohtoreita / Heikki Halila ja Pekka Timonen (toim.)(2003); Oikeutta maalla ja kaupungissa : tuomiokuntien ja raastuvanoikeuksien muistitietoa / toimittaneet Mari Hatakka ja Juha Nirkko (2000); Kemppinen, Kullervo: Laamanni muistelee (2000); Rekola, Esko: Viran puolesta (1998).
Helsingissä kirjastoaineistoa voi palauttaa aukioloaikojen ulkopuolella seuraaviin kirjastoihin: Herttoniemi, Jakomäki, Kulosaari, Käpylä, Lauttasaari, Munkkiniemi, Puistola, Pukinmäki, Roihuvuori,Suutarila, Tapanila, Tapulikaupunki, Viikki, Vuosaari. Suutarilassa palautusluukku on aulassa avoinna viikolla klo 8-9,viikonloppuisin klo 9-15. Tapulikaupungissa palautuslaatikko on kirjastorakennuksen ala-aulassa,ulko-ovet avoinna ma-to 10-20, pe 10-18, la-su 9-14. Viikissä palautusluukku on Infokeskuksen ulkoseinässä. Kirjastojen osoite- ja muut yhteystiedot löytyvät osoitteesta: http://www.lib.hel.fi
