WMA-tiedostot voi muuttaa Mp3-tiedostoiksi muunto-ohjelman (converter) avulla. Netistä googlaamalla esim. "WMA to MP3" löytyy useita ilmaiseksi ladattavia muunto-ohjelmia.
Nimikirjat selittävät Sainin Saimin ja Saiman kansanomaiseksi rinnakkais- tai lempinimeksi, jolloin sen lähtökohta on järvennimi Saimaa.
Patentti- ja rekisterihallituksen tavaramerkkitietokannasta ei löydy Saini-nimisiä tuotteita.
Tähän kysymykseen en löytänyt mitään virallista sääntöä. Katsoin kirjaston etikettikirjoja, mm. tervehtimisopasta (Moikkari: Moikkaajan muistikirja) sekä terveydenhuoltoalan aiheeseen liittyvää kirjallisuutta (Laitila: potilaan käsikirja, Salonen: Sairasta! Lääkärin käyttöohje potilaalle). Nämä viimeksi mainitut kirjat keskittyivät enemmän käytöstapoihin lääkärin vastaanotolla.
Et ole kysymyksesi kanssa yksin. Erilaisilla keskustelupalstoilla asiaa on myös pohdittu http://www.vauva.fi/keskustelu/3419026/ketju/tykkaako_laakarit_jos_niit…. Yleisin mielipide näyttää olevan, että lääkäri ei yleensä tervehdi ensin mutta jos potilas tervehtii, hän vastaa. Pitänee myös muistaa, että lääkärit tapaavat niin paljon ihmisiä, että eivät välttämättä...
Helsingin yleisistä kirjastoista vanhimmat kirjastot eli Rikhardinkadun kirjasto ja Kallion kirjasto lienevät tunnelmallisimmat ja kauneimmat.
Aivan toisen tyyppisiä kirjastoja ovat esimerkiksi Roihuvuoren pieni sivukirjasto ja Vallilan kirjasto. Molemmat ovat omalla tavallaan kauniita ja tunnelmallisia. Myös Töölön kirjasto on kaunis ja tunnelmallinen, mutta se on tällä hetkellä remontin vuoksi suljettu, joten siihen tutustumista pitää vielä odottaa. Myös Viikin kirjasto talvipuutarhoineen on erityinen ja tutustumisen arvoinen.
Helsingin kaunein kirjasto on varmasti Kansalliskirjasto, mutta siihenkään ei pääse tutustumaan tällä hetkellä, sillä kirjastoa peruskorjataan vielä vuoden ajan. Helsingin yliopistonkirjaston uuteen pääkirjastoon...
Ilmari Kärjen yhteystietoja voi tiedustella Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksesta Unioninkatu 38 B, Helsinki
Fax: +358-9-191 22094 E-mail: Harry.Halen@Helsinki.Fi Telephone: Office, amanuensis +358-9-191 22224 Oletettavasti hän on jo eläkkeellä.
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta http://wwls.lib.helsinki.fi/ löytyivät seuraavat Ilmari Kärjen teokset:
Kärki, Ílmari Gudean sylinterien tempukset Helsinki : Helsingin yliopisto, [1962] 122 lehteä, Pro gradu -tutkielma, Itämaiden kirjallisuus
Kärki, Ilmari Gudean sylinterit : transsyllabointi, käännös ja analyysi Helsinki : Helsingin yliopisto, [1963] 210 lehteä, Lisensiaatintutkimus, Itämaiden kirjallisuus
Haec Studia orientalia professori...
Suosittelisin 1.-2. luokille hankittavaksi esim. kotimaisen Kirjava Kukko -sarjan kirjoja kuten Kari Levolan Rouslain -sarjaa (Pussauskoppi, Elämä jatkuu Rouslain jne.), Timo Parvelan Ella-kirjoja (Ella ja kiristäjä, Ella luokkaretkellä, Ella ja Pate ym.), Karo Hämäläisen Samuli, Helsingin herra sekä Eppu Nuotion Villilä-sarjaa (Villilän Vauhti, Villilän vauva). Samoin Kirkegaardin Kumi-Tarzan, Jacobssonin Lasse-kirjat, Finnen Kiljuset-sarja, Fogelin Pekka Puupää -kirjat sopivat hitaammille lukijoille ja naurattavat erityisesti poikia. Sinikka Nopolan Heinähattu ja Vilttitossu-kirjat, Uspenskin Fedja-kirjat ja Roald Dahlin Matilda sopivat myös.
3.-4. luokille: Colemanin Nettietsivät -sarja, Aapelin Vinski-kirjat, Tuula Kallioniemen...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun aikaisempi vastaus Tove Janssonin myydyimmistä ja käännetyimmistä kirjoista on vuodelta 2011. Tässä vastaus:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-paljon-kutakin-tove-janssonin
"Valitettavasti yksittäisten teosten myyntilukuja on melko mahdotonta selvittää ja arvioida. Painosmäärät vaihtelevat suuresti ja ne ovat osittain kustantajien liikesalaisuuksia. Tove Janssonin kohdalla arviointia hankaloittaa myös teosten lukuisat painokset ja käännökset.
Kaunokirjallisuuden kokonaismyynnistä on toki tilastoja olemassa, mutta yksittäisistä nimekkeistä ei ole ainakaan julkisia tilastoja.
Neuvoisin kääntymään joko Suomen kustannusyhdistyksen tai Kirjakauppaliiton puoleen. Molemmat ylläpitävät tilastoja...
Kyllä on, jos sen yksikkö on nuli eli monikko voisi olla nulit. (puhekielessä sanat ovat helposti hieman epätarkasti lausuttuja)
Veijo Meren kirjassa Sanojen synty kerrotaan sanasta nulikka näin: "Sanasta nuli, joka tarkoitti paljasta, liukasta, paljaaksi kerittyä, kaljua, sarvetonta poroa tai nautaa.
Nullit voisi siis tarkoittaa sarvetonta poroa tai nautaa tai samaa kuin nulikat (nulkit) eli hieman halventavasti nuoria huonokäytöksisiä poikia. https://www.suomisanakirja.fi/nulikka
Helsingin kaupunginkirjaston, yleisten kirjastojen keskuskirjastojen yhteydessä toimii myös maanlaajuinen Ulkomaalaiskirjasto. Kirjaston kokoelmista löytyy yhteensä noin 500 albanian kielistä nidettä. Kokoelmissa on niin aikuisten kuin myös lasten aineistoa. Kirjoja voi kaukolainata oman kotikirjaston kautta. Kokoelmaan voi tutustua osoitteessa:
www.helmet.fi
Valitsemalla Sanahaku –kentän ja kirjoittamalla hakukenttään 2 (kaksi) tähteä (**) ja valitsemalla Aineistovalikosta esim. kirjat ja kielivalikosta albaniankielen ja klikkaamalla Hae –painiketta saat koko kokoelman ”tuoreusjärjestyksessä”. Klikkaamalla alleviivattua nimekettä näet miten teos on asiasanoitettu, onko kyse esim. kaunokirjallisuudesta tai tietynalan tietokirjallisuudesta...
Kirjassa "Goroda Rossii : entsiklopedija" (ISBN 5-85270-026-6; suom. Venäjän kaupungit : ensyclopedia) Pietarin ja Moskovan kohdalta löytyvät seuraavat tiedot:
Pietarissa saatiin vuonna 1835 kaasuvalot ensimmäisille kaduille. Ensimmäinen sähkövoimalaitos (elektrostantsija) Nevski Prospektin valaisemiseksi valmistui v. 1883, vuoteen 1900 mennessä Pietarissa oli jo 294 voimalaitosta.
Moskovassa monet kadut saivat kaasuvalot vasta vuonna 1867, mutta ensimmäiset sähköiset kaarilamput syttyivät samaan aikaan Pietarin kanssa eli vuonna 1883.
Onhan mahdollista, että pienempien alueiden sahkövalaistuksia on ollut olemassa aikaisemmin, mutta Edisonin kehittelemää uuden tyyppistä hehkulamppua esiteltiin laajemmin Pariisin maailmannäyttelyssä vasta...
Perheestä kuvataiteessa on käsitelty teoksessa Richardson, Wendy ja Jack: Perheet kuvataiteessa (Kustannus-Mäkelä, 1990).
Perhekäsityksen muutoksesta taas on kirjoitettu esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
Utrio, Kaari: Familia: eurooppalaisen perheen historia 1-6 (Tammi, 1997)
Utrio, Kaari: Eevan tyttäret : eurooppalaisen naisen, lapsen ja perheen historia (Tammi, 1984)
Kolbe, Laura (toim.): Suomen kulttuurihistoria 1-5 (Tammi, 2004)
Ali, Daud: Home, family & everyday life through the ages (Lorenz Books, 2001)
Etsimänne Aale Tynnin runo Hellaan laakeri löytyy ainakin Aale Tynnin runokokoelmasta Ylitse vuoren lasisen (1949). Lisäksi runon löytää Aale Tynnin kootuista runoista vuodelta 1977 (WSOY). Runo sisältyy myös esimerkiksi antologioihin Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Otava, 1996), sekä teokseen Tämän runon haluaisin kuulla 2 (toim. Satu Marttila, Juha Virkkunen, Mirjam Polkunen, Tammi, useita painoksia).
Lähde:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
https://finna.fi
Kuten kaikki vesi, myös tislattu vesi koostuu vedystä ja hapesta. Tislaus eli veden puhdistaminen kuumentamalla höyryksi, joka taas jäähdytetään nestemäiseksi vedeksi, ei vaikuta itse veden atomaarisiin ominaisuuksiin eli vesi pysyy kahden vety- ja yhden happiatomin muodostamana alkuaineena. Tislauksen avulla poistetaan vedessä (tai muussa nesteessä) olevia aineksia, joita tällöin kutsutaan epäpuhtauksiksi. Esimerkiksi veteen liuenneet suolot voidaan poistaa tislaamalla.
Käytännössä kotioloissa tislatussa vedessä on aina pieniä määriä muitakin alkuaineita, koska niitä leijuu elinympäristössämme, emmekä voi niiden liukenemista tislattuun veteen. Laboratorio-oloissa lienee kuitenkin mahdollisuus tislata vettä niin tiukasti valvotuissa...
Hiusvärejä, niiden kemiallista koostumusta ja mahdollisia terveyshaittoja käsitellään esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
Raija Kara, Kirsi Oksaharju & Marjo Oksman, Väriä ja kiharaa. WSOY, 2008
Keskustelua kosmetiikasta : ihovoiteet, deodorantit, hiusväriaineet. Kuluttajavirasto, 1994
Aija Luoma & Raija Kara, Vaihtaahan kameleonttikin väriään : kosmetiikan mahdollisuudet ja rajat. Opetushallitus, 2000
Anja Nystén, Kemikaalikimara. Teos, 2008
Eeva-Liisa Sainio, Ihovoiteiden, deodoranttien ja hiusväriaineiden koostumus ja turvallisuus. Kuluttajavirasto, 1994
Rita Stiens, Totuus kosmetiikasta : parasta iholle, hiuksiin, meikkiin. Tammi, 2008
Harri Willamo, Kosmetiikan kemia. Otava, 1983
Avaruudessa on hiljaista. Ääni tarvitsee kulkeakseen ilmaa tai jonkun muun välittäjäaineen, joita avaruuden tyhjiössä ei ole.
http://www.avaruus.fi/kysy-tutkijalta/tahtitiede-faq/miksi-avaruudessa-…
http://www.aka.fi/fi/T/Kysytyt-kysymykset/Tietystifin-kavija-kysyy-avar…
http://tempputehdas.heureka.fi/tiedetemput/aani/
Ilkka Remeksen nuorille kirjoitetut kirjat eivät kuulemma ole yhteydessä aikuisille kirjoitettuihin. Välillä Aaron isä mainitaan, mutta ovat kuitenkin sikäli itsenäisiä kirjoja, että yhteyttä ei ole Antti Korven seikkailuihin. Aaro näyttää myös pysyvän saman ikäisenä kaikkien kirjojen ajan. Aaro-kirjat kannattaa kuitenkin lukea julkaisujärjestyksessä eli
Piraatit. Helsinki: WSOY, 2003.
Musta kobra. Helsinki: WSOY, 2004.
Pimeän pyöveli. Helsinki: WSOY, 2005.
Kirottu koodi. Helsinki: WSOY, 2006.
Hermes. Helsinki: WSOY, 2007.
Draculan ratsu. Helsinki: WSOY, 2008.
Operaatio Solaris. WSOY, 2009.
Riskiraja. WSOY, 2010.
Lisätietoa kirjojen taustoista osoitteesta http://ilkkaremes.wordpress.com/
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Erno on suomalainen muunnos nimestä Ernesti. Ernestin taustalla on saksalainen nimi Ernst, jonka merkitys on totínen, ankara, innokas taistelija.
Ensimmäiset Koli-taiteilijat majoittuvat todennäköisesti koteihin. Tästä kertoo mm. Ahon vaimo Venny Soldan-Brofeldt seuraavasti: ” Kolin rinteellä asuttiin myös jonkin aikaa. Siellä oli satumaisen kaunista: niityt, haat, lehmisavut ilta-auringossa, taustalla siintävät vaarat. Talo oli vieraanvarainen ja kodikas. viihdyimme siellä hyvin”. Tämä kertomus, Kolin-matkasta löytyy mm. Elli Oinonen-Eden teoksesta Kolin taiteilijakareliaanit. Samaisesta teoksesta käy ilmi, että Kolin ensimmäinen matkailumaja avattiin käyttöön vuonna 1896. Kyseinen teos löytyy mm. Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmista ja on lainattavissa.
Kirjasto- ja tietopalvelualaa voi opiskella
yliopistossa (Tampere, Oulu, Åbo Akademi Turku),ammattikorkeakoulussa (Oulu, Seinäjoki, Turku omana koulutusohjelmana) ja ammatillisessa koulutuksessa tai suorittaa ammattitutkinnon (Kerava, Seinäjoki, Helsinki, Heinola, Valkeakoski). Lisätietoa koulutuksesta ja kelpoisuusvaatimuksista löydät Opetusministeriön sivuilta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Yllä mainitussa sivustossa sanotaan nimekkeistä seuraavanlaisesti: ”Yhtenäisiä koulutusalan nimikkeitä ei myöskään ole. Kirjastoasetuksessa käytetään yleisnimikettä kirjasto- ja informaatioala. Kukin korkeakoulu ja oppilaitos päättää itse käyttämästään nimikkeestä”.
Kirjastoalan koulutuspaikoista ja...
