Väestörekisterikeskuksen maksuttoman palvelun kautta voit kysellä väestötietojärjestelmään tallennettujen etu- ja sukunimien lukumääriä Suomessa. Voit myös tutkia tilastoja yleisimmistä nimistä eri ajanjaksoilta. Vanhimmat nimitiedot ulottuvat jopa 1800-luvulle.
Etunimien lukumäärissä ovat mukana kaikki väestötietojärjestelmään merkityt, myös kuolleiden henkilöiden, nimet. Voit hakea etunimen lukumäärätiedon myös haluamaltasi vuodelta kirjoittamalla vuosiluvun sille avautuvaan kenttään.
Nimipalveluun pääset suoralla osoitteella:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
tai osoitteesta http://www.vaestorekisterikeskus.fi/ - oikean puoleisesta valikosta löytyy linkki Nimipalveluun.
Tässä kysymiesi nimien lukumäärät:
Helmi 35673...
Tämän Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta (osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx )löydät aikaisempia vastauksia samasta aiheesta kirjoittamalla hakulaatikkoon: hiukset, kampaukset, historia.
Aalto-kirjastojen tietokannasta (osoitteessa http://www.aaltokirjastot.fi/ ) hakusanoilla hiusala, kampaukset, historia löytyvät esim. seuraavat teokset: Kampausten historia / Irina Syromjatnikova, 1998 ; Puuteria & papiljotteja : kauneuden, kosmetiikan ja kampaamoalan historia / Saija Kannisto-Junka, 2006.
Aiheesi on varsin laaja. Alla on joitakin viitteitä, joista voisi olla apua. Ne ovat peräisin yliopistojen yhteistietokanta Lindasta, johon voi tehdä hakuja yliopistojen, ammattikorkeakoulukirjastojen ja yleisten kirjastojen verkoissa:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/linda.html
Hakusanoina voisi käyttää ainakin ?-merkillä katkaistuja sanoja yhteiskun?, keskustelu?, moraali?, etiikka?. Haettaessa useammalla sanalla hakutyypiksi valitaan komentohaku ja sanojen väliin laitetaan and-sana.
- Kaksoisefektin periaate ja sen soveltaminen aborttiin katolisessa moraaliargumentaatiossa sekä modernissa filosofisessa keskustelussa / Leila Silius (1991)
- Yhteiskunnallinen keskustelu naisten asemasta työelämässä 1940-luvun Suomessa /...
Kysymyksesi on todella laaja. Haetko tietoa pukeutumisesta kautta aikojen vai nykyaikana? Jokaisessa Euroopan maassa on myös omat tapansa ja syynsä pukeutua omalla tavallaan.
Opetushallituksen ja Yleisradion etälukion sivuilta löytyy jonkin verran tietoa läntisen Euroopan pukeutumisen muodeista eri aikoina:
http://www02.oph.fi/etalukio/yhteiskuntaoppi/eurooppa/arvoja-muoti.html
Suomalaisista vanhoista kansanpuvuista saat perustietoa vaikka täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansanpuku
Pohjoisen Euroopan muinaisesta pukeutumisesta tietoa esim. täältä:
http://hopeavirta.greywolves.org/index.php?id=59
Hyviä ja perusteellisia kirjalähteitä ovat vaikkapa nämä:
- Waatteen wiesti ja wiettelys eli pukeutumisen historiaa kivikaudelta nykyaikaan...
Mahtaisikohan kyseessä olla Michael Fraynin romaani Päistikkaa? Varsinainen dekkari se ei ole, mutta salapoliisikertomuksen henkeä siitä kyllä löytyy.
"Martin Clay ja vaimonsa Kate ovat omanarvontuntoisia kaupunkilaisia ja hyväksyvät vastentahtoisesti kesänaapurinsa Tony Churtin ja tämän nuoren vaimon päivälliskutsun. Mitä yhteistä heillä voisi olla näiden maajussien kanssa, olkoonkin että kartano on suuri ja komea? Isännällä on kuitenkin heille tehtävä: voisiko Martin vilkaista paria taulua ja arvioida ne? Ällistyksekseen Martin huomaa tuijottavansa mielestään mittaamattoman arvokasta mestariteosta 1500-luvulta. Saattaakseen sen suuren yleisön ulottuville - ja pelastaakseen kertaheitolla oman taloutensa - hän päättää saada sen käsiinsä....
Ainakin muutamien suomalaisten teatterisukujen lapset ovat kirjoittaneet lapsuudesta teatterin maailmassa, osa kirjoista on muistelmia, osa kaunokirjallisuutta. Tällaisia ovat ainakin Annina Holmbergin Kaiku (2009), Elina Halttusen Saaressa kaikki hyvin (2009), Jotaarkka Pennasen Elämää pienempi näytelmä (2010) ja Tiina Rinteen Tanssivan tähden alla (2003).
Vihdin kunnankirjastosta eikä Lukki-kirjastokimpastamme löydy kyseistä kirjaa. Voit jättää kirjastossa kirjasta kaukolainapyynnön, jolloin kirja tilataan aluueemme kirjastoissa 5 euron maksulla sinulle kaukolainaksi jostain toisesta Suomen kirjastosta. Tai jos sinulla on mahdollisuus, voit lainata kirjaa itse eri kaupungin-, yliopisto- tai ammattikorkeakoulukirjastoista. Kirjan löytyvyyttä Suomen eri kirjastoista voit tarkistaa esim. Frank-monihaulla osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/.
Englanninkielisiä malleja ei tosiaan kannata omaksua sellaisinaan, sillä suomen kielessä puhuttelutavat ovat erilaiset. Matti Larjavaara käy läpi erilaisia kohteliaisuuden muotoja artikkelissaan ”Kieli, kohteliaisuus ja puhuttelu”, joka löytyy osoitteesta http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=510. Se voi antaa eväitä puhuttelutapojen pohtimiseen.
Puhuttelutapoihin ei ole ihan suoraan oikeita ja vääriä tapoja, vaan ne vaativat tilanteen miettimistä. Kannattaa siis harkita, miten virallinen tai tuttavallinen haluaa olla suhteessa henkilöön, jolle puhuttelun kohdistaa. Lääkäreitäkin on taatusti erilaisia: toiset pitävät tuttavallisemmasta tyylistä, kun taas toiset haluavat pitää suhteet potilaisiin virallisempina. Anna-...
Vilkaisepa internetissä the world Factbook 1999. Sieltä löytyy varmaan tuoreimmat tiedot. Osoite on:
http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/index.html
Kohdasta Country Listing saat aakkosellisen luettelon maailman maista ja voit nähdä valtion lipun aina yksi valtio kerrallaan.
Kirjojakin tietenkin löytyy, mutta ne eivät välttämättä ole ajantasalla. Tässä pari kirjaa: Koululaisen maailmantieto (1998) ja Steele: Lasten atlas (1996) sekä Kiljunen: Maailman maat ja liput (1995).
Kappaleen Katso luontoa ja huomaa on säveltänyt Matti Siitonen, sanoittanut Vexi Salmi ja sovittanut Markku Johansson.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4622829#componentparts
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Elokuva on
Nimi: Viskningar och rop (virallinen nimi)
Kuiskauksia ja huutoja (suomenkielinen nimi)
Cris et chuchotements (muu nimi)
Cries and Whispers (englanninkielinen nimi)
Maa: Ruotsi SE
Laji1: pitkä
Laji2: fiktio
Valmistumisvuosi: 1972
Lähde: lähdekirjallisuus
Ensi-ilta päivämäärä: 04.10.1974
Ensi-ilta paikat: Maxim 2
Tekijä: Ingmar Bergman - ohjaus
Näyttelijä: Harriet Andersson (Agnes)
Kari Sylwan (Anna)
Ingrid Thulin (Karin)
Liv Ullmann (Maria/Marian äiti)
Anders Ek (Isak, pappi)
Erland Josephson (David, tohtori)
Inhållsreferat:.. Karin slår sönder ett glas. Fredrik är inte intresserad av kaffe. Han går till sängs. Det är bara en härva av lögner alltihop, säger Karin med en glasskärva i handen. Anna hjälper...
Laulu löytyy Vesa Alaren nuottikirjasta "Vanhaa tanssimusiikkia" (Musiikki Fazer, 1981).
Kirjaa ei löytynyt Porin kaupunginkirjaston kokoelmista, mutta voit kaukolainata sen oman kirjastosi kautta muualta Suomesta. Frank-monihaun kautta saat näkyville kaikki Suomen kirjastot, joista nuotti löytyy: http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=all&author=alare&ti…
Kirjaa on tilattu Tikkurilan ja Myyrmäen kirjastoihin Vantaalla. Lisäksi sitä on tulossa Pasilan, Töölön ja Malmin kirjastoihin.
Vantaan kappaleet todennäköisesti saapuvat viikolla 1 tai 2/2011. Varauksen kirjaan voi tehdä HelMet-järjestelmässä välittömästi kun se näkyy käsittelyssä -tilassa.
Palkoista ja työehtosopimuksista neuvottelevat työntekijäjärjestöt sekä työnantajat tai työnantajien järjestöt. Kirjastoalan ammattilaiset, kuuluvat halutessaan ammattiliittoon, mikä akateemisesti koulutetuilla on esimerkiksi Akateemisten erityisalat, mikä taas kuuluu Akavan alaisuuteen, tai siis kattojärjestöön. Keskiasteen koulutuksen saaneilla tämä liitto voi olla esimerkiksi Julkis- ja yksityisaljojen toimiliitto Jyty. Järjestöt sopivat siis uusista työehtosopimuksista, yleiskorotuksista sekä sopimuksen pituudesta. Näillä yleiskorotuksilla ei tietysti sinänsä helpoteta tiettyjen alojen palkkakuoppia, ja esimerkiksi ammattiliitto Tehy kieltäytyi muutama vuosi sitten allekirjoittamasta yleissopimusta, vaan neuvotteli yksin paremman...
Sukunimen Karonen kantasana kara tarkoittaa Viljo Nissilän (1939) mukaan jotakin kovaa asiaa tai hyvin kiukkuista, luonteeltaan äkäistä ja sisukasta ihmistä. On myös mahdollista, että kantana olisi Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa käytetty sana karo, joka tarkoittaa pässiä.
Karonen-sukunimi pohjautuu Karo- ja Karoi-henkilönnimiin. Karo-nimi on tunnettu jo keskiajalla esimerkiksi Raaseporissa ja Pälkäneellä. Karoinen-nimeä on käytetty 1500-luvulla Kannaksella ja Pohjois-Karjalassa, 1600-luvulla myös muun muassa Pohjois-Suomessa. Joillakin paikkakunnilla, kuten Hollolassa, Ruokolahdella ja Paimiossa, isännistä muistuttava Karo on säilynyt asumusten nimissä.
Lähde: Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka: Sukunimet (2000)
Omakotitalon vuokraukseen sovelletaan todennäköisesti seuraavaa lakia :
Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481
jossa luvussa 7 käsitellään vuokrasopimuksen irtisanomista
Lain löytää netistä osoitteesta
www.finlex.fi/ lainsäädäntö /ajantasainen lainsäädäntö
hakusana huoneenvuokra
7 luku
Vuokrasopimuksen irtisanominen
51 §
Vuokrasopimuksen päättyminen irtisanomisen johdosta
Jos toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus irtisanotaan, se päättyy irtisanomisajan kuluttua, jollei toisin sovita taikka tästä tai muusta laista muuta johdu.
Määräaikainen vuokrasopimus päättyy irtisanomisen johdosta vain siten kuin 39, 44, 46, 55, 90 ja 91 §:ssä säädetään. Jollei muuta ole säädetty tai sovittu, sopimus irtisanomisen johdosta päättyy...
Aiheesta löytyi jonkin verran tutkimusta (kirjoja ja artikkeleita):
Artikkeleita:
Juutilainen, Jouko: Kirjan elinkaari loppuu halpatorille. Savon Sanomat 2003-02-01
Petäjä, Jukka: Uudet ja kauniit saa tuoretiskiltä, vanhat varastosta : Helsingin Sanomat selvitti, mitä tämänvuotisia kirjoja ja mitä kahden vuoden takaisia saa kirjakaupoista. Helsingin Sanomat 2003-11-09
Alftan, Maija: Käpylän kirjasto nosti kapinalipun : kirjasto kampanjoi "uhanalaisten" vanhojen kirjojen säilyttämisen puolesta. Helsingin Sanomat 2005-05-10
Alftan, Maija: Makkelikone ahmii painokset loppuun : vain kolme vuotta vanha kirja saattaa nykyisin joutua kustantajan paperisilppuriin. Helsingin Sanomat 2000-04-19
Linna, Martti: M niin kuin makulointi. Kirjailija. -...
Hei,
Vuonna 1926 toimintansa aloittanut Aittalahden koulu lakkautettiin Vammalan valtuuston pää-töksellä vuonna 1985. Lakkautushetkellä koulussa toimi ala-aste. Nykyisin rakennus on Sastamalan opiston käytössä.
Aittalahden koulusta ei ole tehty historiikkia, mutta elokuun 1988 Tyrvään Sanomissa on juttu silloisen Vammalan alueen vanhoista kouluista. Jutussa kerrotaan lyhyesti myös Aittalahden koulun historiasta. (”Vammalassa peräti 13 entistä koulua”, Tyrvään sanomat 13.8.1988, s. 6)
Kysymys oli osoitettu Vantaan kaupunginkirjastolle, mutta vastaus kysymykseesi löytyi Sastamalan kaupunginkirjaston henkilökunnalta.
Miltei kaikissa tätä kirjallisuudenlajia edustavissa tai sitä lähellä olevissa teoksissa esiintyy asiasanoituksessa jännityskirjallisuus ja jokin historia -alkuinen asiasana. Niihin on sitten yhdistetty arvoituksiin, salaisuuksiin, mysteereihin, käsikirjoituksiin, muinaisesineisiin, pyhäinjäännöksiin, yliluonnollisuuteen, koodeihin yms. viittaavia kirjakohtaisia asiasanoja. Näillä asiasanoilla löytyy sekä tarinoita, jossa nykypäivän ihmiset ratkovat historiaan kytkeytyviä arvoituksia että kertomuksia, joiden sisältö ja henkilöt sijoittuvat kokonaan menneisyyteen. Poikkeuksiakin on, esim. kirjassa Kadonneiden muistojen kartta / Fay, Kim asiasanoina ovat mm. historialliset romaanit ja seikkailukirjallisuus. Sen tapahtuma-aika on 1920-luku,...
