Mauri Kunnaksesta löytyy tietoa mm. seuraavista linkeistä:
http://www.valitutpalat.fi/lehti/lehti9912/artikkeli02.html
http://www.otava.fi/maurikunnas/profiili.html
http://www.otava.fi/maurikunnas/
http://www.esoy.fi/es-lehti/kunnas.html
http://www.info.tampere.fi/sni/tekija210.htm
http://www.pmk.posti.fi/pmk/english/taide/aiheet/mauriselain.html
Lisäksi voit katsoa tietoa "Kotimaisia Lasten- ja nuortenkirjailijoita"-kirjasta (toim. Ismo Loimavaa) ja lehtiartikkeleista:
Leponiemi, Kari: Viittä vaille täyspitkä, varttia vaille klassikko, Visio, 1997, 2, 20-25// Tuominen, Sami: Joulupukin yllätys : suomalainen animaatioelokuva, Peili 1996, 4, 4-5// Vuori, Jyrki: Koirien isä : Mauri Kunnaksen lähikuva, Tyyris Tyllerö, 1996, 3, 40-44, 48//...
Kyseessä on Eeva-Liisa Mannerin runo kokoelmasta Niin vaihtuivat vuodenajat (1964), sarjasta Ajan ja tilan suhteita. Kyseinen runo on nimeämätön ja se alkaa näin: Jotakin on mennyt, tiesi lintu.... Runo on luettavissa myös esimerkiksi Eeva-Liisa Mannerin kootuista runoista Kirkas, hämärä, kirkas (s. 263).
Lähde:
Manner, Eeva-Liisa: Kirkas, hämärä, kirkas : kootut runot (toim. Tuula Hökkä, WSOY, 1999)
Brita-kakun historiasta on kysytty palvelussamme aikaisemminkin. Valitettavasti aiheesta löytyy kovin vähän tietoa. Voit lukea vanhan vastauksen alla olevasta linkistä.
https://www.kirjastot.fi/kysy/minkalainen-historia-brita-kakulla-on
Kysymykseen on mahdoton vastata, koska kukaan ei tiedä, kuinka paljon Raamattuja on maailmassa kaikkina vuosisatoina painettu. Wikipedian artikkelin mukaan pelkästään englanninkielisiä ns. Gideonin raamattuja on painettu yli 2 miljardia kappaletta ja Jehovan todistajat arvioivat kokonaismääräksi 6 miljardia. En onnistunut löytämään edes karkeata arviota pelkästään Suomessa julkaistujen Raamatun eri versioiden painosmääristä (painosmäärät ovat yleisesti ottaen ns. liikesalaisuuksia), mutta on selvää, että sitä on täytynyt pelkästään viralliseen seurakuntien käyttöön painattaa satojatuhansia, todennäköisesti yli miljoonankin menevä määrä.
Raamattu on laaja teos, mutta se painetaan usein ohuelle erikoispaperille, josta käytetään myös...
Kirsi Kunnaksen kirjoittamassa Tiitiäisen satupuussa on 43 lastenlorua. Tunnetuimpia loruja lienevät Vanha vesirotta, Haitula, Tunteellinen siili, Tiitiäisen tuutulaulu, Muusa ja Ruusa, Herra Pii Poo sekä Ville ja Valle. Lisäksi kokoelmassa seikkailevat ainakin kissa Krumeluu, Kelvoton Riika, papukaijat Elinoora ja Fassiloora, metsähiisi, Jansmakko Erikois, pikku paimen Laritsa, Kili Von-Der-Ferro sekä monia muita. Tarkemmin voit tutustua hahmoihin ja loruihin lainaamalla kirjan kirjastosta.
Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu (WSOY 1956)
Liikuntaviraston kautta tavoitetun kenttäpäällikön mukaan raidoitus syntyy yksinkertaisesti siten, että nurmea leikataan eri suunnista, jolloin se kääntyy hieman eri kulmaan näyttäen (kauempaa katsottuna) vaaleammalta tai tummemmalta. Efekti saadaan aikaa aivan tavallisilla kelaleikkureilla. Periaatteessa voidaan myös käyttää erityistä nurmen pintaan ruiskutettavaa kasvuainetta, jolla saadaan aikaan vihreämpi värisävy. Kenttäpäällikön mukaan tätä kikkaa ei kuitenkaan Suomessa käytetä, ei ainakaan yleisesti.
Margit Sandemon Noitamestari-sarja on viisitoistaosainen ja sen viimeinen osa on Tuntematon tie. Sandemo on kirjoittanut myös muita sarjoja; suomeksi niistä on käännetty Jääkansan tarina-sarjaa ja Sandemo-sarjaa. Noitamestari-sarjan jatko voisi olla Sagnet om lysets rike 1 - 10, mutta sitä ei ilmeisesti ole suomennettu.
Lisätietoja Sandemon tuotannosta löydät seuraavilta www-sivuilta: http://www.litteraturnettet.no/katalog/index.asp?info=medlem&nr=681, http://www.geocities.com/sandemo_reader/ , http://home.c2i.net/ehaehre/katta/
Hei!
Kysymykseesi on vaikea antaa täsmällistä vastausta. Noiden mainitsemiesi ammattien lisäksi mieleen tulee ainakin putkiasentaja, kansanedustaja sekä teknistieteellisten ja lääketieteellisten alojen ammatit. Työministeriön sivuilta löytyvät kuvaukset ja palkkatiedot tavallisimmista ammateista http://www.mol.fi/webammatti.cgi Klikkaa lomakkeesta kohtaa "ammattien haku: näytä kaikki".
Kirjan "Paahde" (alkuperäiseltä nimeltään "Holes") tekijältä Louis Sacharilta ilmestyi tänä syksynä suomeksi kirja "Riskitekijä". Teos on alkuperäiseltä nimeltään "Small steps" ja se on julkaistu New Yorkissa vuonna 2006 eli kirja on suomennettu heti, kun se on ollut mahdollista. Vielä ei tiedetä aikooko kirjailija tehdä lisää jatko-osia.
Kansallisbiografiassa http://www.kansallisbiografia.fi olevassa artikkelissa ei mainita A.L. Bornilla olleen lapsia, mahtoiko se olla lahjoituksen syy?
Teoksessa Bodominjärvi - tarinat elävät kuvissa kerrotaan, että Gunnarsin tilaan perustetiin lastenkoti vuonna 1918 sen jälkeen, kun tila oli siirtynyt kunnan omistukseen (s.89).
Lisää vastauksia kysymykseenne saattaa löytyä Espoon kaupunginmuseon julkaisusta: Röylän ja Bodomin seudun omakotiyhdistys ry 30 vuotta : ratsutiloista kartanoiksi - kartanoista kyliksi.
Kysymyksessä on varmaan O. Henryn kertomus
Tietäjien lahja
joka on ilmestynyt v. 1979 suomennettuna samannimisessä kokoelmassa, kustantaja Karisto.
Kirjasta on myös kuvakirjaversio, jota luultavasti olet hakenut
Henry, O.
Tietäjien lahja / kuv. Lisbeth Zwerger. - WSOY, 1984.
ISBN 951-0-12429-X
Tietoja kirjan saatavuudesta pääkaupunkiseudulla
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/ahenry%2C+o*/ahenry+o*/-3%2C0%2C0%2…-
Alla on merirosvoaiheisia kaunokirjoja. Osa kirjoista käy myös nuorille. Toivottavasti löydät näistä mieluisia.
- Monsuuni / Wilbur Smith
- Kaappareiden vesillä / Michael Crichton
- Leo Afrikkalainen / Amin Maalouf
- Vartijat / R. A. & Geno Salvatore
- Laivojen lunnaat : romaani / Aarne Pynnönen
- Punaisen yön kaupungit / William S. Burroughs
- Merirosvoja!: tositarina kahden naismerirosvon, Minerva Sharpen ja Nancy Kingtonin uskomattomista seikkailuista / Celia Rees
- Prinssi Faisalin sormus / Bjarne Reuter
- Majakka maailman laidalla: seikkailuromaani Etelä-Amerikasta / Jules Verne
- Aarresaari / Robert Louis Stevenson
Kysymykseen on aika mahdotonta vasta, sillä kuuluisuus on hyvin epämääräinen käsite. Riittääkö se, että ihminen olisi joskus kuullut henkilön nimen? Vai että hän tietää, mitä henkilö on tehnyt tai missä asemassa hän on ollut? Jos tarkoitetaan vielä koko maailmassa kuuluisinta, se vaatisi laajan tutkimuksen, jonka pitäisi kattaa maailman maat. Kaikkien aikojen kuuluisimman määrittely edellyttäisi vielä sitä, että asiaa olisi kartoitettu eri aikoina.
Jos presidenttejä ei lasketa mukaan, henkilö saattaisi olla joku muu poliitikko, urheilija, näyttelijä tai muusikko, koska heitä tunnetaan usein kotimaiden ulkopuolella. Charles Chaplinia on joskus ehdotettu tunnetuimmaksi yhdysvaltalaiseksi, mutta eipä hän taida olla enää niin tunnettu kuin...
Keniassa toimiva Sheldrick Wildlife Trust pelastaa ja palauttaa luontoon orvoksi jääneitä norsun ja sarvikuonon poikasia. Projektia rahoitetaan kummitoiminnalla, josta saa lisätietoa säätiön sivuilta: https://www.sheldrickwildlifetrust.org/orphans. Kummiuteen kuuluu nimikko-orpo, jonka kuulumisista saa tietoa säännöllisesti.
Maailman luonnonsuojelusäätiö (WWF) tarjoaa symbolisia lajiadoptioita, joilla voi tukea useiden eri eläinlajien suojelua. Adoptoija saa halutessaan aiheeseen liittyvän lahjapaketin. Lisätietoa: https://gifts.worldwildlife.org/gift-center/gifts/species-adoptions.aspx.
Ulla Maija Forsberg on vastannut tähän Kotimaisten kielten keskuksen artikkelissa Snadi, snäfä, nafti, sniidu.
"Niukkuus ja tiukkuus näyttävät usein kulkevan käsi kädessä. Nafti on sana, jonka omasta lapsuudestanikin muistan. Itse nafti tarkoittaa niukkaa tai tiukkaa, adverbi naftisti ’(liian) vähän, niukalti’. Se, kuten valtaosa slangisanoista, on peräisin ruotsista, jossa knapp tarkoittaa niukkaa, juuri ja juuri täyttyvää tai riittävää. Äänteellisesti vaikuttaa siltä, että nafti on lainattu ruotsin adverbiaalimuodosta knappt ’niukalti’; perusmuodosta olettaisi laina-asua nappi. Sekin kyllä esiintyy suomessa, tosin jälleen adverbiaalina napin: nipin napin...
Saamelaisrumpujen kuvia selityksineen löytyy esim. Juha Pentikäisen kirjasta "Saamelaiset - pohjoisen kansan mytologia" sekä
T.I. Itkosen kirjasta "Suomen lappalaiset vuoteen 1945. Toinen osa".
Löytyi ainakin
Spier, Peter
Joonan kirja. Karas-sana, 1989.
Marsh, T. F.
Fantastinen valas : kertomus myötätunnosta / kirjoittanut ja kuvittanut T. F. Marsh ; suomentanut Sanna Myllärinen.
Uusi tie, 2002.
Joona ja valas : Raamattua 3-ulotteisesti.
[Sley-kirjat], 2002.
Harrast, Tracy.
Joona ja meripeto. Aika, 2001.
Moroney, Tracey.
Valaan vatsassa : kertomus Joonasta
SLEY-kirjat, 1999.
Davidson, Alice Joyce.
Joona & suuri kala
Päivä, 1999.
Joona ja suuri kala / [ruotsinkielisestä versiosta suomentanut Tero Kuosmanen]
Helsinki Media, 1999.
Tarkistakaa saatavuustiedot HelMet kirjastojen aineistoluettelosta http://www.helmet.fi
Samaa asiaa on meiltä kysytty aikaisemminkin ja tässä vastaus:
Kirjassa Rinne, Allan: Käytännön merenkulkuoppi (1963) annetaan seuraava aakkosnimistö:
a=Aarne
b=Bertta
c=Celsius
d=Daavid
e=Eemeli
f=Faarao
g=Gideon
H=Heikki
i=Iivari
j=Jussi
k=Kalle
l=Lauri
m=Matti
n=Niilo
o=Otto
p=Paavo
q=Kuu
r=Risto
s=Sakari
t=Tyyne
u=Urho
v=Vihtori
w=kaksinkertainen v.
x=Äksä
y=Yrjö
z=Tseta
ä=Äiti
ö=Öljy
ü=saksalainen y.
å=ruotsalainen o
Lisäksi kirjassa annetaan ohje numeroiden lausumiseen:
1=ykkönen
2=kaksi
3=kolmonen
4=nelonen
5=viisi
6=kuutonen
7=seitsemän
8=kahdeksan
9=yhdeksikkö
0=nolla
Englanninkieliset vastaavat nimistöt löytyvät kirjasta: Kiiski, Timo: Meriradio-oppi (1990). Tätä kirjaa näyttää olevan useissa Helsingin kirjastoissa paikalla (www....
Kyseessä lienee kirja "Kaksi vanhaa naista : Alaskan intiaanien legenda petoksesta, rohkeudesta ja selviytymisestä". Tekijä Velma Wallis. Alkuteos: Two old women.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa voi hyvin kysyä kaunokirjallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Jos kysyjä haluaa olla vastaisuudessa kirjoja etsiessään oma-aloitteinen , suosittelen ROMA-tietokantaa internetissä.
http://www.pori.fi/kirjasto/roma/
ROMA on Erkki Salon kokoama n. 12 000 viitettä sisältävä kaunokirjallisuuden viitetietokanta. Roma sisältää sekä kotimaista että käännöskirjallisuutta. Jokainen kirja on kuvailtu kirjan sisältöön liittyvillä asiasanoilla (esim. merirosvot tai 1600-luku). Tietokanta sisältää ennen vuotta 1996 julkaistuja teoksia. Lisää ohjeita ROMA:n...
Tietoja kaatuneiden hautapaikoista on vaikeaa löytää. Yksi kaatuneista, Helmut Grollmus, on haudattu Helsinkiin Hietaniemeen (Valtonen 1991, s. 128). Useat ilmeisesti tuhoutuivat koneensa mukana. Lisätietoja löytyy teoksista:
Hannu Valtonen: Lento-osasto Kuhlmey. Saksan Luftwaffe Suomen tukena kesällä 1944. Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja 2. 1991.
Hannu Valtonen: Luftwaffen pohjoinen sivusta. Saksan ilmavoimat Suomessa ja Pohjois-Norjassa 1941-1944. Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja 6. 1997.
Tietoja voi myös yrittää etsiä saksalaisesta "hautapaikkarekisteristä" Gräbersuche Online (Gräbernachweis des Volksbundes Deutsche Kriegsgräberfürsorge e.V.)
http://www.volksbund.de/graebersuche/
