Kaurialan historiasta 1900-luvulla ei ole varsinaista historiikkia, vaan tietoja on etsittävä useista teoksista. Seuraavissa julkaisuissa on Kaurialaa koskevia mainintoja:
Salokannel: Vanhaa Hämeenlinnaa 1964
Rytkönen: Äidin ja mummun koulu ( tyttölyseon historiikki 1994
Hämeenlinna : Hämeenlinna-seuran julkaisut 1955 ja 1958 (käsitt. vanhaa uhrikiveä)
Hämeenlinna ympäristöineen: matkailuopas. Näköispainos vuonna 1927 julkaistusta laitoksesta 2004
Linnani on kotini: tarinoita Hämeenlinnasta
Artikkeleita vanhasta hautausmaasta:
Ilkka, Matti: Vanha hautausmaa. Hämeenlinna:Hämeenlinna-seuran julkaisu 1959
Palmunen, Einar: Hämeenlinnan historiaa vanhalla hautausmaalla. Hämeenlinna: Hämeenlinna-seuran julkaisu 1970
Vihervuori, Aimo: Turuntien...
Tässä muutama ehdotus:
1.Kallonen, Kari : Sinivihreät baretit, suomalaiset sotilaat Vietnamin sodassa 2. Lukkari, Matti: Vastuunkantaja : Aito Keravuoren sotilaanelämä 3. Kallonen, Kari: Ristiretki 4. Sivonen, Pekka:
Ydinasepelote Yhdysvaltain poliittisen vallankäytön muovaajana 5. Laine, Sirpa : Vietnamin trauma Yhdysvalloissa, tulkinta johtajuuden rehabilitaatiosta Carterin ja Reaganin presidenttikausina, 1988
6. Myös Paavo Rintala on käsitellyt aihetta ja rauhanaateetta kaunokirjallisessa teoksessaan Vietnamin kurjet
Edelliset teokset löytyvät pääkaupunkiseudunkin yleisistä kirjastoista. Tässä vielä alla jokunen teos tieteellisissä kirjastoissa. Ne voit kaukolainata oman lähikirjastosi kautta. Kysy kaukolainaamisesta lisää...
Kansalliskirjaston sivuilla kerrotaan, että mikrofilmit täytyy tilata etukäteen. Filmeistä voi tilata myös suoraan paperisia suurennoksia, mutta tulostuksen voi tehdä itsekin.
Alla on linkki ohjeisiin. Sivulta löytyy myös mikrofilmipalvelun sähköpostiosoite, josta kannattaa kysyä tarkempia tietoja esimerkiksi kopioiden maksamisesta. Toisesta linkistä löytyy palveluhinnasto.
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/mikrofilmi…
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/palveluhin…
Stålarminkatu (nimetty 1923, entinen Työläiskatu) liittyy Vaasa-kuninkaitten aikaan. Nimi valittiin Stålarm-suvun nimen säilyttämiseksi. Suvun kuuluisin jäsen Arvid Eerikinpoika (1549-1620) oli jonkin aikaa kuninkaallisen puolueen johtajana Suomessa ja tunnettu Turun linnan urheasta puolustamisesta. Arvid Stålarm toimi Klaus Flemingin kuoltua Suomen käskynhaltijana 1597-1602.
Lisää Arvid Stålarmista http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/257/
Lähde: Turun katuja ja toreja: nimistöhistoriaa keskiajalta nykypäivään (2011, s. 390)
Ensimmäinen laulu on Yrjö Mikkosen Nukkumaan. Se löytyy nuottijulkaisusta Tilleri talleri talliainen. Voisiko toinen olla Jukka Koiviston säveltämä Linnunpoika? Se löytyi Suomen kansallisdiskografian, Violan nimekehausta kappaleen alulla Lintu lensi ikkunaan, https://finna.fi.
Oletan, että etsit ehdotuksia nimenomaan englanninkielisinä käännöksinä. Olen siis yrittänyt pitäytyä kirjailijoissa, joita on käännetty englanniksi ja kirjoissa, joista painokset ovat saatavilla. Olen myös lähtenyt siitä olettamuksesta, että kyseiseen kirjastoon ei ole hankittu aiemmin yhtään suomalaisten kirjailijoiden teoksia ja että etsitään nimenomaan kaunokirjallisuutta. Kaikki valinnat sijoittuvat 1900 -luvulle ja painopiste on nykykirjailijoiden tuotannossa.
Carpelan, Bo: Urwind. Carcanet, 1996. ISBN 1857542509
Fagerholm, Monika: Wonderful Women by the Water. Harvill Press, 1998.ISBN 1860462626
Haavikko, Paavo: Selected poems. Carcanet, 1991. ISBN 0856359149
Idström, Annika: My Brother Sebastian. Forest Books, 1991. ISBN 1856100022...
Rakel Liehu (s. 1939) on Nivalasta kotoisin oleva helsinkiläinen kirjailija. Rakel Liehu valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi vuonna 1963. Hän toimi valmistumisensa jälkeen äidinkielen ja historian opettajana Raahen yhteislyseossa vuosina 1963 – 1964.
Liehun esikoisrunokokoelma Ihmisen murhe on yhteinen ilmestyi vuonna 1974. Hänen tuotantoonsa kuuluu runoa, proosaa, esseitä ja näytelmiä. Liehu on toiminut myös kääntäjänä. Hän on ollut vapaa kirjailija vuodesta 1974.
Rakel Liehu on haastatteluissa puhunut enemmän työstään kuin perhesuhteistaan. Hänet kyllä Helsingin Sanomissa mainitaan papin rouvaksi ja kolme lapsen äidiksi.
Hänen vuonna 2003 julkaistu Helene Schjerfbeckin elämästä kertova romaaninsa Helene nosti...
Claes Anderssonin runon Kesät me muistimme, aina kesät (Det var somrarna vi mindes kokoelmasta Tillkortakommanden, 1981) voit lukea teoksista Vuoden viimeinen kesä : runoja vuosilta 1962 - 84 ja Runoja meren pohjalta : runoja vuosilta 1962-1993. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.
https://finna.fi/Record/keski.18059?sid=2999612319
https://finna.fi/Record/keski.165787?sid=2999612319
Ateneumin taidemuseon erikoistutkija vastaa asiaan näin:
"Pojat ovat mitä todennäköisimmin helsinkiläinen Werner Sivenius (takimmainen poika) ja pienempi poika on mahdollisesti hänen veljensä.
Useampikin tutkija on esittänyt että malleina olisivat tamperelaisveljekset Lauri ja Kalle Railio, perustuen Veljekset-nimisen maalauksen takana olevaan lappuun. (Veljekset-maalauksen pojat on todettu samoiksi kuin Haavoittunut enkeli -maalauksen kantajapojat.) Lapussa lukee, että (Veljekset)-teos on maalattu Tampereella, ja samat veljekset on kuvattu Tampereen Johanneksen kirkon koristelussa vuosina 1904-1906.
Taidehistorioitsija Marjatta Levannon mukaan maalauksessa eivät kuitenkaan ole Railon veljekset, sillä Veljekset-teos näkyy...
Miisa-nimen alkuperää on tiedusteltu myös vuonna 2007 ja näin kysymykseen vastattiin silloin:
"Nimen Miisa alkuperä ei ole selvillä. (ks. esim. Suuri etunimikirja / Pentti Lempiäinen. - 3. tark. p. - Helsinki : WSOY, 2004 tai Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön / Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen. - [Helsinki] : Gummerus, 2007).
Nimen arvellaan olevan miehen Misa-nimen johdannainen. Misa nimi pohjautuu Misaeliin (kreikkalainen muoto heprealaisesta nimestä Mischael eli Misach, ”kuka on Jumalan luona tai kuka on niin kuin Jumala”)."
Muuta tietoa nimen alkuperästä ei vieläkään löytynyt. Vuoden 2007 jälkeen Miisa on kuitenkin lisätty nimipäiväkalenteriin. Miisan nimipäivä on suomenkielisessä kalenterissa 23.9.
Säkeet sisältyvät pieneen kirjaan, jonka nimi on Minä ja maailma: epigrammeja (1960).
Säkeet muodostavat yhden runon, epigrammin. Se on yksi säepari otsikon Kauneus, taide, persoonallisuus alla.
Lainattavaa luetteloa ei nykyisin enää ole, mutta äänikirjavalikoimaa on mahdollista tarkastella Vaski -aineistotietokannan kautta. Vaskiin pääsee osoitteesta http://www.turku.fi/vaski
Tässä vielä linkki valmiiseen hakuun, jossa näkyvät Turun kirjastoissa olevat suomenkieliset kaunokirjallisuuteen kuuluvat CD-äänikirjat; http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?boo1=AND&dat3=%E4c&dat4=fin&dat5=0&d…
Hakuja on mahdollista rajata muillakin tavoin. Vaski -tietokannan hakusivuilla on vinkkejä ja ohjeita tähän. Myös kirjastojen neuvonnoissa opastamme mielellämme hakujen tekemisessä.
Ilmeisesti tarkoitus on löytää aineistoa suomalaisesta työlaulu-, kehtolaulu- ja laululeikkiperinteestä.
Suomen musiikin historia -kirjasarjan osassa Kansanmusiikki (WSOY, 2006) on Anneli Asplundin artikkeli Runolaulusta rekilauluun, jossa hän kertoo mm. kehtolauluista, työlauluista ja laululeikeistä. Työlauluperinteestä löytyy tietoa myös Kustaa Vilkunan kirjasta Työ ja ilonpito. Ja pokasaha soi -laulukirjaan on koottu metsätyöntekijöiden lauluperinnettä (laulujen sanat ja nuotit ja taustatiedot) ja samannimiselle cd-levylle metsä- ja uittotyötä kuvaavia lauluja, jotka eivät kuitenkaan ole varsinaisia työlauluja. Työlaulut-sanalla löytyy Piki-verkkokirjastosta (piki.verkkokirjasto.fi) vain ulkomaisia äänitteitä. Yksittäisiä...
Tätä on kysytty meiltä aikaisemminkin, Jori Malmsten ei ole J. Karjalaisen isoisä: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=ddd712fb-aa7e-4a5…
Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoissa ei peritä lainkaan varausmaksuja. Helsingissä peritään aikuisten kortille varatusta aikuisten aineistosta varausmaksu 50 senttiä / varaus. Poikkeuksena Helsingissä ovat kirjastot, joissa kokeillaan varausten itsepalvelunoutoa (Kirjasto 10 sekä Kallion, Pukinmäen ja Pitäjänmäen kirjastot). Niistä noudettavista varauksista ei peritä varausmaksua.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kysymykseen ei löydy selkeää vastausta. Alkuaan 1400-luvulla nimismiehet olivat talonpoikien keskuudesta valittuja eräänlaisia paikallisia luottamusmiehiä. 1600-luvulla heidän roolinsa muuttui, ja maaherrat alkoivat nimittää uusiksi nimismiehiksi aatelisia nimismiehiä hallintokäytännön muutoksen takia.
"Ensimmäiset nimismiehet nimitettiin 1400-luvulla, jolloin pitäjien asukkaat valitsivat nimismiehet keskuudestaan. Nimismiehet olivat eräänlaisia pitäjien luottamusmiehiä, jotka vastasivat yleisen järjestyksen pitämisestä ja verojen kokoamisesta sekä järjestivät käräjät ja toimivat niissä syyttäjinä. Ruotsin keskushallinto alkoi tiukentaa otettaan valtakunnasta 1600-luvulla, mikä näkyi myös nimismiesten roolissa. Nimismiesten nimittäminen...
Nimi Adrian on peräisin latinan kielisestä nimestä Hadrianus, jonka merkitys on ollut Hadriasta kotoisin. Hadria oli kaupunki Pohjois-Italiassa, jonka mukaan taas Adrianmeri on saanut nimensä. Eli samasta nimestä Adrianissa ja Hadrianuksessa kysymys on. Kenties kääntäjä Pirkko Talvio-Jaatinen on etsinyt käännökseen hiukan humoristista nimeä kirjojen nuorelle sankarille ja siksi valinnut tuon nimen alkuperäismuodon. Tämä on kuitenkin vain olettamus.
Sue Townsendin neljä Hadrianus-kirjaa ilmestyivät suomeksi 1984-1994 ja kertovat murrosikäisen Hadrianuksen elämästä päiväkirjan muodossa.
2000-luvulla kahdessa suomeksi ilmestyneessä kirjassa päähenkilön nimi on suomennoksessakin Adrian. Niissä kirjan sankari on jo aikuinen mies ja ne ovatkin...
Tämä runo on sävelletty useammankin kerran. Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan sen ovat säveltäneet Martti Hela nimellä Aamukahvin ääressä (löytyy ainakin julkaisusta Koululaulusikermiä / Martti Hela), Alla Kouru samoin nimellä Aamukahvin ääressä (julkaisu Huppista hei ...! : lastenlauluja / Alla Kouru), Aarno Raninen nimellä Kukko ja kana (julkaisuissa Lystit lastenlaulut ja Lastenkonsertti : suomalaisia lastenlauluja) ja Tauno Kukko nimellä Kukko ja kana aamukahvilla (julkaisussa Komeljantti elefantti : eläintarinoita lauluin ja kuvin / [säv.] Tauno Kukko). Esa Helasvuon nimellä löytyy videotallenne vuodelta 1998 ( Salossa soi - Pikkupääskyt ja laulurastaat. 1998 Finaali. - Helsinki : YLE1 Lasten ja...
Aihetta käsittelevällä englanninkielisen Wikipedian sivulla (http://en.wikipedia.org/wiki/Bugbear_(Dungeons_&_Dragons)) kerrotaan näin: "Bugbears speak the Goblin tongue. As spoken by bugbears, it is a foul-sounding mix of grunts, snarls, and gestures that causes many outsiders to underestimate their intelligence."
Olisikohan mahdollisesti kyse runosta Ilman sarvia ja hampaita, joka löytyy Itkosen vuonna 1997 julkaistusta Be & pop : lastenrunoja ja runotarinoita -kirjasta? Siinä susi tulee puolivillaiseen lampaiden kaupunkiin filmaamaan ja näyttämään, kuinka tehdään taidetta. Vuoden verran susi videoi kaupungin elämää ja järjestää sitten maksullisen filmiesityksen lampaille. Nämä eivät näkemästään pidä ja suden yritys sivistää lampaita tulee ankarasti tuomituksi:
"Sinä yritit meitä sivistää
ja nyt kaikkien päätä kivistää!
Ja tehtyään tämän huomion
lampaat lukivat sudelle tuomion:
Sen kamera koskeen heitettiin.
Susi pantiin pataan
ja keitettiin
padassa elävältä."
Samassa kokoelmassa on toinenkin susiruno, Sori, sanoi professori, mutta tässä ei ole...
