Maahanmuuttajilta on kyllä julkaistu suomenkielisiä tekstejä mutta ne ovat usein jo varsin hyvää suomen kieltä. Tälläisia julkaisuja ovat mm.
- Kassandra : kertomuksia suomalaisuudesta
- Sama taivas, eri maa : maahanmuuttajan tarina
- Hedelmät jotka eivät tuoksu ruudille : maahanmuuttaja-antologia (runoja ja novelleja)
- Baghbani, Kiamars: Jalanjäljet lumessa (runoja, teksti persian ja suomen kielellä)
- Kekäläinen, Annu: Erikoisaurinko 60. leveyspiirillä : välähdyksiä maahanmuuttajanaisten elämästä
Teos sisältää haastatteluja joiden kieliasua ei ole muokattu.
Suomen kielen opettamista ulkomaalaisille käsittelevissä kirjoissa on asiaa luonnollisesti pohdittu yleisemmin, tekstinäytteitä niissä ei juurikaan ole. Kirjoja aiheesta...
Kysymyksesi on todella mielenkiintoinen ja vaatiikin hieman selventämistä siitä, millainen kirja lasketaan dekkariksi.
Monet lukijat mieltävät dekkarin murhakirjallisuudeksi. Kuitenkaan dekkareissa ei yleensä pääasiana ole murha vaan jonkin tietyn rikoksen ratkaiseminen. Tästä johtuukin se että dekkareissa on päähenkilöinä salapoliiseja, etsiviä, poliiseja tai muita rikosten ratkaisuun erikoistuneita henkilöitä. Rikokset siis voivat olla muitakin kuin murhia. On dekkareita joissa käsitellään kavallusta, katoamista, raiskausta, vakoilua, tuhopolttoa tai muuta vastaavaa rikosta, joka täytyy kuitenkin ratkaista roolihahmojen mielenrauhan tai taloudellisten etujen saavuttamiseksi. Joskus dekkarissa saattaa olla pääasiana pelkästään rikokseen...
”Se kuitenkin liikkuu” runo on alun perin julkaistu kokoelmassa Tähtitarha, joka ilmestyi vuonna 1912. Löysäläisen laulu julkaistiin kokoelmassa Shemeikan murhe vuonna 1924.
Eino Leinon runoista on käännetty ruotsiksi Helkavirret / Helkasånger. Lisäksi Elmer Diktonius käänsi Leinon yksittäisiä runoja ruotsiksi ja ne ilmestyivät kokoelmassa Lyriskt urval, 1931. Myös muutamissa antologioissa on julkaistu Leinon runoja (mm. Finsk lyrik I-II, Finsk dikt i svenska tolkning, Fågeln flyger långt)
Näistä kokoelmista en löytänyt mainitsemiasi runoja (ainakaan nimen perusteella).
Suomalaisen kirjallisuudenseuran SKS:n käännöstietokannasta löytyvät Eino Leinon tuotannon käännökset.
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Korttipelien "synnillisyys" juontaa juurensa jo 1600-luvulle, jolloin kirkko kiinnitti suurta huomiota yleisen järjestyksen luomiseen ja kristillisen elämän parantamiseen. Vuoden 1686 kirkkolaki antoi tarkkoja ohjeita sapatin pyhittämisestä. Jokaisen oli osallistuttava säännöllisesti jumalanpalveluksiin, ja kaikkinainen työnteko oli pyhäpäivisin kielletty. Vapaa-aikaan eli lähinnä sunnuntai- ja juhlapäiviin sijoittuvana ajanvietteenä kortinpeluu näyttäytyi kirkon silmissä piittaamattomuutena kirkollista järjestystä kohtaan, kun sapatin pyhittämisen asemesta pelattiin korttia. Tämän vuoksi pelaaminen sunnuntai- ja juhlapäivinä kiellettiin sakkorangaistuksen uhalla, ja kansalaisten ohjaamiseksi pois tämän paheellisen ajanvietteen parista...
Puistotätitoiminnan historiasta kerrotaan lyhyesti Siiri Vallin julkaisussa 100 vuotta lasten päivähoitoa Helsingissä. Ensimmäisestä puistotädistä siinä ei ole mainintaa.
Puistotätitoiminnan aloittivat työvalmiusnaiset 1940-luvulla yli 30 puistossa. Pienten lasten hoitopaikkojen vähyyden vuoksi toiminta osoittautui perheille tarpeelliseksi avuksi. Enimmillään puistotätejä oli Helsingissä 110-125.
Puistotädit toimivat puistoissa rajatulla, kaupungin osoittamalla alueella. Toiminta oli (ja on) yksityistä valvottua pienten lasten ulkoilutoimintaa pääasiassa alle neljävuotiaille lapsille.
Toiminta otettiin leikkikenttien tavoin lastentarhain johtokunnan valvontaan vuonna 1951, mutta se jäi edelleen yksityisten henkilöiden yrittäjyyden...
Suunnilleen kaikki Juice Leskisen laulut on julkaistu sarjassa "Mamme lauluja" 1-5, mutta Mikko Alatalon säveltämää ja Juicen sanoittamaa laulua "Odysseus" ei jostain syystä ole koskaan julkaistu nuottina. Kokoelmasta "Maamme lauluja 1" (Love 1985 ja Bluesway 2000) löytyy kuitenkin laulu "Nuku".
Laulu "Paperitähdet" (sävellys Ray Davies, sanat Juice Leskinen) löytyy kokoelmista "Hitit - rautainen 70-luku" (F-Kustannus 2003), "Suomi-popin helmiä 8" (Helmi 2011), "Kitaralaulujs 2" (F-Musiikki 2011) ja "Kultainen poplaulukirja" (F-Musiikki 2014).
Heikki Poroila
Verenpainemittareita ei ole lainattavissa Jyväskylän kirjastoissa. Kehottaisin kysymään omalta terveysasemalta voisiko sieltä lainata mittaria tai olisiko siellä verenpaineen mittauspistettä omatoimiperiaatteella.
Järjestysnumerot kuuluvat vain hallitsijoille. Kuningatar Elisabet oli kuningatar vain avioliiton kautta eikä näin ollen kuulunut kuninkaalliseen perimysjärjestykseen. Leskeksi jäätyään hänestä tuli "Queen Elizabeth the Queen Mother", kuningataräiti. Windsorin hallitsijasuvun miniöistä Elisabet oli ensimmäinen, joka ei ollut syntyjään kuninkaallinen.
Elisabet I (hallitsijana 1558–1603) ei ollut Britannian ensimmäinen kuningatar Elisabet, mutta hän oli ensimmäinen hallitseva kuningatar Elisabet. Englannissa oli kuningatar Elisabet myös Henrik VII:n hallituskaudella (1485–1509). "Yorkin Elizabethista" (1466–1503) on sanottu, että hän on ollut ainoa Englannin kuningatar, joka oli Englannin kuninkaan tytär (hän oli Edvard IV:n esikoistytär),...
Suomen kielen persoonapronominit ovat lähtökohtaisesti sukupuolineutraaleja, joten englanninkielisten vastineiden kääntäminen ei onnistu siinä mielessä, että eroja sanojen välille (he, she, they jne) syntyisi. Näyttäisi siltä, että juuri tuon sukupuolineutraaliuden vuoksi suomen kieli ei tunnista myöskään termiä "preferred pronouns" toisin kuin esimerkiksi englanti.
Jokainen kieli on kuitenkin pronominien käytössä erilainen, ja preferred pronouns-termiä käytetään suomalaistenkin toimesta osoittamaan haluamaansa pronominia, vaikka suomen kielessä vain hän/se löytyvätkin.
Lähteet:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/548
https://finland.fi/han/article/
https://springfield.edu/gender-pronouns
Olen etsinyt kotimaiset artikkeli- ja kirjatietokannat enkä ole löytänyt mitään. Katsoin myös Iiris Kalliolan kirjan Kun kirppu puree sinua (1998). Juhani Itämiehen kirjassa Pistämätön hyttyskirja (2007) annetaan myrkyttömiä ohjeita otsikon ”Näin vähennät hyttysten määrää pihapiirissä”
alla. Otsiko ”Kuivuus vähentää hyttysten määrää” alla todetaan, että esim. kesähyttysten munat voivat talvehtia parikin vuotta odottamassa otollisia olosuhteita
Japanilainen puutarha on Anne Paalon ja Jari Jetsosen kirjan Japanilainen puutarha suomalaisittain mukaan luontoa kunnioittava taideteos tai jonkinlainen metafora, joka koostuu luonnosta, maisemasta, taivaasta maiseman yläpuolella, puutarhan ympärillä olevasta vesistöstä sekä kivien, kasvien ja kukkuloiden muodoista. Epäsymmetrisesti asetellut kivet ja puut heijastelevat villiä luontoa. Usein japanilaisessa puutarhassa on myös lyhtyjä, siltoja ja rakennettuja lammikoita, jotka toistavat tarkasti maisemaa, joka ympäröi puutarhaa. Puutarha kuvaa luonnon kestävyyttä, mutta myös ihmistä luonnon osana, sen luojana ja säilyttäjänä. Se muodostaa kokonaisuuden, jossa kaikki osat ovat tasapainossa ja heijastavat hiljaisuutta ja rauhaa. Puutarha on...
Postmodernin markkinoinnin kohteena ovat kulutukseen perustuvat yhteisöt. Usein ajatellaan virtuaalista markkinointia online-yhteisöille. Aiheesta löytyy kirjoja ja artikkeleita myös googlaamalla, mutta erityisesti Aalto-yliopiston kirjastosta, lib.hse.fi.
Tässä muutama kirjaehdotus:
Baker, Michael J & Hunt, Susan (2008) The Marketing Book
Cova, Bernard et. al (2007): Consumer tribes
Schroeder, Jonathan E et. al (2006): Brand culture
Kangaspunta, Seppo: Yksilöllinen yhteisölliyys (2011)
Perusteos: Dahlgren, Östen: Elintarvikekemia. 1997
Kypsennykseen ja pakastamiseen liittyviä tutkimuksia esim.
Makkonen, Pirjo: Kypsennysmenettelyn valinta lihan mureusominaisuuksien perusteella : matalalämpökypsennys. 1995. EKT-sarja 999.
Kinnunen, Arvo: Elintarvikkeiden uudet prosessointi- ja kypsennysmenetelmät. 1998. Teknologiakatsaus 63.
Kalapakasteiden laatu vuonna 1988. Elinkeinohallitus. Kuluttaja-asiain osaston julkaisuja 15.
Opinnäytteitä:
Papinaho, Petri: Lämmön siirtyminen ja siihen liittyvä kosteuden diffuusio lihassa ja lihavalmisteissa... Helsingin yliopisto, lihateknologian laitos. Pro gradu 1990.
Hihnala, Esa: Lihan ja lihaeinesten teolliset kypsennysmenetelmät...Helsingin yliopisto, lihateknologian laitos 1989.
Kannattaa...
Tauno-Olavi Huotarin ja Pertti Seppälän teoksessa Kiinan kulttuuri, 1999 (ISBN 951-1-15943-7) lukee s. 304 näin: "Kiinassa ei koskaan kirjoitettu varsinaista eeposta, kuten Intiassa Ramayana ja Mahabharata tai Kreikassa Ilias ja Odysseia.---Mytologinen aineisto ei myöskään esiinny kootusti missään yksittäisessä teoksessa, vaan se on hajallaan Zhou- ja Han-kausien klassikoissa."
Kirjan saatavuuden näet pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä tietokannasta, osoite
http://www.helmet.fi
Käytössäsi oleva UDK-taulukko on tieteellisten kirjastojen käyttämä luokitusjärjestelmä, esim. suurin osa yliopisto- ja korkeakoulukirjastoista luokittaa teoksensa sen mukaan. Internetistä löytyy UDK-luokituskaavio, osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/fennica_udkkaavio.htm . Yleiset kirjastot Suomessa käyttävät pääsääntöisesti YKL-luokitusta, mutta Helsingillä on käytössään aivan oma luokituksensa HKLJ. Sekä YKL:stä että Helsingin luokitusjärjestelmästä on olemassa verkkoversiot, YKL http://ykl.kirjastot.fi/ , HKLJ http://hklj.kirjastot.fi/ .
Sanakirjojen luokituksesta YKL-järjestelmässä:
- jos kyseessä on yleinen monikielinen sanakirja, niin se luokitetaan 87.038, tähän luokkaan tulevat myös julkaisun kielestä riippumatta...
Hei,
kyseessä lienee Shakespearen komedia "As you like it", joka on suomennettu nimellä "Kuten haluatte".
Kyseisen otteen voi lukea kokonaisuudessaan esim.
internet-osoitteessa:
http://wwwedu.oulu.fi/sampo/98-99/ktl/appro/persoona/persoona.html
Kirjastot eivät pysty arvioimaan kolikkojen arvoa. Kolikon kunto ja mahdolliset lyöntivirheet vaikuttavat ratkaisevasti sen arvoon. Tuoreinta painosta 'Suomen rahat arviohintoineen : keräilijän opas' -teoksesta kannattaa tutkia. Se määrittelee kolikon tavallisimmaksi myyntihinnaksi n. 22€ (130 mk)
Rahan arvionnissa kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen. Suomen numismaatikkojen sivuilta löytyvät jäsenyhdistysten yhteystiedot, https://www.numismaatikko.fi/index.php/jasenet/jasenyhdistykset
Laura Kolben teoksesta "Kulosaari : unelma paremmasta tulevaisuudesta" vuodelta 1988 (s. 162) löytyi tieto, jonka mukaan arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelemat Ribbinghofin rivitalot olivat Suomen ensimmäinen rivitalokokonaisuus. Ne valmistuivat v. 1916-17. Kirjassa on myös piirroskuva alueen suunnitelmasta sekä runsaasti taustatietoja asiasta. Olli Lehtovuoren kirjassa "Suomalaisen asuntoarkkitehtuurin tarina" vuodelta 1999 kerrotaan ensimmäisistä rivitaloalueista ja ensimmäisistä elementtirakenteisista rivitaloista 1950-luvulla.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista on saatavana esimerkiksi teokset Marie Curie: elämä (tekijä Susan Quinn), Äitini Marie Curie (tekijä Eve Curie) ja Valittujen Palojen kustantama Historian suurmiehiä. Teosten saatavuuden näet osoitteessa http://www.helmet.fi/
Internetin puolella suomenkielistä tietoa Curien elämästä ja urasta löytyy mm. linkeistä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Marie_Curie
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/curie.html
http://users.tkk.fi/~smaisnie/Finnish/Curie/CurieMarie.html
