Tässä muutamia uudempia ja vanhempia tyttöjen ja nuorten naisten kasvukertomuksia. Lisätietoa kaikkien näiden kirjojen sisällöstä ja kirjailijoista kannattaa katsoa kaunokirjallisuuden Kirjasampo -palvelusta http://www.kirjasampo.fi
Fagerholm, Monika: Diiva , Otava, 1998 – erään aikuistumisen ikiomat aakkoset
Hännikäinen, Liisa: Maisa ja Maisan rakkaus : romaani, Otava, 1983 - aikuistuvan naisen muotokuva hevosurheilun piirissä
Kaipainen, Anu: Vilulinnut : romaani WSOY, 1987 - suhde vanhempiin sekä tytön heräävä seksuaalisuus, kotoa irtautuminen
Kilpi, Eeva: Kukkivan maan rannat 4. p., WSOY, 1996 – aikuistuminen, muutto kotoa 1950 -luvulla
Koivisto, Sesse: Viivy vielä leppälintu, Otava, 1990 – pappilan tytön aikuistuminen 1940 –luvulla...
Mainioissa kielipakinoissaan Ernst Lampén käsitteli pätö-sanaa kahdessa yhteydessä: merkitykseltään jokseenkin yhtenevän eto-sanan kanssa ja suhteessa sanaan pätevä.
"Eto-sana tällaisenaan ei koskaan merkitse muuta kuin pienuutta, vähäpätöisyyttä, mutta ilmaisee samalla ihmettelyä siitä, että tämä vähäpätöinen on saanut suuria aikaan. 'Eto l. pätö asiasta viihtivät riiellä'."
"Pientä ja pienuutta [pätö] merkitsee niinkuin etokin ja on yhtä taipumaton kuin eto ja aitokin."
"Mutta pätevähän merkitsee vallan toista ja on yleisesti kirjakielessäkin käytännössä kaikkine johdannaisineen, kuten pätevyys, epäpätevä, epäpätö. Siis tässä viimeisessä esimerkissä pätö-sanaa on käytetty pätevän asemesta. -- Pätö olisi niin ollen pätevän kielteinen...
Kysymys on hyvin laaja, mutta tässä lyhyesti muutamia seikkoja:
-Tietotekniikka on helpottanut ja nopeuttanut olennaisesti lainauksenvalvontaa, esim. myöhässä olevan aineiston seurantaa.
- Aineiston luettelointi ja aineistorekisterin ylläpito on tietotekniikan myötä nopeutunut ja tehostunut; kortistolaatikoista on voitu luopua.
- Aineiston valinta ja hankinta on kehittyneen tietotekniikan avulla voitu rationalisoida.
- Tietopalvelussa tietotekniikka on merkinnyt suurta muutosta, esim. se on mahdollistanut kirjastoaineiston reaaliaikaisen selaamisen kirjastossa ja myös internetin välityksellä kotona (esim. pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohaku). Monissa kirjastoissa on mahdollisuus myös internetin välityksellä tarkistaa kotona omat...
Canto religioso löytyy partituurista
Tekijä: Melartin, Erkki, (säv.)
Nimeke: Kuusi helppoa kappaletta Op. 121/1-6, Violoncello & Piano - Violine & Piano - Trio
ISSN: M-042-08824-1
Tämän nuottijulkaisun luettelointitiedoissa kerrotaan:
Kokoelma on sävelletty sellolle ja viululle, mutta Melartin sovitti kappaleet myöhemmin myös viululle ja pianolle sekä pianotriolle. Tässä julkaisussa on partituuri sellolle ja pianolle sekä erilliset viulun ja sellon äänet, joten kappaleet voi esittää kaikilla Melartinin tarkoittamilla kokoonpanoilla.
Partituuri näyttää tällä hetkellä olevan saatavissa Helsingin pääkirjastosta (luokka 786.33, puh. 31085701) ja Vantaalta Tikkurilan kirjastosta (luokka 78.73, puh. 83923583). Aivan ajantasaiset...
Huonolta näyttää. Orimattilan kirjaston tietokannasta en löytänyt mitään ruotsinkielistä Pokemon-materiaalia. Muista Suomen kirjastoista etsiessäni löysin vain kaksi teosta:
-Barbo, Maria S. : Den officiella Pokemon handboken : av Maria S. Barbo / svensk text: Jan Malmsjö, Stockholm : Bonnier Carlsen, 2000
- Pokemon äventyr / text bearbetad av Michael Teitelbaum och Creative Media Applications, Inc. ; illustrationer av Leif Peng ; svensk text av Jan Malmsjö, Stockholm : Bonnier Carlsen, cop. 2000
Nämäkään eivät vaikuta varsinaisilta sarjakuvilta, mutta jos haluat, voit tilata näitä oman kotikirjastosi kautta kaukolainoiksi.
Turun kaupungin tilastollisen vuosikirjan mukaan vuonna 2010 Turussa oli suomenkielisiä asukkaita 154 505 eli 87,1 %. Ruotsinkielisiä oli 9 374 eli 5,3 % ja muun kielisiä 13 447 eli 7,6 %.
Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja mainitsee suurimmat 11 väestöryhmää kansalaisuuden mukaan. Suurimmat Turussa asuvat ulkomaalaisryhmät ovat venäläiset ja virolaiset. Tarkempia tietoja Turussa asuvista ulkomaalaisista on saatavilla Tilastokeskuksen maksullisesta tietopalvelusta, jota on mahdollista käyttää esimerkiksi Turun kaupunginkirjastossa. Tilaston mukaan eri kansallisuuksia asuu Turussa noin 150, tosin kaikkien ihmisten kansallisuudesta ei ole tietoa.
Lisätietoja:
Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja
http://turku.fi/Public/default.aspx?...
Voit kokeilla kirjaston e-kirjoja ja e-äänikirjoja aluksi omalla puhelimellasi tai tabletillasi. (Näin korona-aikaan se lienee kätevintä)
Kirjaston materiaalit eivät vaadi erillistä lukulaitetta.
Helmet sivulta löytyy ohjeita erilaisille laitteille ja kakille meidän e-kirjapalveluillemme. (niitä on neljä erilaista)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Ohjeet_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin(25244)
Kirjastolla ei ole mitään suositusta lukulaitteita, mutta netistä löytyy muutamia sivustoja, joilla erilaisten lukulaitteiden ominaisuuksia ja hintoja vertaillaan.
Esim. https://www.dustinhome.fi/editorial/oppaat/archive/valitse-oikea-e-kirjojen-lukulaite/?ssel=false
https://ikinortti.blogspot.com/2018/12/...
Laulun nimi on Lehdet lentää ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Maisa Krokfors . Laulu sisältyy mm. teokseen Laulun aika : Pööpötien laulukirja (toim. Eeva Alho ja Soili Perkiö, 1988).
https://finna.fi/
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan kinkkinen tarkoittaa vaikeaa, hankalaa, tukalaa, kiperää, ongelmallista, pulmallista, visaista ja myös kiinalaista.
Sana kinkkinen on ehkä johdos sanasta kinkki ’mutkikas, vaikea’. Se voi olla myös johdos kiinalaista halventavassa mielessä merkitsevästä sanasta kinkki.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kinkkinen?searchMode=all
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=main
Suomen kansallisbibliografiasta löytyy seuraava tieto:
Waristen-Warénien suku / Eliel Jonathan Warénin sadanneksi syntymäpäiväksi 28. 11. 1954 toim. Heikki Waris ja Matti Castrén. [Helsinki] : Waristen-Warénien suku, 1954
Leif Metherin kirjasta Sukuhakemisto löytyy 7 viitettä (artikkeleita ja kirjoja) Waris-suvuista.
Suomen sukututkimusseuran sivuilta kannattaa etsiä tietoa (http://www.genealogia.fi/) ja sivuilta saa yhteystietoja.
Työvoimatoimistossa voit selailla Koulutusoppaita sekä yliopisto-opinnoista että ammattikorkeakoulujen opinnoista. Internet osoitteesta http://www.oph.fi/koulutusoppaat/ löydät myös ko. tiedot - kannattaa tarkistaa sekä kirjastoala että informaatioala -nimillä.
Keskiasteen koulutusta (tradenomi) järjestävät ainakin Oulun, Seinäjoen ja Turun ammattikorkeakoulut ks. osoitteesta http://www.edu.fi/koulut/amk.html.
Tampereen ja Oulun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa voit opiskella yliopistotutkinnon. (Tässä nettiosoitteet suoraan yliopistojen omille sivuille, joista voit myös katsoa lisätietoja: Tampere: http://www.uta.fi/ Oulu: http://www.oulu.fi/ Åbo Akademi http://www.abo.fi/
Agricolan, Suomen historiaverkon, (http://www.utu.fi/agricola/) sivuilla on hakemistossa talous- ja sosiaalihistorian linkkejä. Sivuilla on myös hakumahdollisuus. Kirjallisuutta löytyy enemmänkin, esimerkiksi: Armeliaisuus, yhteisöapu, sosiaaliturva : suomalaisten sosiaalisen turvan historia / Jouko Jaakkola ... [et al.], Pulma, Panu: Suomen lastensuojelun historia, Nygård, Toivo: Erilaisten historiaa, Turpeinen, Oiva: Näläntorjunta ja hyvinvointivaltion perusteet, Talous, valta ja valtio : tutkimuksia 1800-luvun Suomesta / Pertti Haapala (toim.).
Kyseessä on varmaan laulunakin tunnettu Rakastin teitä (Ja vas ljubil) joka löytyy suomeksi esim. teoksesta Suuri toivelaulukirja 18 ja venäjäksi esim. teoksesta Zolotaja kollektsija russkogo romansa. Kyseisten teosten saatavuustiedot voi tarkistaa aineistotietokanta HelMetistä, www.helmet.fi.
Hauska kuulla, että pidit kirjoista. Sarjan virallinen nimi on muuten Korppikartanon salat. Olin yhteydessä Helsingin kaupunginkirjaston hankinta- ja luettelointitoimistoon. Kolmatta osaa ei ole vielä tarjottukaan kirjastoille. Ehkä Huntington paraikaa kirjoittaa sitä. Voit rauhallisin mielin luottaa siihen, että tilaamme sen kirjastoon sarjan aikaisempien osien jatkoksi.
Uuno Kailaan runokokoelmia ei ole käännetty ruotsiksi tai tanskaksi. Kuitenkin nuottijulkaisusta "Kokoelma yksinlauluja 4 - En samling solosånger 4" (1967) löytyy Linnut -runosta kaksi säkeistöä (ensimmäinen ja viimeinen) ruotsiksi käännettynä nimellä Linnut - Fåglarna.
Linkki teokseen Vaski-tietokannassa:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=docis&previd=fullt&sesid=1279…
Valitettavasti kirjastolla ei ole tietoa, milloin sarjan seuraava osa ilmestyy suomeksi. Voit tiedustella asiaa kustantajalta
http://www.nemokustannus.fi/
Täydellistä yhteistä tilastointia tietyn teoksen lainakerroista kaikissa Suomen kirjastoissa ei tietääkseni ole. Lähimmäs pääsee ehkä Sanaston lainauskorvausjärjestelmän tilastointi, joka kattaa noin neljäsosan Suomen lainoista. Siitä löytyy tietoa osoitteesta https://lainauskorvaus.sanasto.fi/show/login/. Kirjailija tai muu tekijä voi liittyä järjestelmään ja saada lainauksen perusteella korvausta kirjastoissa tehdyistä lainoista.
Helsingin kaupunginkirjasta ei löydy tietääkseni kaikki teokset kattavaa lainaustilastoa, mutta toki kirjan lainamääriä voi kysyä kirjastossa. Jos tosin kirjailijalla on paljon teoksia, jokaisen lainamäärät täytyy katsoa yksitellen. Kovin näppärää se ei siis ole. Kirjaston tilasto-osasto pystyy varmasti saamaan...
Pastakirjoja on runsaasti. Tuorepastan teko-ohjeet ja reseptejä löytyy ainakin kirjoista :
• Suuri pastakeittokirja, 2004
• Franco, Silvano : Pasta, 2003
• Mansfield, Sally : Pastaruoat, 2002
• Castellucci, Leonardo : Italialaisia pastoja, 1998
• Pasta, 1998
• Della Crore, Julia : Maailman paras pasta, 1998
• Jäntti, Eeva : Kaiken maailman pastat, 1994
• Enkovaara-Astraldi, Maarit : Pastatieto, 1996
• Hazan, Giuliano : Klassinen pasta, 1994
Makkaran valmistuksesta on uudehko mainio kirja Haapio, Markku : Nakit ja muusi : suomalaisen makkarakirja, 2002. Suolen puhdistusta ei kirjassa tarkkaan selitetä, vaan neuvotaan tilaamaan suolet lihakauppiaalta. Vielä joitakin linkkejä verkolta : joulumakkaran teko-ohje http://www.finfood.fi/finfood/...
Nimeä Okka ei löydy ei valitettavasti löydy kirjaston etunimikirjoista. Väestörekisterin nimipalvelusta löytyy tieto, että tämän nimen kantajia on vain yksi vuosilta 1920-39. Okko sen sijaan yleisempi. Se on nimikirjojen mukaan Oskarin vanha puhuttelumuoto. Saksassa Okko on Oton rinnakkaisnimi. Ortodoksisessa kalenterissa sitä pidetään Prokopioksen muunnoksen Prokko lyhentymänä. Lisää etunimistä löytyy kirjoista Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja; Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön ; Vilkuna, Kustaa: etunimet.
