Lapin maakuntakirjaston lappilaisia kirjailijoita esitteleviltä sivuilta löytyy tietoa A. E. Järvisestä ja hänen tuotannostaan; osoite on http://www.rovaniemi.fi/taide/kirjasto/kirjail/aejarvi.htm .
Sivulla on myös luettelo A. E. Järvistä ja hänen tuotantoaan käsittelevästä kirjallisuudesta. Julkaisuluettelossa on romaanien ja erätarinoiden lisäksi myös mm. artikkeleita.
Aftonbladetissa 1.12.2004 julkaistun artikkelin mukaan kirjastonhoitajien kuukausipalkka vaihtelee Ruotsissa 18 000 -20 500 kr/kk. Katso http://www.aftonbladet.se/vss/kvinna/story/0,2789,310239,00.html.
Aftonbladetin tiedot on peräisin Ruotsin tilastokeskuksesta, Statistiska centralbyråetista, jonne suora osoite on http://www.scb.se/. Sivulta on linkki Statistikdatabaseniin, jota tilastohakuihin tottunut voi käyttää, mutta sivun ylälaidassa on myös Hitta rätt -linkki, josta helposti pääsee eteenpäin. Toimi näin: valitse Lönesummor tai Arbetsmarknad, jotka vievät eteenpäin sivulle, josta voi valita otsikon Sysselsättning jne. alta Yrkesregistret med yrkesstatistik. Valitse vielä Lönestrukturstatistik, ja sektorin valinnan jälkeen...
R. L. Stinen kirjoja on ilmestynyt suomeksi seuraavissa sarjoissa:
- Goosebumps
- Goosebumps special
- Kalmanväreitä
- The nightmare room
- Sinun suuri seikkailusi
Ensimmäinen myös suomen kieltä sisältävä sanakirja on Ericus Schroderuksen latinalais-ruotsalais-saksalais-suomalainen sanakirja Lexicon Latino-Scondium vuodelta 1637. 1600-luvulla ilmestyi myös muita, tämän ensimmäisen mukaan suppeita sanaluetteloita. Ensimmäinen varsinainen suomea sisältävä sanakirja on 1745 ilmestynyt Daniel Jusleniuksen tekemä Suomalaisen Sana-Lugun Coetus. Kirja on ensimmäinen, jossa suomen kieli on hakukielenä. (Lähde: Lehikoinen - Kiuru, Kirjasuomen kehitys, 1998) Poppiuksen tekemiä sanakirjoja ei kirja mainitse, eikä niitä löytynyt muidenkaan lähteiden avulla.
Suomen lakimiehet 2007 -matrikkelista ei löydy Taimi Määttää. Määttä -nimisiä naispuolisia juristeja tässä matrikkelissa on Määttä, (os. Manninen) Aila Kaisa ja Määttä (os. Oksa) Johanna Miriam.
Osaksi Suomeen kuuluva Märket-saari näyttäisi olevan hiukan Kreikan Korfua lännempänä. Märketin pituuspiiri on 19°07′53″E, Korfun saarella olevan Korfun kaupungin 19°55′0″ E.
Pienempi luku kertoo läntisemmästä sijainnista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maantiede
http://toolserver.org/~geohack/geohack.php?language=fi&pagename=Korfu_(…
Imagen ehdokas ensimmäiseksi Suomessa painetuksi CD-levyksi voi hyvinkin pitää paikkansa: ajankohta osuu hyvin yhteen kotimaisen CD-tuotannon aloittamisen kanssa. Ensimmäinen suomalainen CD-tehdas CD-Linja Oy aloitti toimintansa 1990-luvun puolivälissä. Jo alunperin 60-prosenttisesti ruotsalaisen DCM:n (Digital Communication Media) omistuksessa olleesta CD-Linjasta tuli vuonna 2001 osa DCM-konsernia. Se yhdistyi tanskalaiseen SDC DanDisciin vuonna 2005, ja näin muodostuneen yhteispohjoismaisen konsernin nimeksi tuli Dicentia. - Nykyään ainoa suomalaisomistuksessa oleva CD- ja DVD-tehdas on Data-Mate.
Lähteet:
Mika Koivusalo, CD-levyjä suomalaisesta tehtaasta. Hifi 6-7/1996
Juhani Kolomainen, Äänen kuningatar : kotimainen cd-levyjen...
Mahtaisiko kyseessä ole laulu Metsässä, jonka on säveltänyt C.M. v. Weber. Laulu löytyy Rikströmin nuottijulkaisusta Kolmiäänisiä laulua -vihkosta nro 2.
Alla mainituista lehdistä löytyy lasten haalarin kaavat:
- Suuri käsityölehti: 2013: 4, s. 76-79 (lasten hupullinen vetoketjullinen collegehaalari)
- Suuri käsityölehti: 2014: 1, s. 34, 48 (Joustavasta ja pehmeästä farkkukankaasta ommellut haalarit, joissa nauhakuja vyötäröllä
- Ottobre design: 2014: 6, s. 24, 27-28, 50-51 (Vetoketjullinen vuoritettu fleecehaalari)
Lehdet ovat lainattavissa joistakin Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?formids=target&suite=def&reser…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?formids=target&suite=def&reser…
Suomessa yleisin veriryhmä on A+ johon kuuluu 35 prosenttia suomalaisista. Toiseksi yleisin on O+, joka on 28 prosentilla suomalaisista. Lisätietoa veriryhmistä Veripalvelun sivuilla https://www.veripalvelu.fi/verenluovutus/veren-matka/veriryhmat
Minikarjaa, hyönteiset ruokana -kirjan kirjoittanut Lena Huldén sanoo, että kaakaota (suklaan raaka-aine) ei voi valmistaa sillä tavalla, ettei siinä olisi hyönteisiä. Esimerkiksi Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto määrittelee, että 100 grammassa suklaata voi olla enintään 60 hyönteisjäämää. Vegaanisissakin suklaissa voi siis olla hyönteisjäämiä, mutta ehkä sen voi ajatella niin, että niitä ei ole tarkoituksella sinne laitettu, toisin kuin maitoa maitosuklaaseen. Toki tämä on varmasti jokaisen henkilökohtaisesti mietittävä. Hyönteisjäämiä voi olla myös esimerkiksi tomaattikastikkeissa ja hedelmämehuissa.
Sekä kaakao että kaakaovoi tehdään kaakaopavuista, jotka ensin paahdetaan ja sen jälkeen jauhetaan hienoksi. Sen jälkeen...
Aino Havukaisen ja Sami Toivosen luomien Tatun ja Patun seikkailuista voi lukea ruotsiksi seuraavista kirjoista:
Sixten & Blixten på dagis (Tatu ja Patu päiväkodissa, 2008)
Sixten Blixten går till jobbet (Tatu ja Patu työn touhussa, 2009)
Sixtens & Blixtens skruvade sovbok (Tatun ja Patun outo unikirja, 2009)
Det här är Finland (Tatun ja Patun Suomi, käännös Janina Orlov, 2007)
Sixtens & Blixtens underliga uppfinningar (Tatun ja Patun oudot kojeet,2008)
Kirjat on ruotsintanut Janina Orlov.
Englanniksi Tatun ja Patun seikkailuista voi lukea kirjoista
This is Helsinki (Tatu ja Patu Helsingissä 2012)
This is Finland (Tatun ja Patun Suom, 2007)
Tatu's and Patu's marvelous Christmas (Tatun ja...
Koordinaattori on "henkilö, jonka tehtävänä on sovittaa yhteen prosessin eri vaiheita siten, että prosessi etenee asianmukaisesti ja aikataulussaan."
"Koordinaattori on yleisnimitys henkilölle, joka koordinoi tiettyjä asioita yrityksessä jotka liittyvät pääasiassa asioiden järjestämiseen, aikatauluttamiseen, kokousten valmistelu ja muun samankaltaiset tehtävät. [--] Koordinaattorin tehtäviä voivat olla esimerkiksi arviointien ja kokousten valmistelu ja järjestäminen, projektien valmistelu ja suunnittelu ja yleensäkin erilaisista asioista koostuvien kokonaisuuksien hallintaa."
Kaisa katsotaan usein Kaisun rinnakkaisnimeksi. Joskus liitetään Kasinaan, joka oli marttyyri 300-luvulla. Toisinaan Kaisu-nimen katsotaan tulleen Katariinasta. Kannattaa tutustua myös kirjaston nimikirjoihin, esim. Kiviniemi, Rakkaan lapsen monet nimet sekä Lempiäinen, Suuri etunimikirja.
Useassa tieteellisessä kirjastossa on teos, jossa lienevät Rovaniemen kaikki säilyneet rakennukset:
Haavikko, Jari: Katoava Rovaniemi : vanhan rakennuskannan inventointi 1984-1986. Lapin maakuntamuseon julkaisu, 1986. 80 s.
Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa on tehty seuraava pro gradu –työ, jonka lähdeviitteistä saattaa löytyä hyödyllisiä teoksia:
Heikkinen, Jaakko: Kenttäradan monet kasvot : saksalaisten kenttärata 1942-1944 Hyrynsalmelta Kuusamoon arkistojen valossa ja aikalaisten kuvaamana. 1998. 101 lehteä.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on teoksia, jotka kannattaa tarkistaa, mm.:
Radoilta ja ratojen varsilta : rautatieläisten elämää entisaikaan heidän itsensä kuvaamana / toimittanut Ilmar Talve. Suomalaisen...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on mm. seuraavat Antti Heikkilän kirjat:
Täydentävä hoito (1996)
Mies, prätkä ja maantie : peloista ja niiden voittamisesta (1997)
Selkä (1998)
Ruumiin evankeliumi (2000)
Hevosmies (2001)
Elämän paras aika (2002)
Hyvän olon keittokirja : opas vähähiilihydraattiseen ja ravinteikkaaseen ruokavalioon (2003)
Hyvän olon keittokirja 2 (2004)
Mielenrauha (2005)
Ravinto & terveys (2006)
Näin me keitämme (2007)
Diabeteksen hoito ruokavaliolla (2008)
Siunattu kipu (2009)
Tarkemmat tiedot kirjojen sijainnista ja saatavuudesta löytyvät Vaski-verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=…
Tyttö tuulispää on alkuperäiseltä nimeltään The Middle Moffat, ja Tuulispää ja pikkuveli (alkukielellä Rufus M.) on Tyttö tuulispään jatko-osa.
Eleanor Estes kirjoitti kaiken kaikkiaan neljä kirjaa Moffatin perheestä: The Moffats (1941, suom. Kadun hauskin talo), The Middle Moffat (1942), Rufus M. (1943) ja The Moffat Museum (1983).
Tässä muutamia uudempia ja vanhempia tyttöjen ja nuorten naisten kasvukertomuksia. Lisätietoa kaikkien näiden kirjojen sisällöstä ja kirjailijoista kannattaa katsoa kaunokirjallisuuden Kirjasampo -palvelusta http://www.kirjasampo.fi
Fagerholm, Monika: Diiva , Otava, 1998 – erään aikuistumisen ikiomat aakkoset
Hännikäinen, Liisa: Maisa ja Maisan rakkaus : romaani, Otava, 1983 - aikuistuvan naisen muotokuva hevosurheilun piirissä
Kaipainen, Anu: Vilulinnut : romaani WSOY, 1987 - suhde vanhempiin sekä tytön heräävä seksuaalisuus, kotoa irtautuminen
Kilpi, Eeva: Kukkivan maan rannat 4. p., WSOY, 1996 – aikuistuminen, muutto kotoa 1950 -luvulla
Koivisto, Sesse: Viivy vielä leppälintu, Otava, 1990 – pappilan tytön aikuistuminen 1940 –luvulla...
