E-kirjoja tuotetaan tällä hetkellä lukuisissa eri formaateissa ja niiden lukeminen onnistuu vielä useammalla erilaisella laitteella. Alleviivauksen suhteen julkaisuformaateilla ja eri tiedostomuodoilla ei pahemmin ole merkitystä. Alleviivausmahdollisuus onkin enemmän kiinni siitä tukeeko kyseinen lukulaite kyseistä ominaisuutta. Pääsääntöisesti voidaan sanoa, että kosketusnäytöllisistä versioista alleviivausmahdollisuus löytyy. Kosketusnäytöllisissä lukulaitteissa alleviivaus tapahtuu pääasiassa suoraan tekstiä alleviivaamalla kynällä tai sormella. Muissa lukulaitteissa toiminta löytyy valikkorakenteista. Alla listaus suosituimmista lukulaitteista ja niiden alleviivausmahdollisuuksista:
Amazon Kindle: Uusimmissa versioissa alleviivaus...
Kodin uusi lääkärikirja (Valitut palat,2006, ISBN 9515846676)sivulla 821 sanotaan, että raskauden kestoaika eli gestaatioikä lasketaan perinteisesti viimeisten kuukautisten alkamispäivästä lukien. Tosiasiassa raskaus alkaa hedelmöitymisestä, joka tapahtuu 28 vuorokauden pituisessa kuukautiskierrossa 14 vuorokauden kuluttua kuukautisten alkamisesta eli 14 päivää ennen odotettavissa olevien kuukautisten tuloa. Hedelmöitymishetkeä on ilman laboratoriokokeita vaikea määrittää, kun taas viimeisten kuukautisten alkamispäivä on yleensä tiedossa.
Synnytyksen laskettu aika on 280 päivää (40 viikkoa) viimeisten kuukautisten alkamispäivästä lukien.
Kaks'plus -lehden nettisivustollakin sanotaan, että "laskettu aika voidaan määrittää viimeisten...
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä (http://www.turku.fi/kirja/) löytyy hotelli- ja ravintola-alan kirjallisuutta luokasta 68.8 (käytä tarkkaa hakua). Lisäksi tämän alan kirjoja voi hakea asiasanoilla "hotellit", "ravintolat", "ravitsemisala" ja "ravitsemisliikkeet".Tarjoilu löytyy luokasta 68.26 ja kokin työ luokasta 68.2-. Esimerkkejä näin löytyvistä kirjoista ovat Hemmi, Marja: Avec : asiakaspalvelua ravintolassa, 1998 ja Hallamaa, Timo: Yritystoiminta hotelli-, ravintola- ja matkailualalla, 1997.
Kirjastoon tulee myös alan lehtiä, esim. Vitriini 2000 : majoitus- ja ravitsemisalan ammattilehti sekä Pam 2000 : palvelun ammattilaiset : serviceproffsen.
Olemme yhteistyössä päätyneet ehdottamaan seuraavia romaaneja: ensimmäiseksi tulivat mieleen tajunnanvirran klassikot: James Joycen Odysseus, Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä-sarja, Virgia Woolfin teokset (erit. Majakka ja Aallot) sekä Hermann Brochin Unissakulkijat-sarja.
Lisäksi Dostojevskin tuotanto, Hermann Hessen Arosusi, Gertrude Steinin Ida, Bo Carpelanin Alkutuuli, Annika Idströmin Veljeni Sebastian. Uusimpia ovat Alan Lightmanin Einstein unet, Brjörn Ranelidin Synti ja Rakkauden sisimmäinen huone, Carina Rydbergin Korkeinta kastia.
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta http://finna.fi ,joka sisältää tiedot Suomessa painetuista kirjoista ei anna tekijältä yhtään julkaisua. Yksittäistä runoa esimerkiksi useamman runoilijan valikoimateoksesta ei tietokannoista yleensä löydä, koska runojen nimiä ei ole tallennettu.
Tähtien väri - valikoima amerikkalaista runoutta, Ville Repo WSOY 1992 sisältää valikoiman suomennettuja runoja mm. Robert Frostilta muttei kysymääsi. Runoilijoiden nimet on tässä tapauksessa tallennettu Plussa-aineistohakuun http://www.libplussa.fi muttei Fennicaan.
Tekijänoikeuslain 1§:n mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen. Tämän mukaan käyttöön siis tarvittaisiin lupa.
Ensimmäinen myös suomen kieltä sisältävä sanakirja on Ericus Schroderuksen latinalais-ruotsalais-saksalais-suomalainen sanakirja Lexicon Latino-Scondium vuodelta 1637. 1600-luvulla ilmestyi myös muita, tämän ensimmäisen mukaan suppeita sanaluetteloita. Ensimmäinen varsinainen suomea sisältävä sanakirja on 1745 ilmestynyt Daniel Jusleniuksen tekemä Suomalaisen Sana-Lugun Coetus. Kirja on ensimmäinen, jossa suomen kieli on hakukielenä. (Lähde: Lehikoinen - Kiuru, Kirjasuomen kehitys, 1998) Poppiuksen tekemiä sanakirjoja ei kirja mainitse, eikä niitä löytynyt muidenkaan lähteiden avulla.
HelMet-kirjastoissa on sekä lainattavia että paikan päällä luettavia käsityölehtiä. Oheisena linkki listaan, josta näet HelMet-kirjastojen käsityölehdet. Kunkin lehden nimeä klikkaamalla voit tarkastaa, mihin kirjastoihin niitä tulee ja missä ne ovat luettavina ja mistä kirjastoista löytyy mitäkin numeroa lainattavaksi:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=k%C3%A4sity%C3%B6*&searchscope…
Jos käsityölehtien lista tuntuu turhan pitkältä, niin hakusanalla "ompelu" saat suppeamman luettelon lehtiä:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=ompelu&searchscope=9&m=9&l=&b=…
Liljankukan italiankielinen versio on nimeltään Restera. Italiankieliset sanat on tehnyt Umberto Marcato.
Liljankukan englanninkielisiä versioita on ainakin kaksi: nimellä Lilywhite (englanninkieliset sanat Kari Karikallio) ja nimellä Lily blossom (englanninkieliset sanat Jim Pembroke).
Lilywhite-niminen versio löytyy Jartse Tuomisen cd-levyltä Black & blue, jolla sen laulaa Clyneese Folsom. Cd-levyn tekstilipukkeessa on laulujen sanat.
Lily blossom -niminen versio löytyy esim. Pedro's Heavy Gentlemen -yhtyeen cd-levyltä Reggae. Laulajana on Peps Persson.
Kansallisarkiston ylläpitämästä Arkistojen Portti -palvelusta löytyy aiheeseen liityvä artikkeli "Kruununtilojen katselmukseen liittyvät aineistot". Se sisältää tietoa kruununtiloista sekä niihin liittyvien asiakirjojen saatavuudesta. Koska myös kruununtorpat olivat kruununtiloja, saattaisi kyseinen artikkeli auttaa etsinnöissäsi. Tässä on linkki artikkeliin: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Kruununtilojen_katselmuksee…
Artikkelista käy esimerkiksi ilmi, että lääninhallitusten konttoreiden arkistoissa on asukkaanvaihdoksia koskevia asiakirjoja, jotka saattavat valottaa tilojen historiaa: "Kruununtilojen haltijainvaihdokset ja myös niissä syntyneet riidat käsiteltiin kuvernöörin toimesta. Asiain käsittely tuotti runsaasti talojen...
Nämä käsitteet löytyvät varmaankin psykologian kirjan tekstiosasta. Ne liittyvät oppimisen strategioihin.
Niitä kuvataan esim. Hanna-Maria Haaviston opinnäytteessä Yläasteikäisten oppilaiden suoritusstrategioiden yhteys hyvinvointiin ja koulumenestykseen, s. 6 suunnilleen seuraavasti.
Illusorisen hohteen optimismi -strategiaa käyttävät oppilaat luottavat vahvasti omaan menestymiseensä ja katsovat menestyksen johtuvan heidän omista ansioistaan. He asettavat itselleen korkeita tavoitteita ja työskentelevät määrätietoisesti saavuttaakseen ne.
Defensiivisen pessimismin mukaan toimivat ovat epävarmoja menestyksestään ja he asettavat matalampia tavoitteita. Haastavassa tilanteessa he kokevat ahdistusta, mutta työskentelevät ahkerasti...
Lapsensa uhraavasta kellonvalajasta runoili Uuno Kailas. Ensimmäinen versio runosta ilmestyi nimellä Kellonvalaja : pääsiäislegenda Suomen kuvalehden numerossa 15-16/1927. Lopullisessa muodossaan runo – nyt nimeltään Kellojen legenda – julkaistiin Kailaan kokoelmassa Uni ja kuolema (1931). Molemmissa versioissa lapsi on tyttö – ei poika.
Kellojen legendan dramaattinen loppuhuipennus kuuluu näin:
"Veti syliinsä tyttären / ja suuteli, silmät peitti / ja – sulavaan vaskeen heitti. / Se armaan ahmaisi sähisten. // Miten alkoi, taivas ties, / sinä päivänä malmi elää. / Te kuulette, kuinka se helää. / Se mies oli ehtoolla hullu mies." (Uni ja kuolema, s. 89)
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta voi etsiä kirjailijoita sanoilla kirjastonhoitajat tai kirjastovirkailijat. Listat ovat melko pitkät. Tässä muutamia esimerkkejä kirjailijoista, jotka ovat työskennelleet tai työskentelevät kirjastossa.Raija SiekkinenMaisku MyllymäkiBo CarpelanMary Ann SchafferVolter KilpiJorge Luis BorgesHelena AnhavaJorma EttoAnn-Christin AntellMathias RosenlundSilene LehtoKati TervoNelli Hietalahttps://www.kirjasampo.fi/fi Kirjastokaistalla on sarja Kirjaston kirjailijat:https://www.kirjastokaista.fi/kirjaston-kirjailijat-sarja/ Aiheesta on kysytty palvelussamme aiemminkin. Tässä vanha vastaus:https://www.kirjastot.fi/kysy/ketka-tunnetut-suomalaiset-kirjailijat-n?…
Kyseessä ovat varmaankin nykykirjailijat
Larisa Vanejeva
Valerija Narbikova
Tällä tavoin heidän nimensä kirjoitetaan suomalaisen
translitterointijärjestelmän mukaan. (Saman järjestelmän mukaan Petrusevskajan etunimi kirjoitetaan "Ljudmila". Tietänet myös, että hänen sukunimensä ensimmäinen ässä on oikeasti hatullinen suhu-s.)
Aiheeseesi löytyy 2 kirjaa Porin kaupunginkirjastosta. Seppälä, Ari : Sieniviljelijän pieni käsikirja : perustietoa ja käytännön ohjeita niille, jotka haluaisivat harrastaa sienten viljelyä : herkkusieni, siitake, osterivinokas, koivunkantosieni, korvasieni, 1993.
Tunnetko viljelysienemme ? : herkkusieni, siitake, osterivinokas, julk. Helsingin yliopisto maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, 1991.
Helsingin Yliopiston kirjastosta voit tehdä kaukolainan kirjasta Vanhala, Anne : Sieniä sienimöstä : herkkusienten, siitaken ja vinokkaiden viljelytekniikka ja tuotantokustannukset, julk. Helsinki Työtehoseura, 1991.
Löydät myös paljon hyviä linkkejä esim. sanoilla siitake tai osterivinokas, tekemällä haun Evreka,fi -hakupalvelun kautta http...
Eve Hietamiehestä ja hänen vanhemmistaan Heikki ja Laila Hietamiehestä löytyy jonkin verran tietoa Otavan nettisivuilta osoitteesta http://www.otava.fi/kirjailijat/
Heikki Hietamiehestä on tietoa myös osoitteessa http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/hietamiesheikki.html
ja Laila Hietamiehestä osoitteessa http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/hietam.html
Heikki ja Eve Hietamiestä on haastateltu Kodin kuvalehden numerossa 2/99 Ulla Ahvenniemen artikkelissa Eve ja Heikki Hietamies: Armotonta menoa s.36-38
Kodin kuvalehden artikkelissa mainitaan myös Even avopuoliso Alan. Teoksen Kuka kukin on 2001 mukaan Evellä on kaksi siskoa, Kristiina s.1958 ja Anuliina s.1968
Evestä, Heikistä ja Lailasta on tietoa kirjassa...
Turvekammin rakennusohjeita löytyy ainakin seuraavista vanhoista Erä-lehdistä:
Erä nro 9, 1984, s. 22-23: "Turvekammit"
Erä nro 1, 1995, s. 29-31: "Itsetehty turvekammi"
Malcolm Birdin Suurta noitakirjaa ei aiota poistaa kirjastosta, koska se on noitakirjojen klassikko, jota ei enää saa mistään. Sen omaksi ostaminen ei siis onnistu kirjastonkaan kautta.
Suomen lakimiehet 2007 -matrikkelista ei löydy Taimi Määttää. Määttä -nimisiä naispuolisia juristeja tässä matrikkelissa on Määttä, (os. Manninen) Aila Kaisa ja Määttä (os. Oksa) Johanna Miriam.
