Kaipaamasi runon ruotsinnos ”Frid” löytyy Barbara Helsingiuksen ruotsintamana nuottikirjasta ”Eino Leino” (1992). Ruotsinnoksessa ovat mukana alkuperäisen runon kaikki kolme säkeistöä. Kirjan saatavuustiedot HelMet-kirjastoista ovat katsottavissa osoitteesta http://www.helmet.fi/record=b1021955~S3*fin, ja sieltä voit halutessasi myös varata kyseisen nuottikirjan.
Suhteellisen uusia ja hyviä olisivat Johanna Tuomolan Kivalan etsivät -sarja sekä Anna Janssonin Emil Wern tutkii -sarja. Molemmissa sarjoissa useita eri kirjoja.
Lisäksi myös Johanna Hulkon Geoetsivät -kirjat ovat suosittuja. Niitä on ilmestynyt jo 6 osaa.
Lasten ja nuorten salapoliisikirjoja on suhteellisen paljon.
Voisimme mainita vielä Jari Mäkipään Etsiväkerho Hurrikaani -sarjan sekä Kari Evinsalon Etsivä Vertti -kirjasarjan.
Mikäli tarkoitat kaukolainausta Sibelius-Akatemiasta, voit tehdä kaukolainapyynnön Vaskin sivulta https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana kohdasta Kaukolainat ja sitten "Kaukopalvelutilaus".
Kaukopalvelu on kirjastojen välistä toimintaa, ja sen avulla voit hyödyntää koko kirjastoverkkoa. Jos missään Vaski-kirjastossa ei ole haluamaasi teosta, se voidaan tilata muualta kaukopalvelun kautta. Kaukolainat ovat maksullisia. Kirjastot perivät kaukolainoista lähettävien kirjastojen maksujen lisäksi tilausmaksun (4 €).
Sanonta on tullut englannin kieleen Japanista. Shintolaisen pyhätön porttiin on 1600-luvulla kaiverrettu kuva kolmesta viisaasta apinasta, joista yksi on peittänyt silmänsä, yksi korvansa ja yksi suunsa. Niiden japaninkieliset nimet Mizaru, Kikazaru ja Iwazaru merkitsevät juuri "ei näe", "ei kuule" ja "ei puhu". Tämän symbolin kautta sanonta on ilmeisesti levinnyt tullut yleiseen käyttöön englannin kielessä 1900-luvun alussa.
Itse sanonta on ollut kauan käytössä ympäri Aasiaa. Sen uskotaan syntyneen Kiinassa ehkä 400-luvulla ennen ajanlaskun alkua ja perustuvan Kungfutsen lausahdukseen. Toisten teorioiden mukaan se olisi peräisin muinaisesta Egyptistä. Sanonnan mukaan ihmisen tulee pidättäytyä katsomasta...
Taulujen ja signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan. Näin kirjaston ammattitaidolla en löytänyt taitelijaa. Kuvataiteilijamatrikkelista on melko vaikea selata, kun tuo nimikirjoitus on aika taiteellinen.
Asiantuntijoita löytää esimerkiksi suurista taide- ja antiikkihuutokaupoista, tässä muutama: Bukowski's sekä Hagelstam ja Helander.
Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelista voisi ehkä myös olla apua etsinnöissä, sitä on saatavilla useista kirjastoista.
Australiassa on maahantuotavalle tavaralle hyvin tiukat bioturvallisuussäännökset, joilla pyritään estämään haitallisten eliölajien ja tautien pääsy maahan. Ruoka ja elintarvikkeet ovat yksi keskeinen sääntelyn kohde, mutta täysin kiellettyä ei elintarvikkeidenkaan vienti Australiaan ole – esimerkiksi leipätuotteet (omaan käyttöön) kuuluvat sallittujen tuotavien ruokatavaroiden joukkoon.
Tarkempia tuoteryhmäkohteisia tietoja löytyy Australian rajavartioviranomaisen verkkosivuilta:
What food can you bring in? (abf.gov.au)
Yksityiskohtaiset tiedot Australian bioturvallisuutta koskevat tuontiehdot sisältävästä BICON-tietokannasta:
BICON - Australian Biosecurity Import Conditions (agriculture.gov.au)
Suomesta kertovia runoja on muun muassa seuraavissa kirjoissa:
Juuret Suomessa: ulkosuomalaisten runoantologia,
Kotimaani: itsenäinen Suomi runouden kuvastimessa,
Suomeni laulut,
Suomi synnyinmaani sekä
Suuri runokirja: valikoima perinteistä suomalaista runoutta
Etsimäsi kuvakirja on Camilla Mickwitzin Emilia ja kolme pikkuista tätiä (Weilin + Göös, 1979). Siitä on kaksikin painosta, elokuva ja äänikirja:
http://www.helmet.fi/record=b1407776~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1407777~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1021442~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1407783~S9*fin
Elohiiri (myokymia) on yleensä toisessa alaluomessa tai jossakin silmän ympäristössä http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00… ja
http://www.tohtori.fi/?page=5331684&id=7415790
Neurologian kirjassa on kerrotaan, että kyseessä on tavallinen ja terveelläkin henkilöllä oleva tahaton lihasten nykiminen.
Helsingin sanomissa on monipuolinen artikkeli elohiirestä. Elohiiri voi johtua silmien lihasten kuormittumisesta, ehkä toisen silmän lihakset kuormittuvat enemmän http://www.hs.fi/elama/a1342927713291
Helsingin kaupunginkirjasto toimii Suomen yleisten kirjastojen keskuskirjastona. Keskuskirjastotoiminta perustuu kirjastoasetukseen. Sen mukaan yleisten kirjastojen keskuskirjaston tehtävät ovat mm. toimia yleisten kirjastojen valtakunnallisena kaukopalvelukeskuksena ja edistää toisaalta yleisten kirjastojen sekä toisaalta yleisten ja tieteellisten kirjastojen yhteistoimintaa. Keskuskirjaston näkyvintä toimintaa on kaukolainapalvelu. Lisää tietoa yleisten kirjastojen keskuskirjaston tehtävistä saat esimerkiksi Fast-hakupalvelun kautta hakusanalla "keskuskirjasto" tai osoitteesta http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/keskuskirjasto/tehtavat.htm.
Lisäksi Suomessa toimii kymmenen tieteellistä keskuskirjastoa, joiden tehtävänä Valtioneuvoston...
Töölön, Itäkeskuksen ja Vuosaaren kirjastoissa on koneellisesti ilmastoidut lukusalit, samoin Sellon kirjastossa Espoossa. Vantaan kirjastoista ei kesähelteellä viileitä lukusaleja löydy.
Lähiaikoina remontoidussa Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa Vuorikadulla on varmasti toimiva ilmastointi, yhteystiedot: http://www.helsinki.fi/opiskelijakirjasto/
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa äänikasetti alkaa olla väistyvä materiaalityyppi ja lauluharjoituksia löytyikin vain yhdeltä kasetilta:
Hapuoja, Maija: Laula oikein 1
- laulunopas ja c-kasetti, sisältää harjoituksia
Monissa laulunoppaissa on nykyään sen sijaan mukana cd-levy, esim.
Allen, Jeffrey: Jeffrey Allen’s secrets of singing
- nuotti + 2 CD-levyä
Brown, Oren L.:Discover your voice: how to develop healthy voice habits
- kirja + CD-levy, sisältää äänenkäyttöharjoituksia
Rose, Bob: Contemporary singing techniques: women’s edition
- laulunopas ja CD-levy, käsittelee äänenmuodostusta ja laulutekniikkaa
Myös Nicola Vaccain Metodo pratico di canto italiano-laulunoppaista löytyy painoksia, joissa on mukana CD-levy.
Oletan, että...
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta selvisi, että Dan Anderssonin runotuotannosta on suomennettu 2 kokoelmaa:
Miilunvartijan lauluja ynnä muita runoja. Porvoo : WSOY , 1948. ja
Lauluja elämälle / Nils Ferlin, Dan Andersson ; [kääntänyt Aappo I. Piippo]. Tukholma : Finn-Kirja , 1980.
Suoraan en saanut mistään selville, onko runoa suomennettu, joten kannattaa tutkia onko sitä em. kokoelmissa.
Kyseessä voi olla esim. jokin seuraavista teoksista. Mahdollisuutta saada kaikki teokset ja tarkastaa niiden yhteensopivuus kysymyksen kuvauksen kanssa ei ollut.
1.
Oehlenschlaeger, Adam, Aladdin eli ihmeellinen lamppu: WSOY , 1954. 73 sivua. Sarja: (Pieni kirjasto 12). Tämä teos on kaukolainattavissa.
2.
Aladdin ja taikalamppu : itämainen satu. Julkaisija: Porvoo : WSOY , 1936. Ulkoasu: [4], 30 s. Sarja: (Satupirtti ; N:o 2).
3.
Lienee kaukolainattavissa ainakin lukusalilainaksi.
Aladdin, lampun prinssi Tarina Pekka Housunkuluttajasta / tarinan kirjoitti Unilukkari ; kuvat piirsi Ola Fogelberg
Julkaisija: Helsinki : Kulutusosuuskuntien Keskusliitto , 1928
Ulkoasu: 8 lehteä. Lienee kaukolainattavissa ainakin lukusalilainaksi.
4.
Tuhannen...
Runo löytyy Pasilan pääkirjastosta ruotsiksi nimellä 'Vattenfallet' ja teoksesta :
FRÅN DUBBELÖRNEN TILL HAMMAREN OCH SKÄRAN: Rusk dikt från 200 år
JULKTIEDOT 1989
STAND NRO 91-7922-009-6
HEL LUOKKA 2.2
Suomalaisen nimikirjan mukaan Tuomaala kuten myös Tuomala ja Tuomola ovat asutusnimestä sukunimeksi siirtyneitä nimiä. Näiden asutusnimien taustalla on ristimänimi Tuomas.
Tuomaala tunnetaan talonnimenä eri puolilla maata. Sukunimenä sitä on runsaimmin Pohjanmaalla, Pohjanlahden perukassa ja Pohjois-Kainuussa. Mutta sitä esiintyy myös Hämeen läänin alueella ja Jyväskylän seudulla.
Tuomaala-, Tuomala- ja Tuomola- nimistä on kaikista sukunimentapaisia asiakirjamerkintöjä 1500-luvun puolivälistä lähtien.
Lähde:
Suomen kielen sanakirjat. 6 : Suomalainen nimikirja / etunimet: Kustaa Vilkuna ; avust.: Marketta Huitu ja Pirjo Mikkonen ; sukunimet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala
Otava, 1984
E-kirjoja tuotetaan tällä hetkellä lukuisissa eri formaateissa ja niiden lukeminen onnistuu vielä useammalla erilaisella laitteella. Alleviivauksen suhteen julkaisuformaateilla ja eri tiedostomuodoilla ei pahemmin ole merkitystä. Alleviivausmahdollisuus onkin enemmän kiinni siitä tukeeko kyseinen lukulaite kyseistä ominaisuutta. Pääsääntöisesti voidaan sanoa, että kosketusnäytöllisistä versioista alleviivausmahdollisuus löytyy. Kosketusnäytöllisissä lukulaitteissa alleviivaus tapahtuu pääasiassa suoraan tekstiä alleviivaamalla kynällä tai sormella. Muissa lukulaitteissa toiminta löytyy valikkorakenteista. Alla listaus suosituimmista lukulaitteista ja niiden alleviivausmahdollisuuksista:
Amazon Kindle: Uusimmissa versioissa alleviivaus...
Etsimäsi on varmaankin vuonna 1973 suomennettu Tomi Ungererin kuvakirja Herra Myssysen hirmuinen otus (suomentaja Kirsi Kunnas). Herra Myssynen on eläkkeellä oleva entinen veronkantomies, jonka puutarhaan ilmestyi lumppukasaa muistuttava otus. Tiedemiehetkin ihmettelivät outoa otusta, kunnes lumppukasan sisältä löytyy kaksi lasta.
Sama tekijä on myös valikoinut ja kuvittanut kirjan nimeltä Petronella ja muita satuja (1975). Sen saduista yksi, Punahilkka, on Ungererin uusi versio vanhasta sadusta.
Molemmat kirjat löytyvät Helmet-kirjastojen kirjavarastosta Pasilan kirjastosta ja Herra Myssynen myös Puistolan kirjastosta:
http://helmet.fi/
Englanninkielisinä ja skannattuina versioina Herra Myssynen eli Monsieur Racine löytyy netitsekin:
http...
Kodin uusi lääkärikirja (Valitut palat,2006, ISBN 9515846676)sivulla 821 sanotaan, että raskauden kestoaika eli gestaatioikä lasketaan perinteisesti viimeisten kuukautisten alkamispäivästä lukien. Tosiasiassa raskaus alkaa hedelmöitymisestä, joka tapahtuu 28 vuorokauden pituisessa kuukautiskierrossa 14 vuorokauden kuluttua kuukautisten alkamisesta eli 14 päivää ennen odotettavissa olevien kuukautisten tuloa. Hedelmöitymishetkeä on ilman laboratoriokokeita vaikea määrittää, kun taas viimeisten kuukautisten alkamispäivä on yleensä tiedossa.
Synnytyksen laskettu aika on 280 päivää (40 viikkoa) viimeisten kuukautisten alkamispäivästä lukien.
Kaks'plus -lehden nettisivustollakin sanotaan, että "laskettu aika voidaan määrittää viimeisten...
