Turun kaupunginkirjastossa voi tulostaa omia tekstitiedostojaan kaikissa toimipisteissä. Tulostus on mahdollista pääkirjaston Uutistorilla, samoin lähikirjastojen työasemilla. A4-kokoiset mustavalkotulosteet maksavat 0,30€/sivu ja A4-kokoiset väritulosteet 0,50€/sivu.
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Erno on suomalainen muunnos nimestä Ernesti. Ernestin taustalla on saksalainen nimi Ernst, jonka merkitys on totínen, ankara, innokas taistelija.
Liikuntaviraston kautta tavoitetun kenttäpäällikön mukaan raidoitus syntyy yksinkertaisesti siten, että nurmea leikataan eri suunnista, jolloin se kääntyy hieman eri kulmaan näyttäen (kauempaa katsottuna) vaaleammalta tai tummemmalta. Efekti saadaan aikaa aivan tavallisilla kelaleikkureilla. Periaatteessa voidaan myös käyttää erityistä nurmen pintaan ruiskutettavaa kasvuainetta, jolla saadaan aikaan vihreämpi värisävy. Kenttäpäällikön mukaan tätä kikkaa ei kuitenkaan Suomessa käytetä, ei ainakaan yleisesti.
Hei,
Australiasta löytyy internetin hakukoneilla hyödyllisiä osoitteita. Esim. Google-haulla (http://www.google.com/) hakusanoilla Australia and deserts mm. seuraavat:
http://www.auslig.gov.au/facts/geogarea.htm
http://members.ozemail.com.au/~michaelt/sdsa.html
http://members.ozemail.com.au/~michaelt/gibson.html
http://www.utexas.edu/depts/tnhc/.www/fish/dfc/australi/desrtgen.html
http://www.oneworldmagazine.org/focus/deserts/wamain.htm
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löydät hakusanalla aavikot kirjan MacQuinty: Aavikko ja hakusanoilla Australia : luonto kirjan Fox: The national parks and other wild places of Australia. Toki muissakin Australiaa koskevissa teoksissa kerrotaan aavikoista jossain määrin.
Tietoja Puolan Pyhän Nikolauksen päivän vietosta englanniksi Internetissä:
http://www.stnicholascenter.org/Brix?pageID=93
http://www.ncsu.edu/midlink/holidays/ligon.holiday/Poland/Poland.html
Seuraavissa kirjaoissa saattaisi olla myös Puolan Pyhästä Nikolauksesta:
Collins, Stella Ross: Christmas! : traditions, celebrations and food across Europe. 167 s. Kyle Cathie, 1999. (Pasilan ja Töölön kirjastot, lainassa.)
Connelly, Mark: Christmas : a social history. 264 s. Tauris, 1999. ( Leppävaaran kirjasto, lainassa.)
Yleistietoa Pyhästä Nikolauksesta suomeksi, ei Puolan päivänviettotavoista:
http://www.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/joulu/nikolaus.htm
Tämä katkelma on runosta tai pikku tarinasta nimeltä Olipa kerran. Teksti löytyy ainakin Lasten omasta aapisesta (s. 110), jonka tekijät ovat Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola. Tekstin kirjoittajaa ei Aapisessa mainita.
Lasten oma aapinen on ilmestynyt myös Otavan kustantamana näköispainoksena v. 2001 (2.p. 2003).
Muovien korjaamista käsitellään mm. teoksissa:
Muovikomposiitit (Ilkka Airasmaa et al.) Hki 1991. Julkaisija Muoviyhdistys
Kirjaa on saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta ja voitte tilata sen sieltä esim.Vantaan lähikirjastonne kautta.
Muovitekniikan perusteet (Veijo Kurri et al.) Hki Opetushallitus 2002 (1999).
Kirjan uudempaa painosta on saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta ja vanhempaa painosta myös Vantaan kaupunginkirjastosta.
Muovin suomalainen käsikirja. Hki Muovifakta 2000. Kirja on saatavissa Vantaan kaupunginkirjastosta.
Pääkkönen, Esko: Muovien hitsausmenetelmät. Tampereen teknillinen korkeakoulu 1988. Kirjaa on saatavissa mm. Oulun yliopiston kirjastosta ja Tampereen teknillisen yliopiston kirjastosta. Voitte tilata...
Tiedustelimme asiaa Gummerukselta ja saimme seuraavanlaisen vastauksen:
Saimi Lindroth lähetti tammikuussa 1946 julistettuun ja 31.3.1947
päättyneeseen romaanikilpailuun käsikirjoituksen nimimerkillä Taamottu.
Kirjan nimi oli "Se paikka ei ihmistä kestä". Hänen käsikirjoituksensa
pääsi myös palkintolautakunnan arvioitavaksi, mutta palkintoa ei tässä
kilpailussa tullut. Hänen käsikirjoituksensa kuitenkin lunastettiin
syksyllä 1947 ja kirja ilmestyi syksyllä 1948. Kirjan nimeksi oli tullut
"Taamottu" ja julkaistiin hänen omalla nimellään.
Kyseisesä romaanikilpailussa jaettiin kolme palkintoa seuraavasti:
1. palkinto Kihlakunnan tuomari Väinö Voipio, teoksesta "Yli lain ja
kaikkien tuomioiden"
2. palkinto Kirjailija Aini Alhovuori, teoksesta...
Nuottia ei ainakaan vielä ole. Iiro Rantalan vuonna 2008 ilmestyneellä levyllä, jolla on musiikkia Mari Rantasilan ohjaamasta Risto Räppääjä -elokuvasta, laulu on. Levyn tekstiliitteessä on laulun sanat. Levy on tulossa Pirkkalan kirjastoon, ja se on myös myytävänä.
Tilastokeskuksen StatFin -tietokannassa on kotitalouksien kenkien kulutukseen käyttämä euromäärä vuodessa
http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/tul/ktutk/ktutk_fi.asp , mutta niissä sukupuolta ei ole tilastoitu.
Kulutustutkimuksen mukaan kotitaloudet käyttivät rahaa jalkineisiin vuonna 2006 keskimäärin 185 €. Eniten rahaa kenkiin meni kahden huoltajan lapsiperheeltä, 360 euroa.
Tullin Uljas -tietokannasta saa maahantuotujen kenkien määrät ja arvot http://uljas.tulli.fi .
Etikettien kuvia löytyy satunnaisesti mm. käyttögrafiikkaa esittelevistä teoksista, joiden kirjastoluokka on 75.13. Olutta käsittelevät teokset löytyvät luokista 68.27 sekä 67.73. Enimmäkseen näissä teoksissa on kyse ulkomaisista olutmerkeistä.
Olutaiheisia teoksia joista löytyy kuvia etiketeistä ja mainoksista (enimmäkseen etiketeistä) kattavammin:
- Tikkanen, Unto: Suomalaisen olutkirja (1999)
- Ylänne, Kari: Olutta! (2008)
- Valta, Tuija: Olvi vuodesta 1878 (1998)
- Ölboken, toim. Tim Hampson (2010)
- Kenning, David: Maailman oluet (2012)
- Strömberg, Jari: Suomalainen olutkirja (1989)
Seppo Bonsdorffin teos "Suomen panimot: matrikkeli portteri-, olut ja sahtipaninoista 1756-1996" (1997) sisältää myös etikettejä. Maailmanlaajuisesti...
Venäläisen runoilijan Aleksandr Blokin (1880 – 1921) runoutta on suomennettu jonkin verran. Blokin runojen suomennoksia voi lukea seuraavista teoksista.
Runon pursi : maailmankirjallisuuden kertovaa runoutta (toim ja suom. Yrjö Jylhä, WSOY, 1934)
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 5 : slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja (toim. K.V.Trast, WSOY, 1936)
Venäjän runotar : valikoima venäläistä lyriikkaa (Kiparsky, V. ; Viljanen, Lauri, Otava, 1946)
Helikonin lähde : maailmanlyriikan suomennoksia (suom. Lauri Viljanen, WSOY, 1951)
20 Neuvostoliiton runoilijaa (suom Armas Äikiä, Valtion kustannusliike, 1960)
Neuvostolyriikkaa. 1 / toim. Natalia Baschmakoff, Pekka Pesonen, Raija Rymin ; suom. Anna-Maija Raittila, Pentti Saaritsa. (...
Ensimmäiseksi pitäisi tietää, mitä "Sua liikaa rakastan" -nimisistä lauluista etsitään. Mahdollisia vaihtoehtoja on nimittäin ainakin kaksi.
Ensinnäkin on Anita Hirvosen tunnetuksi tekemä Robert Benhamin laulu "When lovers say goodby", Chrisse Johanssonin suomenkielisenä versiona "Sua liikaa rakastan".
On myös olemassa Alexander Olshanetskyn, Chaim Towberin ja Don Rayen "I love you much too much", joka suomennoksena on saanut nimen "Sua liikaa rakastan" (siitä esiintyy tosin myös versio "En pelkää rakastaa".
Kummastakaan laulusta ei Viola-tietokannan mukaan ole tehty suomenkielistä nuottijulkaisua, joten näyttää siltä, että ainakin laulun sanat täytyy yrittää saada äänitteeltä. Nuotti voisi löytyä jostain ulkomaisesta julkaisusta.
Heikki...
Kysymykseen ei löydy selkeää vastausta. Alkuaan 1400-luvulla nimismiehet olivat talonpoikien keskuudesta valittuja eräänlaisia paikallisia luottamusmiehiä. 1600-luvulla heidän roolinsa muuttui, ja maaherrat alkoivat nimittää uusiksi nimismiehiksi aatelisia nimismiehiä hallintokäytännön muutoksen takia.
"Ensimmäiset nimismiehet nimitettiin 1400-luvulla, jolloin pitäjien asukkaat valitsivat nimismiehet keskuudestaan. Nimismiehet olivat eräänlaisia pitäjien luottamusmiehiä, jotka vastasivat yleisen järjestyksen pitämisestä ja verojen kokoamisesta sekä järjestivät käräjät ja toimivat niissä syyttäjinä. Ruotsin keskushallinto alkoi tiukentaa otettaan valtakunnasta 1600-luvulla, mikä näkyi myös nimismiesten roolissa. Nimismiesten nimittäminen...
Ristin juurella kulkee nimellä Pitkäperjantai.
Sanat ja sävel löytyvät nuotista
Ääni läheltä : lauluja Aaro Hellaakosken runoihin / Kaj Chydenius
Suku-forum sivustolle (http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-10128.html) oli lisätty myös runon sanat:
PITKÄPERJANTAI
Ristin juurella, taakkani alla
huohotan, mielellä musertavalla:
Herra, armahda mua.
Sanasi minulle oudoiksi jäivät.
Tuttuja vain oli turhuuden päivät.
Herra, armahda mua.
Kaukana kuljin sun tahtosi tieltä
käyttäen pöyhkeän kerskurin kieltä.
Herra, armahda mua.
Itseni tunnossa huumaavassa
olin sua ristiinnaulitsemassa.
Herra, armahda mua.
Ristisi juurella, murskana aivan
nyt olen, maahan lyömänä vaivan.
Herra, armahda mua.
Aaro Hellaakoski
Tabermannin...
Se on kitakieleke eli uvula, arkikielessä usein pikkukieli. Kitakielekkeen biologista merkitystä ei tunneta, mutta mahdollisesti se on osaltaan estämässä ei-haluttujen esineitten työntymistä hengityselimiin. On myös arveltu, että sillä olisi rooli puheen muodostamisessa.
Heikki Poroila
Etsimäsi sarja on varmaankin Napaseutu: https://fi.wikipedia.org/wiki/Napaseutu
Tätä 18-osaista komediasarjaa esitettiin MTV3:lla 1994. Käsikirjoitus Raila Leppäkoski ja Neil Hardwick, ohjaus Hardwick.
Sarjan päähenkilöitä olivat Alma (Ritva Valkama) ja hänen tyttärensä Bertta (Sanna-Kaisa Palo).
Tällä hetkellä sarjan uusintaesityksistä ei löydy tietoja, mutta MTV:n asiakaspalveluun voisi jättää toiveen: https://www.mtv.fi/ota-yhteytta
Kyseessä on oletettavasti Marlo Morganin teos Viesti oikeiden ihmisten maailmasta, suomennettu 1995. Kirjaa myydään romaanina kirjailijan toivomuksesta, mutta se perustuu kirjailijan omiin kokemuksiin aboriginaalien parissa.
Egyptin historiaa koskevia linkkejä on koottu Kirjastot.fi:n Linkkikirjastoon (http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/ ) luokkaan 91.11. Niitä löytyy tuosta palvelusta lisää myös hakusanalla Egypti. Linkkejä on koottu myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston hakemistoon:
http://www.makupalat.fi/histori1.htm#egypti
Lisäksi vielä kaksi sivua:
http://www.wsoy.fi/koulu/reaali/historia/aika/muinainenmaailma/index.htm
http://www.cedunet.com/koulut/lyseo/egypti/luettelo.html
Seuraavista teoksista mm. voisi olla hyötyä:
Egyptin taide:
Maailmantaiteen kirjasto. Varhainen taide. 1996
Pyramidit:
Mellett, Peter: Pyramidit. 2000
Macaulay, David: Pyramidi.1979
Muumiot:
Tyldesley, Joyce: Muumiot. 2000
Putnam, James: Muumiot. 1999
Grimberg, Carl: Kansojen...
Clodia, Quintus Caecilius Metellus Celerin puoliso (k. 59 eKr.), Clodius Pulcherin sisar on jäänyt historiaan erityisesti siitä syystä, että häntä on myöhemmin pidetty runoilija Catulluksen rakkausrunojen Lesbiana. Clodialla oli hyvä sukutausta (Appius Claudiuksen jälkeläinen), mutta hänen vapaamielinen elämäntyylinsä herätti pahennusta mm. Cicerossa, jonka oikeuspuheessa (Pro Caelio) Clodian huonoa moraalia arvostellaan. Cicero mainitsee Clodian elelleen varsin siveettömästi Roomassa, talossaan ja hän mainitsee Clodian puutarhan tarjonneen näkymän Tiberille (jotta C. voisi ihailla uivia nuorukaisia! Cael. 38). Clodian asumus sijaitsi Palatium-kukkulalla (Cicero kutsuu Clodiaa Palatiumin Medeaksi, Cael.18, Medeaksi siksi, että hänen...
