Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (ISBN 951-0-23323-4)mukaan Peppiina on pidentymä nimestä Peppi. Linkistä http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/3.marraskuu/nayta.php?… löytyy otsikko Ihanelmasta Peppiinaan. Sen alla todetaan Peppiina-nimen edustavan "uutta pirteää nimimuotia".
Kyseinen kappale löytyy nuottijulkaisusta Nuoret laulajat : kansanopistojen laulukirja / Vilho Ryymin, Helsinki : Musiikki Fazer, c1972, Toinen painos. Kuvaus: Laaja, kansanopistojen käyttöön suunniteltu laulukirja. Melodianuotinnos ja sanat, ei säestystä tai kitaran sointuja.
Valitettavasti tuota alun perin ruotsiksi kirjoitettua teosta ”Erikskrönikan” ei ole ilmeisesti suomennettu kokonaan. Mainitsemasi ”Suomen historian asiakirjalähteet” -teoksen lisäksi löytyy Julius Ailion vapaamuotoinen suomennoskatkelma Häme-Wikistä osoitteesta http://www.hamewiki.fi/index.php?title=Eerikin_kronikka&redirect=no. Voi olla, että katkelmia on ilmestynyt joissakin muissakin tutkimuksissa, mutta syystä tai toisesta koko teosta ei ole kukaan vielä julkaissut. Arto-tietokannasta löytyy muutamia viittauksia kronikkaa koskeviin tieteellisiin artikkeleihin, mutta ne ovat ruotsinkielisiä.
Alkuperäinen ruotsinkielinen versio on luettavissa Runeberg-projektissa osoitteessa http://runeberg.org/erikkron/, mutta se lienee ruotsia...
Eipä valitettavasti tainnut selvitä tämä joululaulu. Kollega ehdotti Martti Helan laulua Joulupukki, kelpo ukki, jossa on mm. tällaisia säkeitä:
”Joulupukki, kelpo ukki, Korvatunturilla
päätänsä vaivaa nyt jouluaatoksilla."
Toisessa kohdassa lauletaan näin:
”Tonttukultain töppösiin kun pohjat pannaan puiset,
kopsuttain kulkevat tontut joulukuiset."
Mutta muistamaasi kohtaa laulusta ei löytynyt.
Tietoa krokaanin historiasta löytyy seuraavista lähteistä.
Kirjat:
Kaunisto, Tiina-Emilia: "Siksi tahdot : hääkirja" (2012), s.206-2011. (löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista, esim. Raision ja Turun pääkirjastoista)
"Häät = Bröllop" (2001), s.160.
(löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista, esim. Turun pääkirjastosta)
Lönnqvist, Bo: "Leivos : tutkielma ylellisyyden muotokielestä" (1997). Teoksessa mainitaan krokaani historiallisessa yhteydessä esim. s.87 ja 91.
(löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista, esim. Raision ja Turun pääkirjastoista)
Tietoa krokaanin historiasta löytyy aika niukasti kokoelmissamme olevista kirjoista. Tähän listasin ne teokset, joissa edes jollain tapaa käsitellään krokaanin historiaan tai sijoitetaan krokaani...
Hajuvesi voi säilyä useita vuosia, jos sen säilyttää oikein. Hajuvesi tulee pitää suojattuna valolta ja lämmöltä pullossa, jossa se ei joudu suoraan kosketuksiin ilman kanssa, esimerkiksi suihkepullossa. Hajuvesi säilyy parhaiten 3–7 asteen lämpötilassa, jotta voi mielellään säylyttää pullo jääkaapissa. Kosketuksessa ilman kanssa hajuvesi voi huonontua jo vuodessa. Kun hajuvesi huonontuu, haju muuttuu hiljalleen, mutta riippuu varmaan ainesosista minkälaiseksi se muuttuu.
Wikisanakirjan mukaan trollitehdas on:
”väitetty PR-toimisto, joka vaikuttaa mielipiteisiin osallistumalla netin keskustelupalstojen keskusteluihin ja uutisten kommentointiin”.
Trollitehdas on yhdyssana sanoista trolli ja tehdas, peräisin ilmeisesti Ylen toimittaja Jessikka Aron juttusarjasta 2015 Kioski Pietarin trollitehtaalla https://kioski.yle.fi/omat/kioski-pietarin-trollitehtaalla
Esimerkki trollitehtailusta ”Ukrainan poliisi paljasti massiivisen Venäjän trollitehtaan – SVT: ruotsalaisia SIM-kortteja käytetty propagandan levittämiseen” https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009303691.html , Helsingin Sanomat 3.1.2023
Trollitehdas on myös Ylen asiantuntijoiden kehittämä mobiilipeli https://trollitehdas.yle.fi/
Internetin kautta koko maan kirjastojen yhteystietolistan tulostaminen on varsin työlästä. Yhteystiedot löydät kyllä osoitteesta http://www.kirjastot.fi ja sieltä "Kunnan ja kaupunginkirjastojen yhteystiedot", mutta lista on kunnittain aakkosissa, ja eri kuntien/kaupunkien kirjastoja löytyy 448. Voit yrittää keräillä osoitteet myös lääneittäin http://www.kirjastot.fi/kirjastot/maakunta_laanihaku.asp , mutta sekin on melko vaivalloista.
Kirjastokalenterista löytyy myös kirjastojen yhteystiedot, sitä voit selata käsikirjastokappaleena liki kaikissa Helsingin kirjastoissa ks. saatavuustiedot http://www.libplussa.fi tai voit ostaa sitä Kirjastopalvelusta http://www.btj.fi hintaan 18 euroa plus postituskulut 7.57 euroa.
Kirkonkirjoja voi tilata kaukolainoina maakunta-arkistoista oman kotikirjaston kautta. Arkistot määrittelevät laina-ajan yksilöllisesti kunkin teoksen mukaan.
Sören Olssonista ja Anders Jacobssonista löytyy netistä suomeksi tietoja Oulun kaupunginkirjaston sivuilta osoitteesta http://www.ouka.fi/kirjasto/teuvo/ (ks. kohta kirjailijatieto, ulkomaisia nuortenkirjailijoita). Myös Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 löytyy tietoja ko. kirjailijoista. Kosken kirjaa on saatavissa monesta kirjastosta, Turussa mm. pääkirjaston aikuistenosastolta ja lastenkirjastosta.
Näistä kirjailijoista on jo kysytty monesti aiemminkin, joten sinun kannattaa käydä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun sivuilla uudestaan ja katsoa sen arkistosta aikaisemmat vastaukset.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-aineistotietokannasta (www.helmet.fi) löytyy muutamia teoksia aiheesta. Hakiessa voi valita hakutyypin Sanahaku ja kirjoittaa hakusanoiksi biologia sanakirjat venäjän kieli. Näin saa hakutulokseksi teokset Anglo-russki biologitseski slovar : okolo 70 000 terminov, toimittaneet O. I. Tsibisova, N. N. Smirnov ja S. G. Vasetski, Moskva : Russki jazyk, 1993, ja Biologian, maantiedon ja historian sanasto : suomi-venäjä = Biologija, geografija i istorija : finsko-russki slovar, Opetushallitus, 1994. Hakusanoilla lääketiede sanakirjat venäjän kieli löytyy teokset Bolotina, A. J: Anglo-russki i russko-anglijski meditsinski slovar = English-Russian and Russian-English medical dictionary, Moskva :...
Antikvariaatti-sana voidaan katsoa kuuluvan ns. vierassanoihin. Tulkitsen, että tässä sanassa yhdysosien raja on hämärtynyt. Silloin hyväksytään kahtalainen tavutus:
joko an-ti-kva-ri-aat-ti tai an-tik-va-ri-aat-ti
Jos yhdysosat olisivat selvästi tunnistettavissa, tavunraja kulkisi näiden yhdysosien välissä.
LÄHDE: Pirkko Leino: Pilkulleen! : opas välimerkkien käyttöön. 2006, s. 134.
Värien nimet oranssi ja lila eivät vielä 1900-luvun alkupuolella olleet kansankielisiä nimityksiä. Niitä ei edelleenkään käytetä niinkään adjektiivien tapaan vaan substabtiivisesti, eli juuri esimerkkiesi tapaan puhutaan oranssinvärisestä autosta eikä oranssista autosta. Lilalla värillä on myös monia synonyymeja kuten violetti, purppura tai kretliini. Tiedon lähteenä on Mauno Kosken perusteellisesti suomen kielen värien nimityksiä käsittelevä kirja Värien nimitykset suomessa ja lähisukukielissä (1983).
Oranssi on 1800-luvulla tarkoittanut suomen kirjakielessä appelsiinia, ja lilan synonyymi violetti taas liittyy ranskan kielen orvokkia tarkoittavaan sanaan violette. (Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004).
Hyviä...
Mm. Suomen kielen perussanakirja (1990) antaa kuurnalle kaksi merkitystä: "1. pitkä ja kapea syvennys, kouru, uurre, ura, vako K. laudan syrjässä 2. pitkänomainen, päältä avoin astia t. johto, kouru, kaukalo, ränni." Ensimmäisen selityksen pohjalta kuunnelmassa annettu merkitys tuntuisi sopivalta eli sanaa voisi käyttää myös pakaravaosta puhuttaessa.
Yhdestäkään murresanastosta en sanaa onnistunut löytämään, joten sana ei tässä merkityksessä välttämättä ole millekään murrealueelle tyypillinen.
Kari Hotakaisen vuonna 2004 julkaistussa Satukirjassa on Kolmenlaisia-niminen tarina, jossa tehdään selkoa maailman kolmenlaisista lauluista, taloista, ihmisistä, eläimistä, ammateista, miehistä, naisista ja lapsista.
En löydä mistään kirjastosta nuotteja Pekka Ruuskan lauluun "Päivän sankari". Viola (Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia) - tietokannassakaan ei ole tietoa siitä.
Lähde: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/viola/
Alunperin "Päivän sankari" laulu on tehty Syöpäjärjestöjen tilauksesta.
Nuottikäsikirjoituksesta voisitkin tiedustella Syöpäjärjestöjen sivuston Enemmän synttäreitä kampanjan järjestäjiltä (http://www.cancer.fi/enemman-synttareita/onnittelulaulut/)
Kaiku Entertainment -yhtiöltäkin voisit saada tietoja (http://www.kaikuentertainment.fi/yritys/yhteystiedot.html), jonka toimitusjohtajana Pekka Ruuska toimii.
Voit etsiä lähdekirjallisuutta kirjastojen luetteloista. Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi ) ei löydy kovinkaan hyviä teoksia aiheestasi. Kirjastoissa on käytettävissä yliopistokirjastojen yhteisluettelo Linda sekä artikkelitietokannat Arto ja Aleksi, joista voit hakea esimerkiksi sanoilla hotellit, matkailu, matkailuala, ympäristönsuojelu, ympäristövaikutukset, ympäristöjohtaminen. Näin löytyy paljon hyviä teoksia ja artikkeleita, esimerkiksi:
- Matkailuyrityksen ympäristöopas: Ympäristöä säästävän matkailun käsi- ja oppikirja (1997)
- Environmental management for hotels (1997)
- Hotelli ja ympäristö (Kotitalous-lehti 4/1996)
- Ympäristöystävällistä hotelli- ja ravintolatoimintaa (1991)
Voit myös hakea Haaga...
Tässä kaksi hyväksi havaittua suomenkielistä kalligrafiaa käsittelevää kirjaa
Heiskanen, Topi; Kalligrafia : historiallisia kirjainmalleja ja työmenetelmiä / Topi Heiskanen, Liisa Uusitalo. Helsinki : WSOY, 2001. ISBN: 951-0-25799-0
Airas, Annukka; Kalligrafia : tekstausopas / Annukka Airas, Topi Heiskanen, Liisa Uusitalo. Porvoo : WSOY, 1996. ISBN:951-0-21236-9
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi. Ne kirjastot, joissa kirjaa on saatavana, saat esille klikkaamalla kirjan nimeä.
Lisää teoksia löydät, kun valitset etusivulta vaihtoehdon sanahaku ja kirjoitat laatikkoon kalligrafia ja rajaat alasvetovalikosta kieleksi suomi.
Katso myös
Suomen Kalligrafiayhdistys
http://www.kalligrafia.org/
http://www....
Suomessa julkaistusta kirjallisuudesta saa tietoja Fennica- tietokannasta - Suomen Kansallisbibliografiasta.
Koska aihepiiri on näinkin laaja (ravitsemus/liikunta ja laihdutus) on mahdotonta tässä yhteydessä lähteä laskemaan kokonaislukuja. Koska Fennicassa on tiedot kaikesta Suomessa painetusta kirjallisuudesta vuodesta 1488 alkaen on aikarajauskin tarpeen. Vuosilta 1990 - 2004 löytyi yhdellä hakutavalla hakien (Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän – YKL luokkien 59.34, 79.2 ja 79.6 avulla) yhteensä 135 ao. aihepiireihin liittyvää teosta. Tässä tulosjoukossa saattaa olla osin samoja teoksia, koska saman teoksen sisältöä voidaan kuvailla useammallakin eriluokalla. Tulosjoukossa on myös lasten tietokirjallisuutta.
Hakuun valittiin...
Onnellinen Augustus on Arttu Suuntalan esittämänä Konkaritanssit 3 –levyllä, joka on julkaistu vuonna 1973. Konkaritanssit-nimisiä levyjä julkaistiin useita 1970-luvulla, ja joitakin sarjan levyjä on vielä kirjastojen kokoelmissa, mutta numeroa 3 ei enää löydy kirjastoista.
