Runon nimi on Vuorolausuntaesitys itsenäisyysjuhlaan. Sen on kirjoittanut Kaarina Kakko. Runo löytyy ainakin kirjasta Yhdessä juhlaan: esityksiä koulun näyttämölle (1992). Kirja on lainattavissa Helmet-kirjastoista:
http://helmet.fi/
Senja on saari Norjassa, Tromssan läänissä. Se on Norjan mannermaan rannikon toiseksi suurin saari. Pohjoisessa ja luoteessa saarta ympäröi meri, koillisessa Malankivuono, idässä kapea Gisundetin salmi, etelässä Solbergfjorden sekä Vågsfjorden ja lounaassa suhteellisen avoin osa Andfjordenia. Senjan saarella on kaikkiaan neljä kuntaa, Berg, Tranøy, Torsken ja Lenvik, joista viimeisellä on osia myös mannermaalla.
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Senja_(saari)
Senjan sanotaan olevan Norja pienoiskoossa, koska luonto on niin monipuolista ja vaihtelevaa: rannikolla on tuntureita, vuonoja, saaristoa ja hiekkarantoja, kun taas sisämaassa on kukkaniittyjä ja koivumetsiä.
Lähde: http://www.senja-online.com
Matkaopas Pohjois-Norjaan (Senja s. 74...
Uudempia ja nuorempia Itä-Saksasta kertovia kirjailijoita on Jenny Erpenbeck, häneltä on suomennettu kaksi teosta Kodin ikävä ( Avain, 2011) ja Vanhan lapsen tarina ( Avain, 2011). Ingo Schulzelta löytyy myös kaksi teosta Adam ja Evelyn ( Otava, 2011) ja Simple storys ( Otava, 2011). Itä-Saksasta kertovia romaaneja ovat lisäksi mm. seuraavat: Kathrin Schmidt: Et sinä kuole ( WSOY, 2011), Birgit Vanderbeke: Simpukka-ateria ( Lurra Editions, 2009) , Michae Kumpfmuller: Hampelin edesottamukset ( Tammi, 2004). Suomalaisia Itä-Saksasta kertojia ovat esim. Pia Pesonen: Urho Kekkonen Strasse ( Teos, 2011), Juha Ruusuvuori: Stallari ( WSOY, 2009) ja Juhani Seppovaara: Itä-Berliinin taivaan alla ( WSOY, 2006)
Kirjojen saatavuustiedot...
Kyseessä voisi olla Aino Tuloiselan kirjoittama Aili Maria Sulosaaren elämäkerta. Hämeenkoskelainen Aili Maria Sulosaari oli kirjan ilmestyessä vuonna 2006 jo lähes 90-vuotias. Julkistamistilaisuudesta on kerrottu VPL. Pyhäjärvi -lehden numerossa 2/2006 otsikolla: Elämänkertakirja pyhäjärveläisestä sotaleskestä
Ks. http://www.karjalanliitto.fi/files/1613/PJ-2006-02.pdf (s. 3.)
Teoksen tiedot:
Tuloisela, Aino
Aili Maria / Aino Tuloisela. - [Hämeenkoski] : [Aino Tuloisela], 2006 (Tampere : Pilot-kustannus). - 163 s. : kuv. ; 21 cm
ISBN 952-92-0321-7 (sid.)
Kohteet: Sulosaari, Aili Maria
Asiasanat: elämäkerrat : naiset : Hämeenkoski ; henkilöhistoria : sotalesket ; elämäkerrat ; orvot ; sota-aika
Kirja on lainattavissa Hämeenlinnan...
Säkeistö kuuluu kokonaisuudessaan näin:
"Yet each man kills the thing he loves
By each let this be heard,
Some do it with a bitter look,
Some with a flattering word,
The coward does it with a kiss,
The brave man with a sword!"
Yrjö Jylhä on suomentanut sen seuraavasti:
"Sillä rakkaimpansa surmaa mies
jok'ainoa päällä maan,
joku sanoin kavalin tekee sen,
joku myrkkyä katseessaan,
sen pelkuri tekee suudelmin,
mies uljas miekallaan."
Runo on ilmestynyt kirjassa Mitä tapahtui todella? (1962) eikä tätä kirjaa ole käännetty saksaksi. Saarikosken ykisttäisiä runoja on muutamissa käännöskokoelmissa, mutta ne eivät sisällä ksysymääsi runoa Minä rakastan sinua kuin vierasta maata... Lisäksi Saarikoskelta on käännetty saksaksi Runoja (1958), Tansiinkutsu (1980) ja Tiarnia-sarja. Tiedot käännöksista löytyvät SKS:n käännöstietokannasta http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Timo Leskelän toimittamiin kirjoihin Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta (2008) ja Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (2009) on tosiaan koottu suuri määrä kouluissa laulettuja lauluja vuosikymmenten ajalta.
Espoon kaupunginmuseon mukaan lauluja ei kuitenkaan ole tämän tarkemmin ryhmitelty vuoden tai suositummuuden mukaan.
Kysymykseen on vaikea vastata täsmällisesti, koska yksittäisen tangon "argentiinalaisuus" ei ole ominaisuus, joka ilmenisi systemaattisesti tai edes satunnaista useammin itse julkaisuista. Tästä syystä tätä piirrettä ei normaalisti ole myöskään kirjastojen luetteloissa erikseen mainittu. Kun Kansalliskirjaston Viola-tietokannassa tekee haun termeillä "tangot" ja "Argentiina", saa 72 osumaa, joista suurin osa kuitenkin viittaa alkukielisiin ja soitinversioihin eivätkä siten kuulu kysyjän kiinnostuksen kohteisiin. Violassa "argentiinalaisuus" tarkoittaa nähtävästi joko säveltäjän tai joissakin tapauksissa esittäjän tunnettua kotimaata, mutta voidaan tietysti kysyä, muuttaako esittäjän kansallisuus tangon "argentiinalaiseksi", mielestäni ei...
Kirjassaan Agents forever (Ajatus, 2003) Santtu Lehto kertoo Tammilehdon taiteilijanimen olevan peräisin siltä ajalta, kun tämä oli kitaristina Jussi Raittisen Jussi & The Boys -yhtyeessä (1975-80):
"Legenda Topi Sorsakoskesta sai alkunsa Boysin keikkabussihuumorina: Pekka ja Jussi Raittinen alkoivat kehrätä kasaan tarinaa kuvitteellisesta, 1950-luvulla vaikuttaneesta hanuristi Topi Sorsakoskesta, joka 'joi järkkäreiden viinat ja astui heidän vaimonsa'. Keikkabussin viihdykkeeksi syntynyt legenda astui todellisuuteen, kun bändi antoi lopulta Pekalle lempinimen Topi, ja eräällä keikalla Raittinen viimein esitteli yleisölle 'uuden kitaristinsa, Topi Sorsakosken'."
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-aineistotietokannasta www.helmet.fi voit hakea aiheeseen liittyvää aineistoa käyttämällä hakutapaa Sanahaku. Tässä hakutavassa voi antaa useampia hakusanoja. Kokeilin useampia aihepiiriin sopivia hakusanoja. Ainakin sanapareilla Ruotsi kalastus ja kanoottiretkeily Ruotsi tietokannasta löytyy muutamia aiheeseesi liittyviä teoksia. Hakusanat Ruotsi kalastus: Jormanainen, Juha: Kuningaskalastaja: lohenkalastajan unelmajoet, Kalastusseikkailuja maailman ympäri: parhaita paloja Martin Falklindin kalastusretkiltä (dvd tai video), Hahl-Marjokorpi, Teuvo: Pohjoiset kalavedet. Hakusanat kanoottiretkeily Ruotsi : Lönn, Jan: Kanotguiden: 333 turer och leder i Sverige: åar, älvar, sjöar, skärgård. Teosten...
Vantaan kirjastoissa toimii useita lukupiirejä:
- Martinlaakson kirjaston kirjallisuuspiiri kokoontuu seuraavan kerran 15.11. klo 18-19.30. Lukupiirissä keskustellaan Miika Nousiaisen teoksesta "Vadelmavenepakolainen".
- Hakunilan kirjaston lukupiiri kokoontuu joka kuukauden 1. keskiviikko klo 13-14.30. Seuraava tapaaminen on 3.11., tällöin käsitellään James Ngugin teosta "Nisun jyvä".
- Koivukylän kirjastossa toimii useita lukupiirejä. Seuraavat kokoontumiset ovat: tietopiiri 6.10. klo 14.00, runopiiri 7.10. klo 14.00 ja lukupiiri (kaunokirjallisuus) 12.10. klo 14.00.
- Mikkolan kirjaston kirjallisuuspiiri kokoontuu kerran kuussa maanantaisin. Seuraava kokoontuminen on 22.11. ja käsiteltävä teos on Eeva Joenpellon "Ralli".
- Tikkurilan...
Etsimäsi kirja lienee matemaatikko Edwin A. Abbottin Tasomaa. Kirja on yhteiskuntasatiiri. "Se sijoittuu kaksiulotteiseen maailmaan, jossa asukkaat ovat monikulmioita. Heidän yhteiskuntaluokkansa määräytyy kulmien määrän mukaan: alimpana ovat naiset, jotka ovat pelkkiä janoja, sitten tulevat kolmiot, neliöt [...]".
Edwin Abbott Abbott: Tasomaa : Moniulotteinen romanssi. (Flatland: A Romance of Many Dimensions, 1884.) Suom. Kimmo Pietiläinen. Terra cognita, 1997. ISBN 952-5202-03-8.
Kustantajan kuvaus: http://www.terracognita.fi/kirjat/9525202038.html
Kuvaus: Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tasomaa
Arvostelu Yliopisto-lehdessä: http://yliopistolehti.helsinki.fi/1997_17/kulttuur.html
Helmet-kirjastojen e-kirjoja voi lukea niillä lukulaitteilla, joihin voi asentaa Adobe Digital Editions -ohjelman. Tämä ohjelma ei ole yhteensopiva Kindlen kanssa, joten sen kautta e-kirjoja ei voi lukea. Jos iPadiin voi asentaa tämän ohjelman, lukeminen sillä onnistuu.
Hiusalan työehtosopimuksen (http://www.pam.fi/fi/tyo/tessit/Tyehtosopimukset/Hiusalan%20TES.pdf) mukaan parturi-kampaajan palkkaukseen vaikuttavat ainakin seuraavat tekijät:
• koulutus
• työssäolovuodet
• työtehtävät
• työaika
• vastuut
• lisät
• kuntien kalleusluokitus
• provision määrä käytettäessä provisiopalkkausta
Palkan suuruuden arvioiminen pelkän koulutuksen tai työssäolovuosien perusteella on siis hyvin vaikeaa. Osa parturi-kampaajista työskentelee provisiopalkkaisena, jolloin palkan suuruus riippuu tehdystä työstä. Tilastokeskuksen (http://pxweb2.stat.fi/Dialog/Saveshow.asp) mukaan vuonna 2010 parturi-kampaajan säännöllisen työajan keskiansio oli 1896 euroa.
Etelä-Haagan kirjastossa on palvelusivuston (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/EtelaHaagan_kirjasto/P…) mukaan väritulostusmahdollisuus. Siellä on myös värikopiokone.
Hyvistä tavoista ja etiketistä on ilmestynyt paljonkin kirjallisuutta, mm.:
Juhlakirja: opas elämän suuriin hetkiin. Caratia 1998
Kansainvälinen etikettikirja. Fenix 1993
Keinonen, Mirja: Suomalainen ensivaikutelma: kansainvälistyjän tapakulttuuri. kansainvälisen kaupan koulutuskeskus 1999
Kotila, Tuija: Ravintolaetikettiopas. T. Kotila 1996
Lassila, Sirkka: Uusi käytöksen kultainen kirja. WS 1997
Malmberg, Raili: Hyväksi tavaksi: käytösopas arkeen ja juhlaan. O 1996
Valonen, Helena: Hyvät tavat, luonteva käytös. Maa- ja kotitalousnaisten keskus 1997
Wolff, Inge: Hyvän käytöksen kirja. G 1993
Lisää kirjallisuutta löydät esim. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta,
osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/, kohdasta:aineisto....
Seksioppaita löytyy monenlaisia, tässä muutama
Seksi-iloa : ideoita nautinnolliseen rakasteluun / Sally Bishop ; suomentanut Ritva Lassila ; [photography: Alastair Hughes .. et al.]
Suurenmoinen seksi : opas intohimoon ja nautintoon / Linda Sonntag ; suomentanut Taija Mård ; [erikoisvalokuvat: Colin Gotts] ; [kuvatoimitus: Christine Junemann ja Rosie Garai]
Klassikko seksioppaiden joukossa on Kamasutra, joka löytyy tietysti myös kirjastoista.
Muuta seksiin liittyvää löytyy myös kaunokirjallisuuden puolelta:
Alanne, Outi: Neiti N:n tarina
Coelho, Paulo: Yksitoista minuuttia
Groult, Benoite: Rakastajatar
Melissa, P: Sata harjanvetoa ennen nukkumaanmenoa
Nedjma: Manteli: intiimi kertomus.
Joitakin klassikkoja
Apollinaire, Guillaume: Hirveä...
Fazerilla on ollut 1993 myynnissä karkkipussi Kalle Kunkun jalokivet, jossa on keltaisia pyöreitä karkkeja, punaisia kahdeksankulmioita ja vihreitä neliöitä. Voisiko kyseessä olla se pussi. Vastaavia mustia karkkeja (salmiakki-?) myytiin nimellä Lurkin väärät rahat.
https://lapsuusmuistelua.vuodatus.net/lue/2014/09/kaupoista-kadonneita-karkkipusseja-80-90-luvun-mainoksissa
Seuraavassa muutama lähinnä Internetistä löydetty herneenkasvatusvinkki:
Ennen istutusta herneen siemeniä on syytä liottaa vedessä yön yli, tai jos käyttää kuivaherneitä, niin kauan että alkeisjuuri alkaa pilkottaa. Siemenet istutetaan kosteaan multaan, jota kastellaan tarpeen mukaan (ei liian kosteaksi). Taimet on syytä tukea kukkakepeillä. Herneen kasvulle suositeltava mullan pH on yli 6 (6,5-7,5). Jos haluaa edistää pituuskasvua, kannattaisi käyttää typpirikasta lannoitetta, koska korkea typpitaso saa herneen kasvamaan vartta ja palkojen kehitys viivästyy.
