J. L. Runebergin Wargen-runoelma löytyy teoksesta Samlade skrifter av Johan Ludvig Runeberg, tredje delen, episka dikter. Teos on vuodelta 1950. Wargen on kymmenkunta sivua pitkä runoelma, ei yksittäinen runo. Kirja on ainakin Helsingin kaupunginkirjaston Kirjavaraston kokoelmissa. Ilmeisesti runoelmaa ei ole suomennettu: tähän tulokseen on päädytty useiden käännöstietokantojen ja Svenska Litteratursällskapet i Finland -seuran kirjaston tietojen perusteella.
Ammattinimikkeenä näkyy olevan käytössä yhteenkirjoitettu muoto "kirjastonjohtaja". Esim. Kunnallinen virka- ja työehtosopimus KVTES käyttää yhteenkirjoitettua muotoa.
Lisätietoja yhteen vai erilleen kirjoittamisesta löytyy kielioppaista, esim. Terho Itkosen Uusi kieliopas.
Myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulla on tietoa tästä: http://www.kotus.fi/index.phtml?i=464&s=2608#faq_464
Suomalaiseksi muodoksi 'Helsinki' on ilmeisesti vakiintunut ilmeisesti vasta 1800-luvun puolivälissä. Vielä 1830-luvulla Turun Wiikko-Sanomat käytti toistuvasti ilmausta "Helsingforsissa", joka esiintyi vielä vuosisadan puolivälissä monissa suomenkielisissä kirjoissakin painopaikkana. 1700-luvun vähäisessä suomenkielisessä kirjallisuudessa saattaa toisaalta satunnaisesti esiintyä sellaisia muotoja kuin "Helsingistä" (1767), "Helsingi" (1775) ja "Helsingin-kaupunki vel Helsinki" (1787).
Suomalainen paikannimikirja. - Karttakeskus, 2007.
1800-luvun suomalaiset sanomalehdet ovat luettavissa netissä
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/main.html
Ainakin vuoden 1847 Suometar näyttää tunteneen 'Helsingin'.
Eipä valitettavasti tainnut selvitä tämä joululaulu. Kollega ehdotti Martti Helan laulua Joulupukki, kelpo ukki, jossa on mm. tällaisia säkeitä:
”Joulupukki, kelpo ukki, Korvatunturilla
päätänsä vaivaa nyt jouluaatoksilla."
Toisessa kohdassa lauletaan näin:
”Tonttukultain töppösiin kun pohjat pannaan puiset,
kopsuttain kulkevat tontut joulukuiset."
Mutta muistamaasi kohtaa laulusta ei löytynyt.
Kemin kaupunginkirjastossa on asiakaskäytössä tällä hetkellä kolme tulostinta. Voit käyttää koneita ja tulostimia vapaasti kirjaston aukioloaikoina. Tulostus maksaa 10 senttiä/A4 ja paperit saat palvelutiskeiltä. Tarvittaessa voit kysyä apua henkilökunnalta.
Voit kokeilla kirjaston e-kirjoja ja e-äänikirjoja aluksi omalla puhelimellasi tai tabletillasi. (Näin korona-aikaan se lienee kätevintä)
Kirjaston materiaalit eivät vaadi erillistä lukulaitetta.
Helmet sivulta löytyy ohjeita erilaisille laitteille ja kakille meidän e-kirjapalveluillemme. (niitä on neljä erilaista)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Ohjeet_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin(25244)
Kirjastolla ei ole mitään suositusta lukulaitteita, mutta netistä löytyy muutamia sivustoja, joilla erilaisten lukulaitteiden ominaisuuksia ja hintoja vertaillaan.
Esim. https://www.dustinhome.fi/editorial/oppaat/archive/valitse-oikea-e-kirjojen-lukulaite/?ssel=false
https://ikinortti.blogspot.com/2018/12/...
Ilmeisesti Suomen äänitearkisto r.y. on ainoa aiheeseen liittyvä yhdistys. Alla tietoa yhdistyksestä, heidän nettiosoitteensa, sekä kontaktitietoja. Heidän yhteyshenkilönsä Timo Wuori pystynee antamaan vielä lisätietoja.
Suomen äänitearkisto ry on vuonna 1965 yksityisten harrastajien perustama yhdistys, jonka tarkoituksena on kerätä kaikki ennen vapaakappalelakia (1981) julkaistut suomalaiset äänitteet ja jonka tavoitteena on luoda Suomeen kansallinen äänitearkisto ja muodostua toistaiseksi Suomesta puuttuvaksi kansalliseksi äänitearkistoksi. Yhdistys on julkaissut lukuisia äänilevyluetteloita ja taiteilijahakemistoja. Toimintansa aikana yhdistys on koonnut lähes täydellisen kokoelman ennen vuotta 1981 julkaistuja suomalaisia äänilevyjä...
Työministeriön raportissa "Työvoima 2020" (Työpoliittinen tutkimus; 245, Hki 2003) tarkastellaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehitysnäkymiä lähivuosina ja vuoteen 2020.
Raportissa on kappale, jossa tarkastellaan työllisyyttä ammattiryhmittäin ja poistumaa työvoimasta 2000-2015. Raportin mukaan poistuma työllisestä työvoimasta on noin 894 000 seuraavan viidentoista vuoden aikana. Se vastaa 40 %:a vuoden 2000 työllisten määrästä.
Kasvavan työllisyyden ammattiryhmät ovat:
- tuotannon ja liikenteen johto- ja asiantuntijatyö
- talouden ja hallinnon johto- ja asiantuntijatyö
- hoitotyö
- opetus- ja kulttuurityö
- liikennetyö
- suojelualan työ
Laskevan työllisyyden ammattiryhmät ovat:
- maa- ja metsätaloustyö
- toimistotyö
Raportti...
Kysymyksessä saattaa olla Viljo Ratian teos "Kutsui ääni isänmaan; Jalkaväkirykmentti 58, 1941 - 1944". Everstiluutnanti Juva toimi rykmentin komentajana.
Oikeusministeriön nettisivulta vaalien 2008 tulos Rovaniemellä puolueittain:
http://192.49.229.35/K2008/s/tulos/kutulos_rovaniemi.html
ja valitut:
http://192.49.229.35/K2008/s/valitut/rovaniemival.htm
HelMet-kirjaston hankintajärjestelmästä näen, että kysymääsi kirjaa on tilattu. Kappaleita näyttää saapuneen jo Vantaalle, mutta kirjoja ei ole vielä ehditty käsitellä lainauskuntoon eikä viedä rekisteriin. Kovin pitkään ei siinä luultavasti enää mene, mutta en pysty valitettavasti sanomaan sen tarkemmin, milloin kirjat ovat tulossa varattaviksi. Kannattaa kuitenkin seurailla kirjan tilannetta osoitteessa http://www.helmet.fi. Kun teosta ilmestyy ensimmäinen kappale HelMet-verkkokirjastoon, siitä voi tehdä varauksen.
Kyllä on, ihminen voi muistaa tietyn hajun vuosikymmenien takaa, ja samalla voi palautua mieleen tilanne, johon haju tai tuoksu liittyi. Siitä oli varmaan sinunkin muistossasi kyse.
Tiedetään, että pienen vauvan äiti voi tunnistaa lapsensa hajun perusteella, ja lapsi taas äitinsä äidin rinnan tuoksun perusteella.
Myöhemminkin hyvä tuoksu auttaa tunnistamaan syötävän ruoan ja pilaantuneen haju taas varoittaa syömästä. Eli hajumuisti auttaa jopa henkiinjäämisessä.
Nämä tiedot löytyvät Hely Tuorilan artikkelista Haju houkuttelee, varoittaa ja jää muistiin vuosikymmeniksi (Helsingin Sanomat 11.1.1996).
Hajumuistin kulttuurisidonnaisuudesta taas löytyy Jan Löfströmin artikkeli kirjasta Arjen säikeet - aikakuvia arkielämään, sivilisaatioon ja...
Laulu on varsinaiselta nimeltään 'Maa hädässä', alkusanat 'Vapaa syntyi Suomen kansa...'. Se löytyy esim. Ingmanin 'Laulu ja soitto' kirjasta, josta meillä olisi paikallakin säestyskirja (sis. kosketinsoitinsovituksen + sanat).
"Meiä Veera" -kappaleen suomenkielinen sanoitus löytyy vihkosesta "Toivelauluja : iskelmien aarreaitta", osasta 101 (Musiikki Fazer, 1975, s. 3). Laulu alkaa: "Vot sie, veit miu kanat, kaikki rahat". Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Erkki Liikanen. Laulun alkuperäinen nimi on "Arms full of empty", ja sen on säveltänyt Buck Owens, joka on tehnyt myös alkuperäisen sanoituksen.
Koiran yskimiseen voi olla monta syytä. Nielun tulehdukseen liittyy yskää, kun tulehdus leviää nielusta keuhkoputkiin. Henkitorven tulehdus kuuluu kovana hakkaavana yskänä. Yskiminen on myös yksi penikkataudin oire (monien muiden oireiden ohella)sekä kennelyskän (parainfluenssan) oire. Krooninen yskä voi johtua mm. sydänviasta, keuhkokasvaimista tai loisista. Mainitsit, ettei eläinlääkäri ota vastaan tartuntavaaran vuoksi vastaan. Siinä tapauksessa voisit soittaa Yliopistollisen eläinsairaalaan numeroon 1911 (Helsingin yliopiston vaihde) tai numeroon 19149601 ( pieneläinsairaalan ajanvarausnumero).
Lähde: Paatsama, Saki: Terve ja sairas koira (1995)
Haikka, Sari: Koiran eläinlääkäri (1995)
http://www.vetmed.helsinki.fi/yes/default.htm
Tässä on muutama pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta löytyvä teos (hakutyyppi sanahaku, hakulauseke evakot and Karjala and (muistelmat or päiväkirjat)): En mie Karjalaa unoha: Elämäni muutto-kirjoituskilpailun evakkomuuttoja, toim. Ritva Sorvali, Pirjo Pietikäinen, Johanna Mäntysalo; Meskanen, Antti: Evakkoukon kertomaa; Väkeväinen A. K.: Evakkopojan taival: tositapahtumiin perustuva muistelmateos evakkotaipaleelta, sen iloista ja suruista ja Leinonen, Liisa: Hilda - Karjalan lapsi. Tarkemmat tiedot teoksista ja niiden saatavuudesta voi hakea tietokannasta osoitteessa www.helmet.fi. Teoksia löytyy enemmän käyttämällä hakusanaa siirtoväki evakot-sanan sijasta (hakutyyppi sanahaku, hakulauseke siirtoväki and Karjala...
Tietoa tekijänoikeudesta on koottu mm. Kirjastot.fi, Kirjastoalakanavalle, ks.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/tekijanoikeudet/
Tekijänoikeuslaissa todetaan, että tekijänoikeus koskee kirjallista tai taiteellista teosta. Teoksen käsitettä valaistaan laissa niin, että mm. taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote voi olla teos ja lisäksi todetaan, että teos voi "ilmetä muullakin tavalla".
"Tekijänoikeuden kohde ja sisällys
1 §
Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen, olkoonpa se kaunokirjallinen tahi selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellys- tai näyttämöteos, elokuvateos, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote...
Turun kaupunginkirjaston Vaski-verkkokirjaston kautta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=… voit hakea aiheeseen liittyviä kirjoja esimerkiksi asiasanalla
’hoitotarve’. Tällä asiasanalla haettaessa löytyvät mm. seuraavat kirjat:
Syväoja: Hoidon tarpeen arviointi (2009)
Itälä: Hoidon saatavuuden seuranta (2006)
Fagerström: Finnhoitoisuus: hoitotyön benchmarking: projektin loppuraportti 2000 – 2002 (2003)
Fagerström: The Patient’s caring needs: to understand and measure the unmeasurable (1999) (väitöskirja, Åbo Akademi)
Muita mahdollisia asiasanoja ovat mm. ’hoitotyö’, ’arviointi’ ja ’hoito’. Asiasanoja voi valita useamman, esim. yhdistelmät 'hoitotyö' ja 'arviointi' ja 'hoito' ja 'arviointi'....
Kyseessä voisi olla Ursula Le Guinin kirjoittama Maameren tarinat -sarja. Sarjassa on ainakin velhoja, noitia, lohikäärmeitä ja peikkoja ja taikakoulu nimeltä Roke. Sarjassa on viisi osaa ja sen lisäksi Le Guin on kirjoittanut samaan maailmaan sijoittuvia novelleja. Kirjat löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta.
Lisäksi P.C. Cast on kirjoittanut Yön talo -sarjan, jossa on vampyyrien sisäoppilaitos, jonka viisi ensimmäistä suomennettua osaa löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta.
Mieleen tulivat myös muutama sarja, joita ei ole tietääkseni vielä suomennettu: Henry H. Neffin Tapestry-sarja sekä Richelle Meadin Vampire Academy -sarja.
Kansallissosialistisen puolueen johtajat suhtautuivat kristinuskoon kielteisesti, koska sitä pidettiin juutalaisperäisenä uskontona. Lopullisen välienselvittelyn kirkkojen kanssa he toisaalta kuitenkin halusivat siirtää tulevaisuuteen ja edullisempaan ajankohtaan. Monet kansallissosialismin rivikannattajat eivät samassa määrin olleet kristinuskolle vihamielisiä. Käytännössä seurakunnat saattoivatkin toimittaa kansallissoisalistisena aikana jumalanpalveluksensa omien perinteittensä mukaisesti. Kotien juhlaperinteisiin virallisen vallan oli vaikeampi puuttua.
Joulusta ei natsi-Saksassa tahdottu luopua, mutta sen vietto haluttiin puhdistaa 'vieraista' aineksista. Kansatieteilijöiden avulla pyrittiin ammentamaan germaanisesta perinteestä...
