Haut on tehty Eduskunnan kirjaston kokoelmatietokanta Selmasta ja Kotimaisesta artikkelitietokannasta ARTOsta, molemmat lieneät käytettävissäsi myös yliopistossasi, joten voit itsekin tehdä haun ao. tietokantoihin asiasanalla tapaamisoikeus. Yritin myös vapaatekstihakua valvon*ja tapaamisoikeu* mutta viitteitä ei tullut yhtään.
Selman osoite on
https://finna.fi
Kirjastoissa käytettävissä tietokannoissa ei ole mahdollista rajata hakua valvontaan vaan asiasanana on tapaamisoikeus. Siksi en voi olla varma, sisältävätkö antamani viitteet nimenomaan valvontaa koskevia kommentteja.
Ohessa viitteitä, joista toivottavasti löydät aiheeseesi liittyviä kommentteja
Tekijä(t): Gottberg, Eva
Nimeke: Perhesuhteet ja lainsäädäntö / Eva Gottberg
Aineisto...
Suomen eduskunnan sivulta löytyy tieto pisimpään valtiopäivillä istuneista kansanedustajista http://www.eduskunta.fi/thwfakta/hetekau/hx8200.htm
Tilaston mukaan Ilkka Kanerva ja Esko-Juhani Tennilä ovat istuneet pisimpään: 32 valtiopäivillä.
Tiedonhaun aloittaminen yleisistä joulukirjoista on viisasta jo sen takia, että monet joulutavoistamme ovat saksalaista alkuperää tai Saksan kautta levinneitä (kuusi, useat joululaulut, jouluseimi). Yleisenä johdantona voisi lisäksi toimia v. 2000 ilmestynyt kirja 'Saksanmaalla : kansanelämää keskiajalta nykypäivään' / Matti Räsänen ja Outi Tuomi-Nikula (ISBN 951-746-142-9). Jouluseimiperinteestä eri maissa on tietoa Outi Kecskemetin 'Seimikirjassa' (ISBN 951-627-076-X). Joululaulujen ja -virsien alkuperää esitellään mm. seuraavissa kirjoissa: 'Taas kaikki kauniit muistot' / Reijo Pajamo (ISBN 951-0-11444-8) ja 'Rakkaimmat joululaulut ja niiden tekijät' / Markus Similä (ISBN 951-20-6173-2) sekä nettisivulla http://evl.fi/Virsikirja.nsf/...
HelMet-kirjastoissa eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoissa lainoja voi olla kerralla enintään 40 kappaletta. Niistä DVD-levyjä voi olla korkeintaan 5, mutta kirjoja voi olla vaikkapa tuo 40 kappaletta. Nämä rajoitukset ja muita käyttösääntöjen asioita löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kayttosaannot/.
Ulkomaille muuton vaikutus pääomaverotukseen riippuu siitä missä maassa omaisuus sijaitsee ja ulkomailla oleskelun pituudesta ja laadusta. Suomella on erilaisia verosopimuksia eri maiden kanssa. Verohallinnon sivuilla www.vero.fi on tietoja verotuksesta eri tapauksissa. Kysyimme asiaa verohallinnosta kansainvälisen verotuksen asiantuntijalta ja hän ehdotti kysymään suoraan heiltä puh. 020 697 024.
Vuonna 2003 kesäkuun alusta astui voimaan uusi kansalaisuuslaki, jonka mukaan suomalainen ei enää menetä Suomen kansalaisuuttaan saadessaan toisen valtion kansalaisuuden eikä vastaavasti ulkomaalaisen tarvitse luopua aikaisemmasta kansalaisuudestaan, kun hän saa Suomen kansalaisuuden.
Eri maiden lainsäädäntö voi vaikuttaa mahdollisuuteen saada...
Pokemon-keräilykorttipelin perusteelliset suomenkieliset ohjeet löytyvät osoitteesta http://www.fantasiapelit.fi/po-rules.htm
Sivulla on linkit aloittelijan ja myös kokeneemman pelaajan sääntösivuille sekä lisäksi linkit lisäsääntöihin ja energia-merkkien selityksiin.
Kyseessä on Eeva-Liisa Mannerin runo kokoelmasta Niin vaihtuivat vuodenajat (1964), sarjasta Ajan ja tilan suhteita. Kyseinen runo on nimeämätön ja se alkaa näin: Jotakin on mennyt, tiesi lintu.... Runo on luettavissa myös esimerkiksi Eeva-Liisa Mannerin kootuista runoista Kirkas, hämärä, kirkas (s. 263).
Lähde:
Manner, Eeva-Liisa: Kirkas, hämärä, kirkas : kootut runot (toim. Tuula Hökkä, WSOY, 1999)
Taloryhmää, johon kuuluvien talojen velvollisuutena vanhan köyhäinhoitolainsäädännön mukaan oli vuoron perään elättää yksi köyhäinapua nauttiva, kutsuttiin ruoduksi. Vaihtoehtoinen muoto ruotu-sanalle oli ruoti, joskus myös ruoto. Ruodulle - tai ruodille - joutuneita köyhäinavun nauttijoita nimitettiin ruotuvaivaisiksi, ruotulaisiksi, ruotilaisiksi, ruotiukoiksi, ruotiäijiksi, ruotimummoiksi, ruotimuoreiksi, ruotipojiksi jne. (Nykysuomen sanakirja. 4, O-R) - "Niinkuin ruoto-ukko olet sinä kulkenut sukulaisista sukulaisiin ja krouvista krouviin -- " - Aleksis Kivi, Nummisuutarit).
Vanhojen kysy.fi-palvelun vastausten perusteella ruispalat ja muut valmiiksi revityt tai siivutetut leipätuotteet valmistetaan leipomoteollisuudessa koneellisesti. Jäähtyneet ruisleipäpalat halkaisee esimerkiksi tällainen Ipekan repijälaite https://www.ipeka.com/single.php?prod=splitter2
Ipekan valikoimassa on useita erilaisia prosessileivonnan leivänleikkaamiseen tarkoitettuja laitteita https://www.ipeka.com/products.php?lang=fi
http://www.kysy.fi/kysymys/minua-askarruttanut-miten-revittyihin-leipii…
http://www.kysy.fi/kysymys/miten-ja-missa-vaiheessa-vaasan-ruispalat-ha…
Valitettavasti Helsingin kirjastoissa ei ole tällaista tulostusmahdollisuutta valokuville, koska kirjastoilla ei ole konekohtaisia tulostimia. Eli samalle tulostimelle tulostuu samanaikaisesti useamman tietokoneen tulosteita. Tällaiselle erikoispaperille saattaa siis vahingossa tulostua jonkin toisen koneenkäyttäjän aineistoa.
On kuitenkin olemassa paitsi valokuvausliikkeitä, myös internetin kautta toimivia digikuvapalveluita. Seuraavassa linkki MikroBitti-lehden artikkeliin, jossa on vertailtu näitä palveluita:
http://www.mikrobitti.fi/nettijatkot/2006/06/tulostuspalvelut/
Kysyimme asiaa suoraan Pyhtään seurakunnasta. He eivät suoralta kädeltä osanneet vastata kysymykseen. He kuitenkin suosittelivat muutamaa kirjaa, joissa käsitellään Pyhtään kestikievareita:
-Eeva-Liisa Oksanen: "Vanha Pyhtää: Pyhtään ja Ruotsinpyhtään historia vuoteen 1743" (Pyhtään kunta, 1991)
-Herman Hultin: "Pyhtään pitäjän historia" (Frenckell, 1927)
-Juha Tamminen: "Kuninkaasta kulkuriin: Vanhan Viipurintien kertomaa Pyhtäällä pikkupolusta nykypäivään" (Pyhtään kunta, 1997)
Kaksi ensin mainittua kirjaa löytyy Leppävaaran Uusimaa-kokoelmasta. Viimeiseksi mainittu kirja löytyy mm. Tampereen, Lahden, Kouvolan ja Mikkelin kaupunginkirjaston kokoelmista. Kirja on mahdollista tilata näistä kirjastoista Helsinkiin kaukolainana.
Linkki:
http...
Perintökaari 40/1965 ja sen voimaanpanolaki 41/1965 ovat tulleet voimaan 1.1.1966. Perintökaaren 3 lukua, jossa säädetään puolison perintöoikeudesta ja oikeudesta hallita jäämistöä on muutettu lailla 209/1983. Muutos tuli voimaan 1.9.1983. Perintökaarta on muutettu muiltakin osin useaan otteeseen. Ajantasaista lakia voi lukea esim. ilmaisessa Finlex-palvelussa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040.
Jos tarvitsette oikeudellista apua konkreettiseen kysymykseen, asiasta voi olla yhteydessä esimerkiksi oikeuslaitoksen oikeusapuohjaukseen. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.oikeus.fi/32542.htm
Myös Suomen Asianajajaliiton jäsenet tarjoavat eri paikkakunnilla maksutonta neuvontaa oikeudellisissa asioissa. http://www....
Novellia “Super-Toys Last All Summer Long” koskeva englanninkielisen Wikipedian artikkeli osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Super-Toys_Last_All_Summer_Long kertoo, että samaa teemaa käsitteleviä novelleja ovat Aldissin ”Super-Toys When Winter Comes” ja ”Super-Toys in Other Seasons”. Kyse on siis varmaankin juuri noista novelleista, joskin esimeriksi Internet Movie Database osoitteessa http://www.imdb.com/title/tt0212720/ mainitsee elokuvan perustuvan vain tuohon ensimmäiseen novelliin.
Näyttäisi siltä, ettei noita kahta muuta novellia ole suomennettu, sillä niitä ei löytynyt tietokannoista tai muistakaan tutkimistani lähteistä. Englanniksi tarinat löytyvät kokoelmasta ”Supertoys Last All Summer Long And Other Stories of Future Time...
Claes Anderssonin runon Kesät me muistimme, aina kesät (Det var somrarna vi mindes kokoelmasta Tillkortakommanden, 1981) voit lukea teoksista Vuoden viimeinen kesä : runoja vuosilta 1962 - 84 ja Runoja meren pohjalta : runoja vuosilta 1962-1993. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.
https://finna.fi/Record/keski.18059?sid=2999612319
https://finna.fi/Record/keski.165787?sid=2999612319
Helsingin kirjastoista ei valitettavasti löydy äänieristettyä tilaa laulun harjoitteluun. Töölön kirjaston musiikkiosastolla on Yamahan clavinova, mutta sitäkin täytyy soittaa kuulokkeiden kanssa. Vantaan pääkirjastossa Tikkurilassa on sensijaan äänieristetty pianohuone, jossa luulisi laulamisenkin olevan mahdollista. Ohessa muutama linkki kirjastojen palveluihin.
Helsingin kirjastopalveluiden opas: http://www.lib.hel.fi/virkku/
Vantaan musiikkipalvelut: http://www.vantaa.fi/kirjasto/fmusa.htm
Sakari Virkkusen toimittama Suomalainen fraasisanakirja (3. uud. p. 1981, 6. korj. p. 1985) sisältää kunkin hakusanan merkityksen, usein myös alkuperän.
Metallikuidut ovat metalleista tai metalliseoksista ohueksi vedettyjä lankoja tai metallilevystä leikattuja kapeita liuskoja, joita voidaan käyttää tekstiilitarkoituksiin. Tällaisia aineita ovat esim. kulta, hopea, kupari, teräs ja pronssi.
Metallia käytettiin vetohihnoina jo 100-luvulla jKr. Kuidut valmistettiin takomalla tai leikkaamalla ohuesta metallilevystä. Tekstiileissä metallilankoja käytettiin keskiajalla koristetarkoituksiin. Langat olivat usein kulta-tai hopeapäällysteisiä pellava- tai silkkilankoja. 1400-luvulta asti on kulta- ja hopealankoja käytetty brokadien kutomisessa.
Lähde: Tekstiilioppi : kuituraaka-aineet / Boncamper, Irma 2004 ; ss. 337. Teosta voi lainata pääkaupunkiseudun kirjastoista http://www.helmet.fi.
Suojapressullinen lasten hiekkalaatikon rakennusohje löytyy kirjasta
Puutöitä pihalle / Laila Eriksen.
Hiekkalaatikon ohjeet löytyvät myös kirjoista:
Teen itse pihan rakenteet / Reijo Eskola
Pihanikkari : rakennusohjeita linnunpöntöstä leikkimökkiin / Leif Qvist
Tee itse rakenteet pihaan, puutarhaan / Reija Johanna
