Facta tietosanakirja määrittelee käsitteen länsimaat alkujaan Länsi-Rooman keisarikunnan alueeksi, myöhemmin islamilaista maailmaa vastaan taistelleeksi Euroopan osaksi. Nykyään länsimaihin luetaan Factan mukaan koko Eurooppa ja tavallisesti muutkin eurooppalaisen kulttuurin omaksuneet maat. Länsimaat eli oksidentti, vastakohta itämaat eli orientti.
Teoksessa Mitäs me länsimaalaiset - Suomi ja lännen käsite määritellään "lännen" alkaneen historiallisesti antiikin kreikkalais-roomalaisesta sivilisaatiosta ja kristinuskon synnystä liittyen siten suoraan Euroopan historiaan. Renessanssin, uskonpuhdistuksen ja valistuksen kautta vähitellen kehittynyt länsimaalainen kulttuuri on sitten...
Tarkat tiedot lääkärin määrittämistä ns. palveluskelpoisuusluokituksista saa pääesikunnan tiedotusosastolta. Sähköpostiosoite on: puolustusvoimat@mil.fi
Kallion kirjastossa on arkistoituna kirjallisuusarvosteluja useilta vuosikymmeniltä. Toini Havun arvostelun lisäksi tallella ovat muutkin Tuntemattoman sotilaan arvostelut tuolta ajalta. Näitä ”kirjallisuuspahveja” ei lainata, mutta ne ovat kirjastossa luettavissa ja kopioitavissa. Tosin kopiointi ei aina onnistu, lehtileikkeet ovat kellastuneita ja liiman tummentamia. Kallion kirjaston yhteystiedot löytyvät sivulta http://www.lib.hel.fi/kallio
Voit myös lukea vanhoja lehtiä mikrofilmattuina Espoon pääkirjastossa Leppävaarassa ja Helsingin pääkirjastossa Pasilassa. Katso tarkemmin http://www.espoo.fi/kirjasto ( >lehdet ) ja http://www.lib.hel.fi/pasila/
Saat tiedot kaikista Linnan teosten arvosteluista teoksesta Suomen kirjailijat--...
Seuraavat kirjat, jotka löytyvät HelMet –tietokannasta käsitelevät aihetta juutaliskristilliseltä kannalta:
Pekka Lahtisen kirja ”Luojan lukuja: Raamatun numerologian ihmeellisiä löytojä”,
Jukka Niemisen kirjat ”Alefin salaisuus: juutalainen lukumystiikka” & ”Tooran salakirjoitus” sekä
Antero Pietikäisen ”Pedonluvun mysteerin matemaattinen ratkaisu”.
Seppo Heinolan ”Numerologian ABD-kirja” käsittelee numerologiaa yleensä.
Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa osoitteesta: http://www.helmet.fi .
Ville ja Pinja -levyllä on Edu Kettusen Krokotiili-niminen laulu. Saat levyn liittestä laulun sanat. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista levy on Itäkeskuksen kirjastossa ja Sellon ja Tikkurilan musiikkivarastoissa.
Helsingin matematiikkalukion lisäksi on espoolainen Olarin matematiikka-ja luonnontiedelukio ja Tapiolan matematiikkalukio. Joissakin pääkaupunkiseudun muissakin lukioissa voi painottaa matematiikan opiskelua. Tällaisia ovat Helsingissä Helsingin luonnontiedelukio, Vantaalla Lumon lukio, Martinlaakson lukio ja Vaskivuoren lukio. Lisätetoa lukioista löydät täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingiss%C3%A4_sijaitsevat_erityisteht%C…
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;11703;23258;37260;65599
http://www.vantaa.fi/i_listasivu.asp?path=1;135;137;216;6245;6261;7685
Synnyinmaan laulun nuotit löytyvät esim. seuraavista laulukirjoista: Musikantti 3-4 ja Suuri toivelaulukirja 13. Tekijänoikeussyistä nuotteja ei voi kopioida, vain lainata. Molempia kirjoja on saatavilla Ratamo-kirjastoissa ja Lopen kirjastosta löytyy myös Suuri toivelaukirja-sarja.
Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka sijaitsee Helsingin Meilahden sairaala-alueella. Tässä yhteystiedot :
Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka
Haartmaninkatu 4 E, 00290 Helsinki
PL 220, 00029 HUS
Neuvonta puh. (09) 471 73058 (arkisin klo 7.30-15.30)
Kahvio on avoinna ma-pe klo 8.00-15.00
Noita vanhoja potilastietoja voit varmaan kysellä tuosta puhelinnumerosta, mutta uskoisin että joudut menemään paikan päälle ja todistamaan henkilöllisyytesi. Eli ota kelakortti mukaan.
Espanjassa joululahjoja jaetaan pääasiassa juuri 6. tammikuuta eli Loppiaisena. Lahjoja tuovat itämaan tietäjät eli kolme viisasta miestä. Yksi viisaista miehistä, Balthasar, voi tuoda tuhmalle lapselle hiilikimpaleen. Ainakin muutamien lähteiden mukaan "hiili" on tehty sokerista.
http://www.whychristmas.com/cultures/spain.shtml
http://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4maan_tiet%C3%A4j%C3%A4t
Tammen ja WSOY:n Nobel-sarjassa ilmestyi kolmekymmentä kirjaa vuosien 1976 ja 1977 aikana. Lyriikka-antologiaa Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa lukuunottamatta kaikki sarjan nimekkeet olivat uusintapainoksia aiemmin julkaistuista kirjoista. Sarjaan sisältyvät kahden teoksen yhteisniteet ilmestyivät tässä asussa yleensä ensimmäistä kertaa, mutta nämäkin koostuivat aikaisemmin erillisinä ilmestyneistä nimekkeistä. Kaikesta päätellen Nobel-sarjaa ei tarkoitettukaan jatkuvaksi, vaan enemmänkin kertaluonteiseksi paketiksi. Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa -valikoimaan laatimassaan esipuheessa sen koonnut Aale Tynni viittaa kirjallisuuspalkinnon lähestyvään 75-vuotispäivään (ensimmäinen palkinto myönnettiin vuonna 1901), joten...
Löydät vastauksen kysymykseesi kolmelta viime vuodelta Suomen yleisten kirjastojen tilastot -verkkosivulta osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/
Toimi seuraavasti:
Valitse tilastotyyppi: Aikasarjat
Valitse laajuus: Koko maa
Paina: Hae
Seuraavaksi
Valitse: Kaikki vuodet > Lisää > Valitse
Seuraavaksi
Vieritä alaspäin kunnes tulet kohtaan Toimintayksiköt ja valitse sieltä Laitoskirjastoja, jolloin saat laitokirjastojen määrän kolmelta viimeiseltä vuodelta taulukkona ja graafisena kuvana - graafisen kuvan voi vaihtaa toiseksi kohdista Diagrammi 1 ja Diagrammi 2
Aikasarja pidemmältä ajalta pitää kerätä Kirjastopalvelun julkaisemista vuosijulkaisuista Kirjastot, jotka löytynevät ainakin isoimmista kirjastoista.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Jaakon päivän ollut kalenterissa 25.7. vuodesta 1890. Aiemmin nimi oli muodossa Jaakob (Jacobus, Jacob) jo keskiajan kalenterissa, silloinkin 25.7. 1700-1800-luvuilla oli myös toinen Jaakobin päivä 20.12.
Ortodoksisessa kalenterissa on Jaakobin nimi mainittu eri vuosisatoina eri päivinä: 21.3., 30.4., 30.6.,9.10., 23.10., 27.11. Nykyisin on kaksi Jaakon päivää 3.5. (Jaakko nuorempi) ja 25.7. (Jaakko vanhempi). Eli Lempiäisen mukaan elokuussa ei olisi vietetty Jaakon nimipäivää.
Väinö Linnan Pohjantähti-trilogia on käännetty kokonaisuudessaan englanniksi, ja löytyy tälläkin hetkellä hyllystä Hämeenlinnan pääkirjastossa. Tässä kakkososan julkaisutietoja, mikäli haluat hankkia sen kirjeenvaihtotoverillesi: Under the North Star, 2: The uprising / Väinö Linna ; translated by Richard Impola. - Beaverton : Aspasia Books, 2002. - (Aspasia classics in Finnish literature, ISSN 1498-8348), ISBN 0-9685881-7-4 (nid.), ISBN 0-9689054-1-2 (sid.).
Myös F.E. Sillanpään Hurskas kurjuus on käännetty englanniksi nimellä Meek heritage.
Wikipediassa on varsin kattava artikkeli Finnish Civil War: http://en.wikipedia.org/wiki/Finnish_Civil_War. Artikkelin lopussa on monipuolinen lähdeluettelo, jossa on myös englanninkielisiä teoksia,...
Finlandia-hiihdon reittikartta löytyy ainakin seuraavista lehdistä: Finlandia-hiihtäjä 1/1990 ja 1/1991. V:n 1990 karttaan on merkitty sekä vapaan että perinteisen tyylin ladut, jotka kulkevat rinnakkain. Kartat eivät sisällä tarkkoja tietoja maastosta, joten ne ovat ainoastaan suuntaa-antavia. Myös Antti O. Arposen kirja Finlandia hiihtää (1985) sisältää kartan reitistä, mutta se on vielä summittaisempi kuin lehdissä julkaistu kartta. Teoksessa on kuitenkin luku "75 kilometriä Hämeenlinnasta Lahteen", missä reitistä kerrotaan tarkemmin. Mutta jos Finlandia-hiihdon järjestäjiltä ei tarkempaa karttaa löytynyt, on epätodennäköistä, että sellaista on yleisön käyttöön koskaan julkaistukaan. Halutessasi voit tiedustella asiaa vielä...
Kaunis Lestijärvi-sävellyksen nuotit sisältyvät seuraavaan sävelmäkokoelmaan:
Honkonen, Toivo: Toivo Honkosen sävellyksiä (Nuottijulkaisu), 3, 1979.
Julkaisua on Kittilän kirjaston ja Tampereen pääkirjaston musiikkiosaston kokoelmissa, mutta Tampereen nide ei ole lainattavissa.
Kannattaa kääntyä kotikunnan kirjaston puoleen ja tiedustella mahdollisuutta kaukolainaan Kittilästä.
Saatavuustiedot löytyvät Frank -monihausta
(http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot ).
Myös muuhun Reijo Mäen tuotantoon kannattaa tutustua, esimerkiksi viiteen tukholmalaisesta ylikonstaapeli Sakari Roivaksesta kertovaan teokseen. Vareksesta on kirjoitettu myös oheiskirjoja, kuten Mäki, Reijo: Jussi Vareksen drinkkiopas (2003) ja Markku Haapio: Vareksen Turku(2009). Suomalaisista dekkarikirjailijoista voisi mainita mm. Seppo Jokisen (päähenkilö komisario Sakari Koskinen), Matti Remeksen (päähenkilö Ruben Waara) ja Keski-Suomesta esimerkiksi Markku Ropposen (päähenkilö yksityisetsivä Otto Kuhala). Kannattaa vilkaista myös laajaa dekkarikirjailijoista kertovaa internet-sivustoa, Tornion kaupunginkirjaston Dekkarinettiä osoitteessa http://www.tornio.fi/Kirjailijat.
Muutamista HelMet-kirjastoista saa lainaan suksia ja monoja. Niitä on Herttoniemen, Roihuvuoren ja Pukinmäen kirjastoissa. Tosin Herttoniemen ja Roihuvuoren kirjastoissa urheiluvälineet on merkitty tietokantaan korjattavina oleviksi, ja ne kuuluvat olevan huollossa. Kunhan monot ja sukset palaavat huollosta, niitä voi jälleen lainata. Asiaa voi seurata HelMet-verkkokirjaston kautta. Hyllyssä-tilassa olevia voi jo lainata.
Saatavuustiedot ja suksien ja monojen koot voi katsoa HelMet-verkkokirjastosta:
Monot: http://www.helmet.fi/record=b1928293~S9*fin
Sukset: http://www.helmet.fi/record=b1928290~S9*fin
Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteiden tiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/.
Kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta-palstalla, siinä sanotaan seuraavaa:
Sahlman –sukunimisistä henkilöistä on on hiukan tietoa A. R. Saarensepän kirjasessa Pohjois-Karjalan vierasnimiset suvut, joka on ilmestynyt Kansanvalistusseuran kustantamana vuonna 1910. Ensimmäinen siinä mainittu Sahlman on ylöskantokirjuri Niilo Sahlman Pälkjärvellä vuonna 1680. Saarensepän mukaan ei ole tietoa, mistä hän oli kotoisin. Sahlmaneja on saman kirjasen mukaan ollut Tohmajärvellä, Ilomantsissa, Liperissä, Lieksassa ja Polvijärvellä. Sahlmaneilla on sukuseura , jonka kotisivujen osoite on http://sahlmansuku.wordpress.com/ Seuralla on myynnissä sukututkimus-niminen cd-levy, jossa on tietoja suvusta. Seuraavat tiedot ovat Sahlmanien...
