Kyseessä on varmaankin "Da Da Da", saksalaisen Trio-yhtyeen kappale vuodelta 1982. Sekä kappaleen sävellys, sanat että julkaistu musiikkivideo olivat hyvin pelkistettyjä ja humoristisia, millä teos erottui tehokkaasti tuon ajan musiikista ja nousi listoille useissa maissa.
Kokonaisuudessaan nimi kuuluu: Da Da Da ich lieb dich nicht sie liebt mich nicht aha aha aha. Suomeksi siis Da da da en rakasta häntä, hän ei rakasta minua, ahaa ahaa ahaa.
Englanninkielisellä Wikipedia-sivulla on tilastoitu laulun kaupallista menestystä. Laajimmat tiedot ovat saksankielisellä sivulla. Alkuperäinen musiikkivideokin on saatavilla.
Kirkes-kirjastojen aineisto voidaan palauttaa myös toiseen kirjastoon. Lainattu aineisto voidaan palauttaa maksutta oman kunnan kirjastoon. Jos aineisto palautetaan muuhun kuntaan kuin mistä se on lainattu, palautuksesta peritään nidekohtainen kuljetusmaksu 0,50 euroa / kpl.
https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle
Kirjassa "Aseman kello löi kolme kertaa: Suomen rautateiden kulttuurihistoriaa" (Otava 2001) s.111-112 tekijä Matti Rinne kertoo isänsä työstä ratamestarina 1900-luvun alkupuoliskon Suomessa. Rinteen isä oli valmistuttuaan rakennusmestariksi jäänyt rautateille töihin. Oltuaan ensin ratavartijana ja rataesimiehenä, hänestä tuli ratamestari. Talvisodan aikana Rinne oli rautateiden korjausjoukoissa. Matti Rinne pääsi poikasena isänsä mukana myös veturiin, jossa ratamestarilla oli oikeus tehdä tarkistusmatkoja. Sieltä sai paremman kuvan radan kunnosta kuin jousitetuista vaunuista.
1800-luvun jälkipuoliskolla ratamestarin tehtävät ovat olleet varmaankin samankaltaisia. Jossakin mainittiin tosin ratamestarin myyneen myös matkalippuja....
Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole tehty LIBQUAL+ tutkimusta.
Helsingin yliopiston käyttötutkimushankkeena on tuotettu kirjastojen laatujärjestelmä, Libarary Services Quality Information System - SQIS. Se on kirjastojen panos Helsingin yliopiston pyrkimyksessä integroida järjestelmällinen laatutyö osaksi yliopiston normaalia toimintaa. SQIS pohjautuu Association of Reasearch Libraries:n kehittämään LibQUAL+-laatutyökaluun, jota on testattu yli 500 kirjastossa yhdysvalloissa ja Euroopassa. Kuten esikuvansa, kirjastojen laatujärjestelmä:
1. Edistää laadukkuutta tarjotuissa kirjastopalveluissa
2. Auttaa kirjaston henkilökuntaa ymmärtämään asiakkaiden näkemyksiä palveluiden laadusta
3. Tuottaa systemaattista asiakaspalautetta pitkällä...
Porvoon kaupunginkirjastossa on esim. seuraavaat maalaustaiteen kuvateokset kuuluisista maalauksista:
Magalhaes, Roberto Carvalho de: Pieni suuri taidekirja.... (2006)
Vaizey, Marina: 100 kuuluisaa maalausta (1996)
Zuffi, Stefano: One thousand years of painting (2004)
Cumming, Robert: De stora mästerverken (2001)
Semenzato, Camillo: Kuvataide kautta aikojen (1988)
Edellisissä ei ole edustettuna suomalaisia maalauksia, mutta kuvateoksessa: Valkonen, Markku: Kultakausi esitellään Suomen maalaustaiteen merkkiteokset ajalta 1800-1900-luvun alkupuolelle.
Kirjasarjat Suomen taide ja Pinx: maalaustaide Suomessa sekä Pinx: maalaustaiteen mestareita sisältävät myös kuuluisia maalauksia. Nämä tosin eivät ole puhtaasti kuvateoksia.
Turun taidemuseon varmentaman tiedon mukaan Autuaitten saari on todellakin Akseli Gallèn-Kallelan maalaus.
Tämä matka -näyttely on avoinna Turun taidemuseossa 28.11.2010. Lisätietoja Turun taidemuseon sivuilta www.turuntaidemuseo.fi.
Suomen murteiden sanakirjan mukaan "kinuri" on pieni lasiton öljylamppu tai kitupiikki. Sanan käyttöä on merkitty ylös mm. Kuivaniemellä, missä Antti Hyry on syntynyt. Kitupiikki on myös yksinkertainen, lasiton öljylamppu, tuikkulamppu tai tuiju.
Lähde:
Suomen murteiden sanakirja (SKS, 2003)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Hyry
Helsingin yliopisto ylläpitää almanakassa olevaa nimiluetteloa. Almanakkaan pääsemiseksi on nimi oltava noin 1000 henkilöllä. Elle-nimisiä näyttäisi Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan olevan jo reilusti yli 1000 henkilöä, joten mahdollista on, että nimi pääsisi almanakkaan lähivuosina. Almanakan ulkopuolelle jäävien nimipäivä määritellään kantanimen mukaan, mikä tässä tapauksessa tarkoittaisi 20.2. Ellenin päivää.
Tässäpä muutamia:
Marko Leino: Tommi Tähtinen ja avaruustauti
Jo Nesbo: Tohtori Proktori ja mahdollinen maailmanloppu
Tapani Bagge: Otto ja Dracon siepparit
Tapani Bagge: Otto ja Hydran surffaajat
Edgar Rice Burroughs: John Carter eli Mars-sarja (useita osia), https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Mars-kirjat 1. osa: Marsin sankari.
2. osa: Marsin jumalat
3. osa: Marsin sotavaltias
Joshua Mowl: Suuri avaruusralli
K.A. Applegate: Animorphs-sarja
Lucy Hawking: Avain maailmankaikkeuteen
Lucy Hawking: Kosminen aarrejahti
Lucy Hawking: Alkuräjähdyksen arvoitus
Anneli Kanto, Antti Kanto & Markku Sointu: Tehtävä maassa...
Olen kysynyt asiaa musiikkiasiantuntijoiltamme: valitettavasti Suvi Teräsniskan version nuotteja ei ole saatavana julkisesti netissä, koska niissä on tarkat käyttöluvat. Pitäisi olla tiedossa sovittaja tai teettää sovitus.
Www-sivulta http://www.hel.fi/palvelut/kirjastot/arkistot.html löytyy mm. Kansallisarkisto ja sieltä sivu http://www.narc.fi/ohjeet.html , josta löytyy arkistolaki sekä sivun lopusta dokumentti Arkistolaitoksen suositus arkistonmuodostussuunnitelman laadinnan, käytön ja ylläpidon periaatteeksi (http://www.narc.fi/ams ).
Kalevalaseuran vuosikirjassa 45 (1965) kerrotaan Jyväskylän paikannimistä. Tourula oli yksi Jyväskylän alkuperäisistä jakokunnista ja saanut nimensä Touru-nimisestä suvusta. Tourujoki on saanut nimensä vanhan Tourun talon mukaan.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet (2000) kerrotaan, että sukunimet Touru, Tourula, Tourunen saattavat olla samaa perua kuin nimi Toura. Tähän nimeen saattaisi sisältyä skandinaavisen Thor-alkuisen miehennimen mukaelma ja se voisi kertoa skandinaavisista vaikutuksista (Thor, ukkosenjumala).
Erkki Tabermanin runo "Mei määe tytöt" löytyi Carelica-tietokannasta. Se on Karjala-lehden numerossa 8/1994 sivulla 11. Lähetän teille siitä kopion. (Se on 9-säkeinen, joten en viitsi kirjoittaa sitä tähän.)
Suomen Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän Internet-version löydät osoitteesta http://ykl.kirjastot.fi/ , Ruotsin kirjastojen luokitusjärjestelmän suppea versio löytyy sivuilta http://susning.nu/SAB-systemet (http://www.molndal.se/bibl/sab_expl.htm )
Tarkempaa vertailua varten voit etsiä luokitusjärjestelmät kirjamuotoisina Oulun yliopiston kirjaston aineistotietokannasta Oulasta osoitteessa http://finna.fi (Klassifikationssystem för svenska bibliotek ja Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä)
Laulu löytyy ainakin äänitteiltä "Hyvä ystävä musikaali ja muita mukavia lastenlauluja" KRC-242 ja "Pieni suuri seikkailu" ACD2110. Ainakin jälkimmäisessä pitäisi olla sanat tekstiliitteessä.
Helmet-kirjastojen (http://www.helmet.fi ) kokoelmista löytyy lääketieteen filosofiaan ja etiikkaan kuuluvaa eutanasiaa käsittelevää kirjallisuutta mm. seuraavasti:
- Elämän loppu vai kuoleman alku : hoitopäätökset kuoleman lähestyessä, toim. Juha Hänninen, Duodecim 2006
- Häyry, Heta: Elämän ehdot : bioetiikan, vapauden ja vastuun filosofiaa, Yliopistopaino 1997
- Korhonen, Rauno: Teos Eutanasia : hyvä kuolema ja kuolemisen vaikeus, Pandecta 1994
- Elämän pyhyys ja ihmisen halu kuolla : puheenvuoroja eutanasiasta / toimittanut Heikki Kotila, Kirjaneliö, 1995
- Tada, Joni Eareckson: Teos Oikeus elää, oikeus kuolla : itsemurha, eutanasia, kärsimys, armo, RV-kirjat 1993
- Lääkintä- ja hoitoetiikka, toim. Veikko Launis, Painatuskeskus,...
Uusimmat Italian matkaoppaat näyttävät keskittyvän Roomaan, Venetsiaan ja Firenzeen.
Napolin alueesta löytyi suomeksi vain Anja Kinnusen: Napolinlahti : lomailijan opas : mukana myös Capri, Herculaneum, Ischia, Napoli, Pompeji, Procida, Sorrento, Fenix-kustannus, 2004.
Tuorein koko Italiaa käsittelevä opas: Italia, Tammi, 2005 (Näe ja koe-sarja).
Kirjojen saatavuuden näet HelMet-verkkokirjastosta: http://www.helmet.fi
Napolin lähellä sijaitsevasta Pompejista kertoo seuraava teos:
Domus Pompeiana : talo Pompejissa : näyttelykirja,Otava, 2008.
Oikotie.fi- palvelun kautta löytyy myös alueen matkailutietoa, mutta linkit näyttävät vievän englanninkielisille sivuille. Niistäkin voit, toivottavasti, saada vinkkejä siihen mitä paikanpäällä...
Etsitty kirja lienee brittiläisen Will Selfin Kuinka kuolleet elävät (Otava, 2001).
"Kun amerikanjuutalainen vanharouva Lily Bloom kuolee, tuonpuoleinen osoittautuu tuikitavalliseksi koillislontoolaiseksi lähiöksi. Pahansisuinen Lily huomaa kuolleiden valtakunnan olevan täynnä arkipäiväisiä joutavuuksia ja päättää ottaa ohjat omiin käsiinsä. Eikä pian malta olla edes kuollut." (takakannen esittelyteksti)
Selfin kuolleiden valtakunta sijaitsee "Dulstonissa", jonka maantieteellistä sijaintia kuvaa oivallisesti seuraava keskustelu Lilyn ja hänen oppaansa Phar Lap Dixonin välillä:
"Entä missä on tämä Dulston?" Taksi on kääntänyt keulansa Pentonville Roadille. "Tarkoitan vain, että näytämme olevan menossa Dalstonin suuntaan."
"Just eikä melkein...
Muna- eli riippulukkoja on eri muotoisia. Olisikohan lukon muoto antanut nimen munalukolle? Alfred Kolehmaisen Lukkoperinne-kirjakaan ei anna tähän suoraan vastausta. Suomen kielen sanakirjoissakaan ei sanan alkuperää selvitetä.
Viisainta olisi varmaankin mennä Amican nettisivuille, osoite: http://www.amica.fi ja katsoa sieltä yhteystiedot, jolloin pääset suoraan kysymään asiantuntijoilta, ainakin Amicaa koskevista asioista. On myös olemassa lehti nimeltä Amica uutiset, josta varmaan myös amicalaiset (muista, että emona on Fazer ; http://www.fazer.fi) voivat kertoa sinulle enemmän. Tuo Amica uutiset on ehkä vaikeasti saatavissa, se löytyy ainakin Haaga Instituutin ammattikorkeakoulun kirjastosta, mutta sieltä sitä ei lainata. Yritä sitäkin suoraan Amicasta. Opinnäytetyötä varten löydät lukuisia liiketaloutta ja erilaisia tutkimuksia käsitteleviä oppaita.
