Sorority tarkoittaa sisarkuntaa, naisyhdistystä, mutta myös naisopiskelijoiden yhdistystä.
Suomessa mm. Suomen akateemisten naisten liitolla on yhteydet lähiyliopistoihin eri puolella Suomea.
Mitään erillisiä naisyhdistyksiä ei yliopistoissa ole, mutta jo opiskelijat voivat kuulua naisyhdistysten jäsenistöön. Linkkien kautta voi tutustua eri järjestöihin. http://www.naisjarjestot.fi/jasenjarjestot.html, http://www.akateemisetnaiset.fi/py.htm,
http://www.akateemisetnaiset.fi/linkit.htm
Kyllä, kirjasto ottaa vastaan lahjoituksia. Tosin kirjasto pidättää itsellään oikeuden päättää, mitä lahjoituksilla tehdään. Kaikki lahjoitukset eivät päädy hyllyyn, vaan osa saatetaan heittää pois, mikäli ne ovat huonokuntoisia tai mikäli kirjasto ei tarvitse kyseistä aineistoa. Kirjojen kunto ja kirjaston tarpeet ratkaisevat, mitä lahjoituksille tehdään.
Manga-sarjakuville saattaa hyvinkin olla tarvetta kirjastossa. Kannattaa kysyä aluksi omasta lähikirjastosta, olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta kyseisille kirjoille.
Opetusministeriön sivuilla on tietoa kirjastoalan koulutuksesta http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/Korkeakoulutas… .
Kirjastoasetus on muuttunut 1.1.2010... "Kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 45 prosentilla tulee olla korkeakoulututkinto ja vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot" . http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/index.html
Kirjastonhoitajan työnkuvan, oli hakija valmistunut sitten ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta, määrittelee yleisessä kirjastossa pitkälti työnantaja. Esimerkiksi Oulun kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä avoinna yksi kirjastonhoitajan paikka, jonka kelpoisuusehdot ja tehtävät on kerrottu...
Vaski aineistotietokannasta löytyy asiasanalla Puskin lukuisia viitteitä, suurin osa on englanniksi, ruotsiksi ja venäjäksi, mutta viitteitä myös suomeksi löytyy. Kirjoissa käsitellään A.Pushkinin elämää. Yhtään viitettä ei löydy yhdistettynä Pihkovaan.
Suomenkielisistä viitteistä meillä Turun kaupunginkirjastossa on mm. Kansojen kirjallisuus (osa 7), jossa käsitellään myös Puskinin elämää, mutta ei mainita Pihkovaa. Erkki Peurasen kirja "Aleksandr Puskin - venäläinen maailmankirjailija" on lyhyehkö esitys Puskinin elämästä ja tuotannosta. Selasin sen nopeasti, mutta en löytänyt ainakaan nyt suoraa mainintaa Pihkovasta. Romaanina meillä on varastossa Juri Tyjanovin "Nuori Puskin", jossa kerrotaan kirjailijan lapsuudesta ja nuoruudesta....
Yksityiskohtaista suomenkielistä aineistoa ei aiheesta löydy.
Muinaisen Egyptin maanviljely oli täysin riippuvainen Niilin tulvista, jotka aiheutuivat trooppisen etelän kaatosateista Abessinian ylängöllä. Tulvaveden mukanaan tuomat lietteet olivat peräisin Abessinian vuoriston tuliperäisten kivilajien tuhkakerroksista. Tarkempaa tietoa lietteen koostumuksesta ei lähteistämme löytynyt.
Tietoa Niilin tulvista ja maanviljelystä muinaisessa Egyptissä suomeksi löytyy esim. teoksista:
Holthoer, Rostislav: Muinaisen Egyptin kulttuuri (Otava 1994)
Grimberg, Carl: Kansojen historia : osa 1 (WSOY 1980)
Montet, Pierre: Sellaista oli elämä faraoiden Egyptissä (WSOY 1982)
Salonen, Armas ; Holthoer, Rostislav : Egypti ja sen kulttuuri (Otava 1982)...
Kiitos kysymyksestä.
Honka-sukunimessä on sekä vanhaa että nuorta, sekä itäsuomalaista että läntistä ainesta. 1500- ja 1500- luvulla vaihtelevat Honka ja Honkainen, Pohjanmaalla lisäksi Honkalainen. 1970-luvulla Matti Kuusi on määritellyt sukunimen Honkanen vain osaksi savolaiseksi. Se onkin paitsi savolainen myös keskisuomalainen, karjalainen (esim. 1890 Pielisjärven valtasukuja) ja pohjalainen nimi. Kaikilla näillä alueille nimi on esiintynyt viimeistään 1600-luvun alkupuolella.
Nimiryhmän nuorta kerrostumaa edustavat 1906 nimenmuutoksessa otetut nimet, esim. Honka (korvasi kaikkiaan 11 ruotsalaista nimeä), Honkala ja Honkanen (Jyväskylässä, Vaasassa, Eurajoella, Halikossa ja Uskelassa). Sukunimen Honka nykyistä aluetta ovat Pohjois-...
Kirjastokortin saamiseksi ei ole nähty tarpeelliseksi laittaa alueellisia rajoituksia. Kirjastokortin on siis voinut hankkia koti-, opiskelu-, työ- tai kesämökkipaikkakunnalle, joissa kaikissa on voinut olla omat tarpeensa kortin hankkimiselle.
Myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kirjastoihin saa kirjastokortin, vaikkei olisikaan opiskelijana kyseisessä oppilaitoksessa.
Valitettavan usein katkenneet ihmissuhteet johtavat myös kirjastokatastrofeihin. Nykyään on kuitenkin sääntönä, ettei tyttö- tai poikaystävän tai edes muun perheenjäsenen kortilla saa lainata, vaan on aina käytettävä henkilökohtaista korttia. Ainoa mahdollisuutesi saada lainausoikeutesi takaisin on mennä lähimpään kirjastoosi, mieluiten kuitenkin pääkirjastoon Itä-Pasilaan selvittämään, mitä aineistoa mahdollisesti kortillasi on palauttamatta, ja palauttaa tai korvata aineisto. Asiaa ei tietosuojan takia voi hoitaa sähköpostitse tai puhelimitse. Lähde nyt vaan reippaasti kirjastoon asioita selvittämään, siinä et menetä mitään!
Hakemalla Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html asiasanoilla "sotaveteraanit" ja "Ylikiiminki" löytyy kirja:
Ylikiiminki rintamilla ja rauhanajassa, (1988)
Vastaavasti asiasanoilla "sotaveteraanit" ja "Utajärvi" löytyy kirja:
Sai meistä suojan synnyinmaa : Utajärven veteraanikirja sodista ja sotien veteraaneista 1918, 1939-40 ja 1941-45, (1991)
Molemmissa on sotaveteraanien matrikkelitietojen lisäksi sotajuttuja.
Sakari Virkkusen toimittama Suomalainen fraasisanakirja (3. uud. p. 1981, 6. korj. p. 1985) sisältää kunkin hakusanan merkityksen, usein myös alkuperän.
Voisit tutustua nuorten kirjoittajien verkkosivuihin osoitteessa http://www.nuorenvoimanliitto.fi/nkk/index.html.
Lisää tietoa julkaisemisesta ja julkaisukanavista löydät linkkihakemistosta http://www.makupalat.fi/kirjat1c.htm#foorumit. Jos kirjasi julkaistaan, voi eteen tulla tilanteita, joissa tarvitaan holhoojan suostumus.
Kysymykseesi vastaaminen edellyttäisi sellaista saamen kielen historian ja nimistön asiantuntemusta, jota meillä ei valitettavasti ole näin joulunaikaan käytettävissä.
Palaamme asiaan myöhemmin, jos saamme asiasta enemmän selkoa.
Tässä vaiheessa voin vain todeta, että saamenkielisen nimistön edellisten sukupolvien tunnetuin asiantuntija T. I. Itkonen ei kirjoituksissaan (esim. Lappalaisperäisiä paikannimiä suomenkielen alueella, julkaistu Virittäjä-lehdessä 1920 tai suurteos Suomen lappalaiset 1-2, v. 1948) mainitse Kolmisoppi-nimeä.
Savon historian 1. osassa (1988)on Kauko Pirisen kirjoittama luku Savon saamelaisperäisestä nimistöstä (s. 275-281: Lappalaiset : väistyvä väestöaines), mutta sekään ei tunne Kolmisoppea.
Piilo, soppi on...
Proxy error –ilmoituksia on viime aikoina tullut, kun on yritetty varata aineistoa Firefoxin kautta uutta HelMet-hakua (Encore) käyttäen. Ilmoitus on silloinkin tullut vain joitakin nimekkeitä varattaessa. Asiasta on lähetetty selvityspyyntö järjestelmän toimittajalle.
Varaus onnistuu Firefoxilla perinteistä HelMet-hakua käyttäen (linkki HelMetin etusivulla heti hakukentän alla). Muilla selaimilla varaus onnistuu sekä uuden että perinteisen HelMetin kautta.
Nuottia lauluun ei löydy kirjastoista. Suomen kansallisdiskografia Violan (https://finna.fi mukaan sitä ei ole nuottina julkaistukaan. Kappale löytyy Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI) esitettynä näiltä cd-levyiltä:
- Viisitoista kesää : 32 suosikkia / Kari Tapio
- Sinivalkoinen ääni : 215 suurinta laulua ja harvinaista helmeä / Kari Tapio
- Juna kulkee / Kari Tapio
Saattaa olla, että sanasta baking soda (ruokasooda) käytettiin yksinkertaisesti nimitystä baking powder (leivinjauhe).
https://en.wikipedia.org/wiki/Baking_powder
Tosin ruokasoodalla ja leivinjauheella on hieman eroa. Leivinjauhe sisältää jo valmiiksi myös happaman ainesosan. http://www.herkkusuu.fi/ikiaikainen-leivontamysteeri-ratkeaa-tama-on-er…
Vanhahtava nostatusaine on hirvensarvensuola, jota käytettiin erityisesti matalien leivonnaisten ja pikkuleipien kohotusaineena. Alunperin se oli valmistettu hirvensarvista, mutta nyttemmin se on keinotekoisesti valmistettua.
Sooda: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sooda
Leivinjauhe: https://fi.wikipedia.org/wiki/Leivinjauhe
http://www.martat.fi/ruoka/ruokanurkka/2005-03-15-19-46-38leivinjauhe-s…...
Etelä-afrikkalaisen Daily Dispatch -sanomalehden verkkosivulta löytyy oheinen artikkeli "solmupuutarhoista" (= knot garden):
http://www.dispatch.co.za/2002/07/06/features/GARDEN.HTM
Tekstistä voi poimia oheisen maininnan solmupuutarhan symbolisesta merkityksestä:
"Knot gardens were often designed with symbolic intent. Where a knot garden represents a lovers union only two colours of plant would be used. The interwoven bands were considered a symbol of infinity because they had no beginning and no end."
Kannattaa varmaankin tutustua puutarhataiteen historiaa koskeviin teoksiin, kuten Antero Sinisalo: Puutarhataiteen historian perusteet: luennot (1997).
Lisäksi hankimme Turun kaupunginkirjastoon seuraavan näitä puutarhoja koskevan teoksen:...
Turun taidemuseon varmentaman tiedon mukaan Autuaitten saari on todellakin Akseli Gallèn-Kallelan maalaus.
Tämä matka -näyttely on avoinna Turun taidemuseossa 28.11.2010. Lisätietoja Turun taidemuseon sivuilta www.turuntaidemuseo.fi.
