Kyseinen katkelma on selvästikin Eino Leinon runosta "Legenda", joka ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa "Yökehrääjä" vuonna 1916. Runo alkaa näin:
"Kun Herra ynnä Pyhä Pietari
ne merta, maata muinoin matkasi,
niin kerrotaan, he kesä-illan tullen
myös saivat Suomenmaalle siunatullen."
Etsimänne kohta kuuluu seuraavasti:
"Oi Herra, mille maalle jouduttiin!
Mik' kansa, köykkyselkä, köyhä niin!
Maa karu, kallioinen, pellot pienet,
ei muuta hedelmää kuin marjat, sienet!"
Runo on luettavissa kokonaisuudessan lukuisista teoksista, mm. seuraavista kokoelmista:
Leino: Jumalien keinu : valikoima runoja (toim. Hannu Mäkelä, Otava, 2006)
Runo on vapaa. Radiokuuntelijoiden suosikkirunot (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Otava, 1996)
Elämän...
Helsingin yleisistä kirjastoista vanhimmat kirjastot eli Rikhardinkadun kirjasto ja Kallion kirjasto lienevät tunnelmallisimmat ja kauneimmat.
Aivan toisen tyyppisiä kirjastoja ovat esimerkiksi Roihuvuoren pieni sivukirjasto ja Vallilan kirjasto. Molemmat ovat omalla tavallaan kauniita ja tunnelmallisia. Myös Töölön kirjasto on kaunis ja tunnelmallinen, mutta se on tällä hetkellä remontin vuoksi suljettu, joten siihen tutustumista pitää vielä odottaa. Myös Viikin kirjasto talvipuutarhoineen on erityinen ja tutustumisen arvoinen.
Helsingin kaunein kirjasto on varmasti Kansalliskirjasto, mutta siihenkään ei pääse tutustumaan tällä hetkellä, sillä kirjastoa peruskorjataan vielä vuoden ajan. Helsingin yliopistonkirjaston uuteen pääkirjastoon...
Robin Hoodin tarina on osa englantilaista kansantarustoa. Vanhimmat hänestä kertovat balladit on kirjoitettu muistiin 1400-luvulla. Osa historioitsijoista uskoo niiden perustuvan oikeaan historialliseen henkilöön, joka on todennäköisesti ollut rosvopäällikkö, sillä balladejakin vanhemmissa asiakirjoissa Englannin tuomioistuimista 1200-luvulla viitataan usein Robinhoodiin, Robehodiin tai Robbehodiin tarkoittaen yleisemmin rikollista.
1500-luvulla syntyi tuntemamme legenda Robin Hoodista, joka ryöstää rikkailta ja antaa köyhiltä. Tällöin hänet sijoitettiin myös Rikhard Leijonamielen aikakauteen.
Lisätietoja löytyy HelMet-kirjastosta seuraavista kirjoista:
- Stephen Knight : Robin Hood : a mystic biography http://haku.helmet.fi/iii/encore/...
Kirja saattaisi olla Truddi Chasen Jänis ulvoo : Truddi Chasen 92 sivupersoonaa (Otava, 1988).
"Menestyvä liikenainen Truddi Chase on insestin uhri. Tämä kirja kertoo hänen elämänsä tarinan sellaisena kuin se kasvoi esiin psykoterapian aikana.
Terapian tulokset yllättivät täysin niin monia kokeneen tohtori Robert A. Phillipsin kuin hänen tutkijakumppaninsa. Paljastui että Truddi Chase oli multippelipersoonallisuus, jossa vaikutti samanaikaisesti 92 eri persoonaa.
Nämä täysin itsenäisesti toimivat sivupersoonat olivat syntyneet suojelemaan ja puolustamaan häntä, kun lapsuuden ja nuoruuden traumaattiset kokemukset olivat mennä yli hänen voimavarojensa. Psykoterapian aikana sivupersoonat saivat kosketuksen toisiinsa ja päättivät yhdessä...
Esimerkiksi seuraavista löytyy iso otos:
Helakisa, Kaarina (toim.): Pikku Pegasos: 400 kauneinta lastenrunoa.
Helakisa, Kaarina (toim.): Suomen lasten runotar.
Koski, Mervi (toim.): Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa. Saat materiaalia kirjaston aineistotietokannasta myös hakemalla lorut-asiasanalla
Hei!
Kyseinen runo on ilmestynyt suomeksi kokoelmassa Kiitos eilisestä. WS 1996. Tuota kirjaa ei ole käännetty englanniksi ainakaan Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen ylläpitämän tietokannan mukaan ( sivulla http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/ ). Siitä voi etsiä suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä muihin kieliin.
Eeva Kilpeä on kyllä englanninnettu, ks. sivu http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan_tulos.php mutta en löytänyt kysymäänne runoa.
Joihinkin kirjastoihin riittää alempi korkeakoulututkinto ja 25 op. informaatiotutkimuksen opintoja, mutta yleensä vaaditaan korkeakoulututkinto ja 60 op. informaatiotutkimuksen opintoja. Liiketalouden tradenomin tutkinnon lisäksi suoritettu 60 op informaatiotutkimuksen opintoja pätevöittää kirjastonhoitajan työhön. Kannattaa lisäksi katsoa Tampereen yliopiston koulutusmahdollisuuksia avoimen yliopiston osalta. Tampereella järjestetään ajoittain avoimessa yliopistossa informaatiotutkimuksen aineopintoja.
Korppikartanon salojen kolmannen osan kohtaloa on kysytty täältä aiemminkin. Löydät aiemmat vastaukset Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta hakemalla kirjailijan nimellä.
Netin keskustelupalstoilta löysin tiedon, että kolmas osa on julkaistu hollanniksi ja ranskaksi. Ilmeisesti Huntingtonin englanninkielinen kustantamo meni konkurssiin, mistä syystä kirjaa ei ole julkaistu englanniksi. Sarjan viimeinen osa sekään ei kuitenkaan ollut, vaan loppu oli edelleen jäänyt avoimeksi.
WSOY on aiempien vastausten perusteella ilmoittanut, ettei aio suomentaa kyseistä kirjaa.
Ikävä kyllä mitään uutta tietoa kirjan ilmestymisestä englanniksi ei vieläkään löytynyt.
Toimitusjohtaja Diplomi-insinööri A Hakola 1.1.1955- ainakin vuoteen 1963 saakka
Teknilliset johtajat:
V Palomäki 1924-1925
U Tikkanen 1925-1927
K Veltheim 1927-1929
V Asplund 1929-1932
O Leppänen 1932-1945
A Hakola 1945-1954
Lähde
Terä, Martti V. Lapuan patruunatehdas 1923-1963, Helsinki 1963
Syy lienee ensisijaisesti ergonominen. Uunin sisään tulee myös voida vaivattomasti nähdä, joten se ei saa olla liian matalalla - eikä liian korkeallakaan. Esimerkiksi Kuluttaja-lehden mikroaaltouunin ostajan opas ohjeistaa laitteen sijoittamisesta näin: "Sijoita mikroaaltouuni ergonomisesti hyvään paikkaan. Sopiva korkeus lattiasta on noin 70-110 cm. Älä laita laitetta niin korkealle, että kuumaa ruokaa on vaikea nostaa pois ruoan läikkymättä. Uunin sisään täytyy myös ulottua näkemään. Sijoita mikro siten, että vaaratilanteessa johto on helppo vetää pois seinästä."
Ostajan opas: mikroaaltouuni - Kuluttaja.fi - Tuotetestit verkossa
Jos haluat lukea aikakauslehtiä verkossa, Vaski-kirjastokortilla voit lukea ePress-palvelussa kymmeniä kotimaisia aikakauslehtiä.
Palveluun kirjaudutaan täältä: https://vaski.emagz.fi/ext/login/vaski.
Ulkomaisia sanoma- ja aikakauslehtiä voit lukea Pressreader-palvelussa. Sinne kirjaudutaan osoitteessa https://www.pressreader.com/ valitsemalla ikkunan oikeasta yläkulmasta painike "Sign in". Nyt pitäisi avautua ponnahdusikkuna, jossa näkyvät eri kirjautumisvaihtoehdot. Valitse alin vaihtoehto "Library or group". Valitse kirjasto (Select library): kirjoita hakukenttään Vaski Libraries ja klikkaa Vaski-kuvaketta. Library card number -kenttään kirjoita kirjastokorttisi tunnus ja PIN-kenttään korttiisi liitetty PIN-koodi.
Jos et ole hankkinut...
Maailma tänään -hakuteoksen (Bonnier 1997) mukaan Peru jakautuu kolmeen erilaiseen maantieteelliseen alueeseen, jotka ovat rannikkoalue Tyynenmeren rannalla, Andien vuoristoalue ja Amazonin laaksoseutu sademetsineen. Ilmasto on näilä kolmella alueella erilainen. Suurin osa perulaisista asuu rannikkoalueella, jossa esimerkiksi pääkaupungissa Limassa lämpötila on tammikuussa +23 C ja heinäkuussa +17C.
WSOY:n Web-Facta kertoo Perusta mm. seuraavaa:
Peru, esp. Perú, tasavalta Tyynenmeren rannikolla Etelä-Amerikassa. Perun kolme pääaluetta ovat kapea rannikkoalanko, Andien vuoristoalue ja Amazonin alanko. Kuivien dyynikenttien peittämä rannikkovyöhyke on leveimmillään rannikon pohjoispäässä. Rannikon sademäärä on maailman alhaisimpia, kahden...
Jim Rowlandsin englanninkielinen teos "Kites to make and fly" , 1989, ISBN 0-8521-9801-9, on mielestäni varsin käyttökelpoinen. Kirjassa on erittäin selkeät, verraten isokokoiset piirrokset ja valmistusohjeet.
Suomalaisen alan uranuurtajan Mårten Bondestamin kirjat "Lennä, lennä leijani", 1982, ISBN 951-35-2743-3 ja "Better kites--Parempia leijoja", 2000, ISBN 951-98450-0-3, ovat myös tutustumisen arvoisia. Kuvitus on Rowlandsin kirjaan verrattuna kuitenkin epäselvempi. Toisaalta Bondestam antaa seikkaperäisiä ohjeita leijan lennätyksestä, säädöistä, pulmatilanteista jne. Eli kannattanee tutustua näihin kaikkiin.
Jos haluat perehtyä aiheeseen perusteellisemmin, Maxwell Edenin "The magnificent book of kites--explorations in design,...
Viestijoukkojen toimintaa talvi- ja jatkosodassa käsittelee
laajasti Suomen sotilasviestitoimikunnan historia - vaino-
valkeista valokaapeliin (1993. Myös Seppo Uron toimittama
Suomen sodat viestimiehen silmin - Veteraanien kertomaa
viestitoiminnasta Suomen sodissa 1939-45 (2004) antaa moni-
puolisen kuvan viestimiesten tehtävistä. Kannattaa tutustua myös kirjoihin K. J. Mikola Sodan- ja rauhanaikainen viestitoiminta Suomessa (1980) ja Suomen sota 1941-1945:10 ss. 337-386 (1961).
Muita talvi- ja jatkosodan aikaista tiedustelupalvelua
käsitteleviä kirjoja voi etsiä Kuopion kaupunginkirjaston
aineistotietokannasta osoitteesta http://kirjasto.kuopio.fi/
esim. hakusanalla tiedustelu ja talvisota.
Helsingin yliopisto ylläpitää almanakassa olevaa nimiluetteloa. Almanakkaan pääsemiseksi on nimi oltava noin 1000 henkilöllä. Elle-nimisiä näyttäisi Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan olevan jo reilusti yli 1000 henkilöä, joten mahdollista on, että nimi pääsisi almanakkaan lähivuosina. Almanakan ulkopuolelle jäävien nimipäivä määritellään kantanimen mukaan, mikä tässä tapauksessa tarkoittaisi 20.2. Ellenin päivää.
Avaruudessa on hiljaista. Ääni tarvitsee kulkeakseen ilmaa tai jonkun muun välittäjäaineen, joita avaruuden tyhjiössä ei ole.
http://www.avaruus.fi/kysy-tutkijalta/tahtitiede-faq/miksi-avaruudessa-…
http://www.aka.fi/fi/T/Kysytyt-kysymykset/Tietystifin-kavija-kysyy-avar…
http://tempputehdas.heureka.fi/tiedetemput/aani/
Aiheeseen liittyviä kirjoja ovat Cronhjorth, Ritva: Työpaikkakouluttajan opintoaineisto. Opetushallitus, 1998, Työpaikkakouluttajan koulutusohjelma. Opetushallitus, 1998, Räsänen, Juhani: Työvalmennus: opetus ja oppiminen käännekohdassa. 1994, Lepistö, Irma: Työpaikkakouluttajan käsikirja. 2000, Ruohotie, Pekka: Työssä oppiminen: oppilaitosten ja työelämän roolimuutos. 1998. Työpaikkakouluttajan opas, jonka Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö kustantaa, ei ole vielä ilmestynyt.
Aleksi ja Arto -tietokannoista löytyi joitakin artikkeliviitteitä. Kangas, Pirkko: Opettajien ja työpaikkatyöpaikkakouluttajien yhteistyö kannustaa opiskelijoita. Opettajan ja työpaikkakouluttajan yhteistyö ammatillisen opiskelijan oppimisen tukemiseksi....
Novelli on alkuperäiseltä nimeltään Brief einer Unbekannten ja se on ilmestynyt ensimmäisen kerran v. 1922. Novelli sisältyy Amok-nimiseen novellikokoelmaan v. 1922 ja kirjaan Meisternovellen (S. Fischer, Frankfurt am Main 2001, ISBN 978-3-596-14991-9), jota löytyy myös yhdestä HelMet-kirjastosta. Suomalaista, ruotsalaista, englantilaista tai ranskalaista käännöstä en ole onnistunut HelMet-kirjastoista löytämään, yhteenveto sisällöstä löytyy saksankielisestä Wikipedian artikkelista.
Helka-tietokannasta löytyy enemmän viitteitä, ko. novelli saattaisi sisältyä esim. seuraavaan teokseen: Den outgrundliga hemligheten: romantiska och andra berättelser v. 1936, joskin varmaa tämä ei ole, koska kirjasta ei ole sisällysluetteloa. Ko. teos löytyy...
Kirjastot.fi:n tuottamasta Frank-monihausta ei tarkoitukseen sopivaa video- tai dvd -tallennetta löydy. Frank-monihaku http://monihaku.kirjastot.fi
Kirjoja löytyy kyllä. Tässä poimintoja pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmista: http://www.helmet.fi
Auton rakenne. 1 : Moottori ja tehonsiirto
Kirja on tarkoitettu autoalan perusopintoja ja ammattitutkintoja suorittaville.
Pienmoottorit ja työkoneet : käyttö, huolto ja korjaukset / Osmo Perälä
Virittäjän käsikirja. 1 : nelitahtimoottorit v. 1990 / Mauno, Esko
Virittäjän käsikirja. 4 : Kaksitahtimoottorit v. 1993 / Mauno Esko
Sähkömoottorikäytöt ja -asennukset / [julk.] Ammattikasvatushallitus 1989
Jos kotikirjastosta kirjoja ei löydy, voi ne tilata kaukopalveluna kotikirjaston...
