Hei,
Vaski-kirjastojen ainoa vapaalta näyttävä nide näyttäisi tosiaan olevan Velkuan kirjastossa. Siihen ei voi tehdä varausta.
Kysyin tätä Naantalin kirjastosta.
Työtoverini kuulivat puheluni ja käsittelivät juuri palautuskirjoja, joiden joukossa oli tämä kirja. Se on ollut meillä korjattavana ja siis palautui tänään.
Nyt olisi selvintä, että laitan kirjan nimellänne varattuihin pääkirjaston vastaanottoon. Se on sieltä noudettavissa viiden päivän aikana. Tänään kirjasto suljetaan klo 18.00. Seuraavan kerran avataan sunnuntaina 12.00- 18.00.
Lasten tietokirjoja löytyi kaksi. Taina Huuhtasen Ennen vanhaan, Kirjayhtymä, 1980 sisältää kertomuksen lähdöstä Suomesta Amerikkaan sivuilla 54-57. William Kurelekin runsaasti kuvitetussa kirjassa Unelma uudesta maailmasta eli kertomus Pohjois-Amerikan eurooppalaisista siirtolaisista, Weilin+Göös, 1986 ei mainita mitään kansallisuutta erityisesti, mutta kirjoittajan vanhemmat ovat syntyisin Ukrainasta. Lisäksi Jennifer L. Holmin historiallisessa nuortenromaanissa Jokilaakson ainoa tyttö, Karisto, 2000 kerrotaan amerikansuomalaisista ja Erkki Rekimiehen nuorten seikkailukirjassa Hopeakynsi, 2. p., WSOY, 1970 kerrotaan suomalaisista uudisasukkaista kuten myös Eino Auerin seikkailukirjassa Hopeaperintö, Gummerus, 1935 ja J. K. Kulomaan...
Helsinki-Vantaan lentokenttä on pinta-alaltaan suurempi (1700 hehtaaria) ja Helsingissä on kolme kiitorataa. Wienin Schwechatin kansainvälisen lentokentän pinta-ala on noin kymmenen neliökilometriä ja kentällä on kaksi kiitorataa.
Matkustajamäärältään Wienin kansainvälinen lentokenttä on suurempi: sen kautta kulki viime vuonna 21 996 926 matkustajaa. Helsinki-Vantaan viime vuoden matkustajamäärä oli 15 279 043.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki-Vantaan_lentoasema
http://en.wikipedia.org/wiki/Vienna_International_Airport
http://www.wien-konkret.at/verkehr/fliegen/flughafen-wien/
Oulun kaupunginkirjastossa Kaleva -lehtiä voi kopioida mikrofilmiltä. Lukulaitteelta voi tallentaa muistitikulle, ottakaa muistitikku mukaanne. Lukulaitteen voi varata Varaamosta varaamo.ouka.fi. Jos ette asu Oulussa, mikrofilmejä kaukolainataan kirjastoon, jossa on lukulaite.
Sisäministeriön sivuston mukaan Suomen vaakuna on esiintyy ensimmäisen kerran Kustaa Vaasan 1580-luvulla valmistuneessa hautamonumentissa. Vaakunaa käytettiin Ruotsin valtakunnan Pohjanlahden itäpuolisten alueiden tunnuksena vuoteen 1809 ja sen jälkeen keisarillisen Venäjän Suomen suuriruhtinaskunnan vaakunana ja sittemmin itsenäisen Suomen vaakunana.
Helsingin Yliopiston sivustolla heraldikko Anton Eskola kertoo seuraavasti: "Ensimmäinen tunnettu Suomen vaakuna on Kustaa Vaasan hautamuistomerkissä vuodelta 1580. Haudan on veistänyt flaamilainen William Boy, mikä tekisi leijonasta hänen oivalluksensa. Leijona viittaa Ruotsin vaakunassa olevaan Bjälbö-suvun vaakunan leijonaan, mutta luultavasti myös...
Koska teet sukututkimusta kannattaa aloittaa osoitteesta http://www.genealogia.fi/ . Sieltä löytyy mm. seurakuntien kirkonkirjat. Lähikirjastosi henkilökunta osaa varmasti auttaa sinua.
Kirjastossa voit käydä netissä ja esim. osoitteessa http://finna.fi löytyy 70 viitettä kun käytät asiasanaa Juupajoki. Samoja viitteitä löytyy myös Linnea tietokannoista.
Esim. kirjasta Muistoja muurahaisten polun varrelta : elämää Juupajoen kulttuurimaisemissa / toimittanut Maritta Jokiniemi-Talvisto Julkaistu: [Juupajoki] : Juupajoen kunta, 1999 voisi olla hyötyä sinulle.
Internetistä löytyy mm. kuvia kuuluisasta amerikkalaisesta salakapakasta (esim. google-haku ja hakusana: speakeasy prohibition; kts. Speakeasy & Prohibition Photos). Myös tietoa ajan musiikista löytyy internetistä (hakusana: prohibition music).
Helmet-haulla löytyi cd-levy, jossa on Yhdysvaltain kieltolain aikaista musiikkia: The music of prohibition (Sony Entertainment, 1997).
1900-luvun muodista on useita teoksia kirjastojen kokoelmissa. Erityisesti 30- ja 40-lukujen muodista on julkaistu seur. kirjat: Peacock, John: Fashion sourcebooks, The 1930s ja Fashion sourcebooks, The 1940s. Myös ajan laukuista, hatuista, kengistä löytyy kirjoja (valitse Helmet-aineistohausta sanahaku ja käytä hakusanoina: pukeutuminen jalkineet; pukeutuminen...
Italian ilmastosta löytyy tietoa mm allaolevista linkeistä:
http://www.italiantourism.com/climate.html
http://www.mytravelguide.com/travel-tools/climate-graphs/Italy.php?nav=
En ole valitettavasti löytänyt tilastollista julkaisua missä Italian eri osien turismia olisi esitetty. Ehkä Italian suurlähetystö voisi auttaa tässä.
Lappeenrannan ensimmäisen vesitornin suunnitteli arkkitehti Martti Välikangas, ja se otettiin käyttöön lopullisesti marraskuussa 1927. - Veden menekin kasvaessa päätettiin rakentaa uusi suurempi vesitorni. Uuden säiliön paikaksi ehdotettiin "entisen säiliön paikkaa, sen yläpuolelle." Lappeenrannan kaupungin rakennustoimistossa tehtiin piirustukset ja suunnitelmat uutta vesisäiliötä varten, joihin konstruktiopiirustukset laati Insinööritoimisto Rosendahl & Fredriksson. Vesitorni tuli käyttöön 8.9.1955.
Lähde: Salla, Pentti: Lappeenrannan vesilaitos 1926-1956, [1956?]
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa on lainattavana paljon erilaisia englannin kielen kursseja, sekä kirjoja että äänitteitä (kasetteja ja cd-levyjä). Lisäksi kielikursseja on myös videoina, dvd-levyinä ja tietokoneella käytettävinä cd-rom-levyinä. Jos haluaa opetella nimenomaan ääntämistä, kannattaa valita kielikurssi johon kuuluu myös äänite. Varsin uusi englannin kielen kurssi, johon kuuluu kirja ja cd-levy, on Steps into English 1, tekijä Liisa Huhtala-Halme. Kyseinen kielikurssi on alkeistasoa ja tarkoitettu aikuisopiskelijoille. Vuodelta 2001 olisi alkeistason kielikurssi itseopiskelijoille, johon kuuluu äänikasetti ja kirja, nimeltään Get on!: communicative English for adult beginners, tekijä Kaija Ervola. Tässä on vain pari...
Internetissä on sivukaupalla viitteitä mainitsemaasi sitaattiin. Oheisesta linkistä löysin aika tarkan sitaatin lähteen, joka on siis A. Solženitsynin Gulag Archipelago, vol 2, luku ”Ascent”(sivusto: In Communion, Web Site of the Orthodox Peace Fellowship):
http://www.incommunion.org/articles/conferences-lectures/we-have-met-th…
Sitaatti on noin puolessavälissä linkin tekstiä.
Luin kyseisen luvun teoksen vuoden 1992 Westview Pressin englannikielisestä painoksesta (englanniksi Thomas P. Whitney), sitaatti on sivulla 615.
Vastaava suomenkielinen lause on Kustannus Oy:n vuoden 1974 painoksessa: Solženitsyn, A., Vankileirien saaristo
3-4, (suom. Esa Adrian). Lause on luvussa "Nousu" sivulla 470.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Mila voidaan tulkita Emilian ja Ludmilan lyhentymäksi. Emilia, Milla, Milja, Milka juhlivat nimipäiväänsä suomalaisen almanakan mukaan 19.5. ja samana päivänä ruotsalaisessa almanakassa Emilia, Mili. Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjassa ehdotetaan Milan päiväksi 16.9., jolloin on ortodoksisessa kalenterissa Ludmilan, Millan ja Miljan nimipäivä.
Suomenkielinen Wikipedia toteaa Väinö Siikaniemen olevan perinnesävelmän Emma yleisimmin tunnettujen sanojen (Oi muistatkos Emma,sen kuutamoillan) tekijä. Mihin dokumentteihin tämä tieto perustuu, on epäselvää, sillä Wikipedian tietoa ei viitata mihinkään.
Viola-tietokannassa Siikaniemi on merkitty sanoittajaksi jo vuonna 1929 tehdyn Leo Kaupin esityksen kohdalla. Onko tieto peräisin itse levyn etiketistä, sitä en pysty vahvistamaan. Toisaalta samaisessa tietokannassa on myös kirjauksia, joissa saman tekstin tekijäksi on merkitty Evert Suonio. Myös tämän tiedon lähde on epäselvä.
Tässä on selkeä ristiriita, sillä on hyvin epätodennäköistä, että kaksi sanoittajaa olisi päätynyt täsmälleen samoihin alkusanoihin. Ilman perusteellisempaa...
Ylen Elävän arkiston kautta löytyy paljonkin Hannu Karpon ohjelmia:
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/henkil%C3%B6/Hannu%20Karpo
Tätä kysymääsi ei kuitenkaan löytynyt. Voit kysyä asiaa Ylestä:
http://yle.fi/yleisradio/ota-yhteytta
Olemme etsiskelleet tiedustelemaasi ohjelmaa Suomen yleisten kirjastojen yhteisen tietolistan avulla.
Eräs vastaaja arvelee vastauksessaan näin:
"Tuli mieleen Sinisen talon nalle (bear in the big blue house). Voisiko olla tämä? En muista onko siinä kissaa, mutta nalle ja kuu ja muita eläimiä. Kuulla on silmät ja suu ja se laulaa nallen kanssa. Youtubesta löytyy pätkiä: http://www.youtube.com/watch?v=ofmQXEB_Hvo "
Muita vihjeitä emme saaneet. Toivottavasti Sinisen talon nalle on etsimäsi ohjelma.
Ritari Siniparta satu löytyy Perrault: Suuret satuklassikot-kokoelmasta (Perrault, Charles: Perrault. WSOY 1991). Siniparta-niminen satu löytyy myös Philip, Neil: Kaunotar ja hirviö: satuja maailmalta-kokoelmasta. (WSOY)
Valitettavasti Helsingin kirjastoista ei löydy paperisilppuria, jota asiakkaat voisivat käyttää. Muutamasta Espoon kirjastosta kuitenkin löytyy asiakkaille tarkoitettu paperisilppuri.
Nämä kirjastot löydät HelMet-palvelusivustolta näin: Klikkaa auki sivu "Kirjastot ja palvelut". "Valitse palvelu" -pudotusvalikosta saat listan kirjastoista, joissa on asiakkaiden käyttöön tarkoitettu paperisilppuri.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy ainakin seuraavat teokset:
Järvelä, Jukka: Homma kävi - erään pikkukaupungin pophistoria, 1997
Wessman, Erkki: Rentun ruusu - kohtaamisia Irwin Goodmanin kanssa, 1991
Bagh, Peter von: Iskelmän kultainen kirja, 1986
Goodman, Irwin: Raha ratkaisee [muistiin merkinnyt Veikko Salmi], 1967
Näiden teosten saatavuuden pääkaupunkiseudulla voit tarkastaa Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi)
Lisäksi Irwinin diskografia löytyy lehdestä Rare 1992:1.
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyy lisäksi pari lehtiartikkeliviitettä:
Kohi, Hanna Lauluäänen "ydin" Musiikin suunta 1992 ; (14) ; 3 ; 18-22
Irwinismi oppositiossa / koonnut: Jukka Lindfors Suomi 1991 ; 2 ; 28-37
Irwin Goodman Soundi 1991 ; (...
