Aiheesta lapset ja julmuus/lapset ja väkivalta/lapset ja aggressiivisuus löytyy Helmet-tietokannasta runsaastikin kirjallisuutta. Seuraavassa muutamia poimintoja tietokirjallisuudesta:
- Miller, Alice: Alussa oli kasvatus: kätketty julmuus ja väkivallan juuret, WSOY 1985
- Peltonen, Anne: Apua ajoissa : tunnista lapsen hätä, Kirjapaja 2004
- Laitinen, Merja: Häväistyt ruumiit, rikotut mielet : tutkimus lapsina läheissuhteissa seksuaalisesti hyväksikäytettyjen naisten ja miesten elämästä, Vastapaino 2004 (Tammer-paino)
- Kiusaaja keskellämme : lapset, nuoret ja väkivalta / toimittaja: Brita Jokinen-Morris ; asiantuntijat: Jari Sinkkonen, Liisa Keltikangas-Järvinen ; haastateltava: Anne Eskelinen
Yleisradio 2001, 1 CD-äänilevy
- Greene, Ross...
Lehti on Varastokirjastossa Kuopiossa. Voit kaukolainata sen kuluitta. Täytä kaukolainapyyntö netissä osoitteessa:
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Tiedustelimme asiaa Gummerukselta ja saimme seuraavanlaisen vastauksen:
Saimi Lindroth lähetti tammikuussa 1946 julistettuun ja 31.3.1947
päättyneeseen romaanikilpailuun käsikirjoituksen nimimerkillä Taamottu.
Kirjan nimi oli "Se paikka ei ihmistä kestä". Hänen käsikirjoituksensa
pääsi myös palkintolautakunnan arvioitavaksi, mutta palkintoa ei tässä
kilpailussa tullut. Hänen käsikirjoituksensa kuitenkin lunastettiin
syksyllä 1947 ja kirja ilmestyi syksyllä 1948. Kirjan nimeksi oli tullut
"Taamottu" ja julkaistiin hänen omalla nimellään.
Kyseisesä romaanikilpailussa jaettiin kolme palkintoa seuraavasti:
1. palkinto Kihlakunnan tuomari Väinö Voipio, teoksesta "Yli lain ja
kaikkien tuomioiden"
2. palkinto Kirjailija Aini Alhovuori, teoksesta...
Runo on Ahlstedtin kokoelmassa Unirakastetulle (Suuri suomalainen kirjakerho 1982):
Olen kaunis
sen katseet sanovat
mitäpä iloa siitä
nyt enää kenellekään.
Nimi Alice on ranskalaista alkuperää. Se on muuntunut nykyiseen muotoonsa useista eri nimistä, mm. Adelheid (= saks. jalosäätyinen t. jalomielinen kaunotar), Aleksandra (= kreik. puolustajatar, suojelijatar), Elisabet (Eliseba = hepr. Jumala on valani tai Jumala antaa avun).
Alice-nimen suosiota on lisännyt Lewis Carrollin Alice in Wonderland -tarina (suom. Liisa ihmemaassa).
Lisää tietoa etunimien alkuperästä löytyy esim. tästä teoksesta:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.
Tuottelias nuortenkirjailija Darren Shan, oikealta nimeltään Darren O'Shaughnessy, syntyi vuonna 1972 Lontoossa.
Mies on kirjoittanut kahden aikuistenkirjan (jotka julkaisi omalla nimellään) lisäksi Darren Shanin tarina -nimisen nuortenkirjasarjan, jonka ensimmäinen osa, Cirque du freak (suomennettu nimellä Friikkisirkus), ilmestyi vuonna 2000. Kirjasarjaan kuuluu yhteensä 12 teosta.
Vampyyrikirjasarjan jälkeen Shan on kirjoittanut uutta Demonata-sarjaa, jossa keskittyy demoneihin. Tähän sarjaan tulee kuulumaan 10 teosta.
Kirjailijan internetsivu:
http://www.darrenshan.com/index.html
Darren Shan Wikipediassa
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Saga_of_Darren_Shan
Kirjastoissa on ollut käytössä useitakin erilaisia lainausjärjestelmiä ennen tietokoneaikaa: kameralainaus, jossa mikrofilmeille kuvattiin jokainen lainattu kirja kirjantaskussa olevan numerollisen mikrokortin kanssa. Puuttuvista kirjoista tuli sitten lista, jonka mukaan luettiin mikrofilmiltä asiakastiedot ja kirjoitettiin muistutusposti. Ennen kamera-aikaa oli käytössä ns. Detroit-järjestelmä, jossa yksinkertaisesti jokaisen kirjan taskussa oli kortti, johon lainaajan numero merkittiin, kortit järjestettiin sitten kirjastossa laatikoihin ja kun kirja palautettiin kortti sujautettiin taas kirjan taskuun
takaisin. Tätä aikaisemmin kirjastokorttiin leimattiin
lainattujen kirjojen määrä ja palauttaessa merkittiin lainauskorttiin...
Osoitteesta http://www.kirjastot.fi löytyy yleisten kirjastojen kirjastojärjestelmähaku. Mene kohtaan Kirjastot, valitse Kirjastokimpat. Suora osoite palveluun on: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/kunnan-ja-kaupunginkirjastot/ki…
Valitse kirjastojärjestelmäksi PallasPro. Hakua helpottaa hiukan, jos selaat kirjastoja maakuntakirjastoalueittain.
Suomalaiseen almanakkaan Sara tuli vuonna 1995. Sara nimi tosin löytyy jo 1700-luvun suomalaisessa almanakassa. Sara on vanha heprealaisperäinen naisen nimi, joka merkitsee ruhtinatarta. Vanhassa testamentissa nimeä kantaa Abrahamin vaimo. Meillä rinnakkaismuoto on Saara, ja englanninkielisillä alueilla Sarah. Nimi on ollut Englannissa käytössä jo 1200-luvulla muodossa Sarra, ja 1700-luvulta lähtien Sarah. Suomessa Sara nimen suosio alkoi 1990-luvulla ja vuonna 2002 se oli suomenkielisten tyttöjen yleisin ensimmäinen etunimi.
Lähteet: Anne Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus 2007)
E.G. Withycombe: The Oxford dictionary of english christian names (Oxford 1977
Valkohilpasta löytyi varsin vähän suomenkielistä tietoa. Valkohilpan latinankielinen nimi on Limnanthes alba ja sen siemenistä saadaan ölyä, joka muistuttaa koostumukseltaan jojobaöljyä tai valasöljyä. Sitä käytetään mm. hoitoaineissa ja voiteissa ihoa pehmentävien ominaisuuksiensa vuoksi.
lähteet:
http://en.wikipedia.org/wiki/Limnanthes_alba
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=a4b7bdd8-bc…
http://www.naturalmedicinalherbs.net/herbs/l/limnanthes-alba=meadowfoam…
http://www.fruugo.fi/bottega-verde-korjaava-hiusnaamio/p-794731
Kysymäsi kaltaista nettisivustoa emme onnistuneet löytämään. Jos kuitenkin haluat jonkinlaisen tiiviin tietopaketin tietokonetermeistä jne, niin ehkä sinulle voisi olla hyötyä ihan tietokoneen käytön opaskirjasta? Ainakin Ulla Sannikalla on teos nimeltä Seniorin tietokoneopas (Talentum, 2010), jossa kerrotaan selkeästi perusasioista. Eikä tarvitse edes olla seniori sitä lukeakseen!
Voisithan myös mennä ihan tietokonekurssille? Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjasto järjestää kursseja ihan aloittelijoille. Lisää tietoa löydät seuraavasta linkistä: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/asiakasopastukset/
Auringon laskiessa aavikoilla lämpö haihtuu hyvin nopeasti ilmakehään, koska alueen yläpuolella ei ole pilviä pidättämässä lämpömassaa lähellä maanpintaa. Siksi lämpötila voi laskea jopa 40-45 astetta alemmaksi kuin päivällä mitattu ylin lämpöaste.
Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Aavikko#Aavikoiden_ilmasto
Kyseessä on oletettavasti Marlo Morganin teos Viesti oikeiden ihmisten maailmasta, suomennettu 1995. Kirjaa myydään romaanina kirjailijan toivomuksesta, mutta se perustuu kirjailijan omiin kokemuksiin aboriginaalien parissa.
Seuraaviin julkaisuihin sisältyy metsäsanasto:
Metsäkirjani : metsänomistajan opas / Tuula Koskenniemi 2003, kahdeksan sivun sanasto
Metsäkirja : metsänomistajan käsikirja / / Simo Hannelius 1989, metsäsanasto s. 351-381
Lexicon forestale 1979 monikielinen, myös suomi-suomi
Tuoreempi teos metsänomistajalle:
Uuden metsänomistajan kirja / Satu Rantala (toim.) . Metsäkustannus 2018. 4. painos.
Metsäalan sanastoja www-sivuilla:
Finto, AFO Luonnonvara ja ympäristöontologia, http://finto.fi/afo/fi/
Metsänhoitoyhdistykset, http://www.mhy.fi/
Metsien terveyteen liittyvää sanastoa
http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/info/term-s.htm
Alan terminologiaa käsitellään myös lainsäädännössä: Metsälaki -ja asetus löytyvät säädöstietopankki...
Tolstoin esseen Tunnustus saat kaukolainaamalla, kysy tarkemmin lähikirjastostasi tästä mahdollisuudesta. Espoossa kaukolainapyynnön voi tehdä netissä kirjaston etusivun kautta http://www.espoo.fi/kirjasto
Tietoja kirjasta: Tunnustus / Leo Tolstoi ; suom. K. W. Järnefelt
Helsingissä. Otava. 1906. | (sid.) | Tolstoj, Lev Nikolaevič | 99 s.
Edelliset tiedot ovat Helka-tietokannasta.
Tolstoin esseetä nimeltä Tunnustus on ainakin käsitelty seuraavassa kirjallisuudenhistoriallisessa teoksessa: Tekijä Anhava, Martti Teos Totta puhuen : kirjoituksia : Otava, 2004. Tämän teoksen saa lähikirjastosta.
Onpa laaja kysymys! Etymologia on kielitieteen haara, joka selvittää sanojen alkuperää, sukulaisuussuhteita sekä merkitysten kehitystä. Eri kielissä voi olla eri tavoin kantakielestä muuttuneita sanoja. Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-hausta osoitteessa http://www.helmet.fi löytyy sanahaulla sanalla Etymologia seitsemän sivua viitteitä. Noin hyvin yleisesti ottaen esim paikannimi on saattanut syntyä paikallisten luonto-olosuhteiden mukaan, esim niemi, talo on saattanut saada nimensä paikannimen mukaan ja talossa asuva perhe on saattanut saada nimensä vuorostaan talonnimen mukaan. Kaikki nimethän eivät tietenkään ole kuvailevia. Viime kädessä nimet perustuvat ihmisten välisiin sopimuksiin.
Temperamaalauksen sideaineena on perinteisesti käytetty kananmunaa, valkuainen: LAIHA MUNATEMPERA, keltuainen: RASVAINEN MUNATEMPERA. Sen lisäksi liimasideaineksen pohjana on käytetty kaseiinia eli maidon valkuais- eli juustoainesta, johon sekoitetaan unikkoöljyä ja hartsia, jolloin kyseessä on KASEIINITEMPERA. Arabi- ja kirsikkakumista sekä eläin- ja kasviliimoista voidaan sekoittaa rasvaöljyjen kera KUMITEMPERA. Muovitemperan sideaineena on muoviliimaemulsio. Myös mehiläisvahaa käytetään liima-aineena.
Lähteenä Veikko Kiljusen Taidemaalarin materiaalioppi
Hei,
Keisari Kaarle Suuri (742-814) näyttää todella antaneen määräyksen
tiettyjen kasvilajien kasvattamisesta. Määräys sisältyi noin vuonna 795
tai 800 (vuosiluku vaihtelee eri lähteissä) annettuun säädöskokoelmaan
nimeltä Capitulare de villis. Alkuperäinen teksti on ollut
latinankielinen. Se löytyy netistä osoitteesta
http://www.hs-augsburg.de/~harsch/Chronologia/Lspost08/CarolusMagnus/ka…
Valitettavasti en ole löytänyt listaa suomenkielisenä.
Englanninkielisenä se löytyy kuitenkin osoitteesta:
http://www.gardenvisit.com/history_theory/garden_landscape_design_artic…
Saksankielisenä se löytyy täydellisempänä osoitteesta:
http://de.wikipedia.org/wiki/Capitulare_de_villis_vel_curtis_imperii
Terveisin
Raimo Pekkanen
Viikin tiedekirjaston...
Asian parhaiten osaa varmaankin selittää Ilmatieteenlaitos, muuta Tapio J. Tuomen tekemässä Ukkosta ilmassa ja Tähtietieteellinen yhdistys Ursan vuonna 2009 julkaisemassa kirjassa selitetään salaman valon syntymistä hapella, typellä ja aallonpituuksilla. Tutustumalla kirjaan saa tarkemman selityksen. Seuraavilla sivuilla on tietoa ukkosesta:
http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmakeha
http://www.fmi.fi/abc
Kirjoja aiheesta:
Ilmakehä, sää ja ilmasto, tekijänä Hannu Karttunen (Otava 2008)
Tapio J. Tuomi: Ukkonen ja salamat (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa 1993)
Tuija Lehtisestä löytyy tietoa täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuija_Lehtinen
http://oukasrv6.ouka.fi:8003/?dat0=lehtinen&formid=kirre&rppg=50&sort=a…;
http://www.nuorisokirjailijat.fi/ Kirjailijan kohdalta löytyy myös lähdeluettelo, josta löytyy kirjoja, joissa on tietoa kirjailijasta.
Lyhyesti Lehtisestä voisi sanoa seuraavaa: Tuija Lehtinen on syntynyt vuonna 1954. Hän kirjoittaa suosittuja viihdekirjoja ja nuortenkirjoja.
Rebekka ja kesäprinssi on tyttökirjasarjan ensimmäinen osa ja se sijoittuu nykyaikaan. Kirja on tyyliltään tai genreltään nuortenkirjallisuutta ja se on varsin perinteinen tyttökirja.
