Pelkästään tsekkiläistä ruokakulttuuria koskevaa kirjaa ei löydy Turun kaupunginkirjastosta, mutta teoksissa Culinaria: makujen Eurooppa (2001) ja Makuja laajentuvasta unionista (2002) on käsitellään myös Tsekkiä. Reseptejä löytyy myös Catherine Atkinsonin teoksesta The practical encyclopedia of East European cooking : the definitive collection of traditional recipes, from the Baltic to the Black Sea (1999).
Aino-tietokannasta nämä kirjat saa esiin yhdistämällä asiasanat ruokakulttuuri tai ruokaohjeet ja asiasanan Tsekki http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1138711959&ulang=…
On sanottu, että kaikille tuttu laulu It's a long way to Tipperary kertoo maailmansodassa sotivien sotilaiden kaipuusta kotiin. Alunperin kaipuun kohteen on sanottu olleen kuitenkin toinen - nimittäin Lontoolainen pubi nimeltä Tipperary. Ehkä ei ollut sopivaa, että miehet laulavat kaipuustaan tuopin ääreen, joten laulun sanat saivat vallitsevan muodon.
Kymenlaakson kirjastojen Kyyti-tietokannasta ja yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta löytyy mm. seuraavat teokset haettaessa asiasanoilla lapset, perhe, vanhemmat, perhekeskeisyys, sairastuminen, hoito, hoitotyö, saattohoito ja syöpätaudit sekä näiden erilaisilla asianasyhdistelmillä:
-Syöpää sairastavan lapsen hoito : vuoroin sairaalassa, vuoroin kotona. Helsinki. Sylva. 2008.
-Hoidatko minua? : lapsen, nuoren ja perheen hoitotyö. Porvoo ; Helsinki : WSOY. 2006.
-Sirkiä, Kirsti: End-of-life care of children with cancer. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. 2000.
-Aarrekorpi, Salla: 8-10- vuotiaan lapsen hyvä saattohoito. Opinnäyte. Turun terveydenhuolto-oppilaitos. 1999.
-Beyond the innocence of childhood. Vol. 2, Helping children and...
Dekkareiden lukemistutkimuksia ei löytynyt. Sen sijaan yleisiä lukemistutkimuksia sekä dekkareita käsittelevää kirjallisuutta löytyy runsaasti.
Vaasan kaupunginkirjastosta löytyvät seuraavat lukemista ja dekkareita käsittelevät teokset:
Saarinen, Pirkko. 1998. Ihanaa vai pitkäveteistä - lukeminen nuorten harrastuksena. ISBN 951-692-420-4.
Niemi, Juhani. 1997. Suomalaisten suosikkikirjat. ISBN 951-23-3749-5.
Eskola, Katarina & Maaria Linko. 1986. Lukijan onni - poliitikkojen, kulttuurieliitin ja kirjastonkäyttäjien kirjallisista mieltymyksistä. ISBN 951-30-6413-1.
Eskola, Katarina. 1990. Lukijoiden kirjallisuus Sinuhesta Sonja O:hon. ISBN 951-30-9502-9.
Ekholm, Kai & Parkkinen, Jukka (toim.): 1985. Pidättekö dekkareista:...
WSOY:n sivujen mukaan Arto Paasilinnan tunnetuimpia teoksia ovat Jäniksen vuosi, Hirtettyjen kettujen metsä, Ulvova mylläri ja Hurmaava joukkoitsemurha. Lista Paasilinnan teoksista löytyy esimerkiksi täältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Arto_Paasilinna#Teokset
Kirjasammon sivuilta löytyy paljon tietoa hänestä ja hänen teoksistaan: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175903972911
Kansallisbiografiassa on myös artikkeli Paasilinnasta: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4903
Linkki WSOY:n sivulle: https://www.wsoy.fi/kirjailija/arto-paasilinna
Jos hakemuksesi vaatii käynnin poliisiasemalla, sinun täytyy varata aika verkkopalvelussa. Tällöin on huomioitava, että lupapisteet voivat olla ruuhkaisia etenkin kesäisin, jolloin seuraava vapaa aika voi olla viikkojen päässä. Tämä tietysti vaikuttaa siihen, milloin henkilökorttia kannattaa anoa. Mitään tarkkaa päivämäärää ei voi silti sanoa.
Henkilökortti toimitetaan normaalisti noin 8 arkipäivässä valitsemaasi noutopisteeseen. Lisämaksusta voit saada nopeutetun toimituksen.
Jos et voi tai halua asioida verkossa, voit tehdä hakemuksen myös poliisiasemalla. Huomaa, että verkossa tehty hakemus on halvempi ja nopeampi.
Ohessa neuvotaan koko henkilökortin hakeminen. https://poliisi.fi/henkilokortti
Henkilökortin toimituksesta https...
Tämä katkelma on runosta tai pikku tarinasta nimeltä Olipa kerran. Teksti löytyy ainakin Lasten omasta aapisesta (s. 110), jonka tekijät ovat Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola. Tekstin kirjoittajaa ei Aapisessa mainita.
Lasten oma aapinen on ilmestynyt myös Otavan kustantamana näköispainoksena v. 2001 (2.p. 2003).
Viestijoukkojen toimintaa talvi- ja jatkosodassa käsittelee
laajasti Suomen sotilasviestitoimikunnan historia - vaino-
valkeista valokaapeliin (1993. Myös Seppo Uron toimittama
Suomen sodat viestimiehen silmin - Veteraanien kertomaa
viestitoiminnasta Suomen sodissa 1939-45 (2004) antaa moni-
puolisen kuvan viestimiesten tehtävistä. Kannattaa tutustua myös kirjoihin K. J. Mikola Sodan- ja rauhanaikainen viestitoiminta Suomessa (1980) ja Suomen sota 1941-1945:10 ss. 337-386 (1961).
Muita talvi- ja jatkosodan aikaista tiedustelupalvelua
käsitteleviä kirjoja voi etsiä Kuopion kaupunginkirjaston
aineistotietokannasta osoitteesta http://kirjasto.kuopio.fi/
esim. hakusanalla tiedustelu ja talvisota.
Valitettavasti Helsingin kirjastoissa ei ole tällaista tulostusmahdollisuutta valokuville, koska kirjastoilla ei ole konekohtaisia tulostimia. Eli samalle tulostimelle tulostuu samanaikaisesti useamman tietokoneen tulosteita. Tällaiselle erikoispaperille saattaa siis vahingossa tulostua jonkin toisen koneenkäyttäjän aineistoa.
On kuitenkin olemassa paitsi valokuvausliikkeitä, myös internetin kautta toimivia digikuvapalveluita. Seuraavassa linkki MikroBitti-lehden artikkeliin, jossa on vertailtu näitä palveluita:
http://www.mikrobitti.fi/nettijatkot/2006/06/tulostuspalvelut/
Jan on yksi Johannes -nimen muotoja. Heprasta tuleva nimi Johannes tarkoittaa "Jumala on armollinen".
Lisätietoja nimestäsi ja sen käytösä eri maissa ja maakunissa löytyy mm. seuraavista teoksista:
Lempiäinen: Suuri nimikirja ja Vilkuna: Etunimet.
Kysyimme asiaa suoraan Pyhtään seurakunnasta. He eivät suoralta kädeltä osanneet vastata kysymykseen. He kuitenkin suosittelivat muutamaa kirjaa, joissa käsitellään Pyhtään kestikievareita:
-Eeva-Liisa Oksanen: "Vanha Pyhtää: Pyhtään ja Ruotsinpyhtään historia vuoteen 1743" (Pyhtään kunta, 1991)
-Herman Hultin: "Pyhtään pitäjän historia" (Frenckell, 1927)
-Juha Tamminen: "Kuninkaasta kulkuriin: Vanhan Viipurintien kertomaa Pyhtäällä pikkupolusta nykypäivään" (Pyhtään kunta, 1997)
Kaksi ensin mainittua kirjaa löytyy Leppävaaran Uusimaa-kokoelmasta. Viimeiseksi mainittu kirja löytyy mm. Tampereen, Lahden, Kouvolan ja Mikkelin kaupunginkirjaston kokoelmista. Kirja on mahdollista tilata näistä kirjastoista Helsinkiin kaukolainana.
Linkki:
http...
Suomen anestesiologiyhdistyksen julkaiseman Synnytyskivun lääkkeellinen lievitys -oppaan mukaan "alaselän tatuointi ei yleensä estä epiduraalipuudutusta, vaikka pistoa ei voikaan tehdä suoraan tatuointivärin kohdalta". Opas on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa http://www.say.fi/liitteet/Synnytyskipu_julkaisuversio.pdf.
Toisaalta YLE:n Akuutti-ohjelman vastausarkiston mukaan "tatuoinnin läpi ei saa tehdä spinaali- tai epiduraalipuudutusta, koska tuolloin viedään mahdollisesti raskasmetallia tatuoinnista keskushermostoon. Eli tatuointi alaselässä estää epiduraalipuudutuksen." (http://yle.fi/akuutti/laakariarkisto/tatuointi_ja_epiduraalipuudutus.htm).
Tatuoinnin ja epiduraalin yhdistelmään ei siis voi antaa yleispätevää vastausta,...
Nummelan ponitallia kustantavalta WSOY:lta kerrotaan, ettei tieto pidä paikkaansa vaan sarja jatkuu Surmanhypyn jälkeen normaaliin tapaan. Keväällä 2010 ilmestyy sarjan tapahtumia taustoittava erikoisosa Kikka ja Repe, ja syksyllä 2010 uusi osa Merihirviö.
Aikuiskoulutusopas 2001 - jota voit kysellä tutkittavaksi Työvoimatoimistosta tai kirjastoista, tai selata osoitteessa http://www.oph.fi/koulutusoppaat/aikopas/ - kertoo, että ammatillista opettajankoulutusta tarjoavat yliopistojen lisäksi mm. Hämeen, Jyväskylän, Tampereen ja Oulun ammattikorkeakoulut, sekä Helia Helsingissä ja Åbo Akademin kasvatustieteiden tiedekunta. Pääsyvaatimuksista ja kelpoisuuksista saat myös tietoja oppaasta, joten suosittelen, että tutustut siihen!
Kotimaisten teosten käännöksiä voit etsiä Suomalaisen kirjallisuuden seuran mainiosta käännöstietokannasta osoitteessa http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php . Myös kansallisbibliografiamme Fennica osoitteessa http://finna.fi antaa tiedot käännöksistä, kun haet alkuperäisteoksen nimellä.
Kysymyksesi ensimmäinen osa koski ranskalaisen lauluyhtyeen "A sei voci" sopraanoa. Lauluyhtyeen kotisivuilta http://www.aseivoci.com/ ei käynyt laulajien nimiä ilmi, ainoastaan johtaja: Bernard Fabre-Garrus. On tyypillistä, että isommat lauluyhtyeet ja kuorot esiintyvät yhtyeen/kuoron nimellä eikä jäseniä aina yksilöidä. Esiintymis- ja levytyskokoonpanot saatetaan koota isommasta laulajien joukosta ja siten kokoonpanoissa voi olla levytyksittäin vaihtelua. Mikäli sinua kiinnostaa kyseisen levytyksen laulajien nimet, mainitulla yhtyeen kotisivulla on painike "Contact", josta aukeaa yhteydenottolomake. Lomake on tarkoitettu juuri tämänkaltaisia kysymyksiä varten. Sivuilta voit valita ranskankielisen tai englanninkielisen version. - Kysyit...
Laura tulee latinan sanasta laurus, joka merkitsee laakeripuuta tai laakeriseppelettä. Suosituksi nimen teki italialainen runoilija Petrarca (k.1374) rakastetulleen Lauralle omistamillaan soneteilla. Suomeen Laura tuli myöhään, tiettävästi sitä ehdotettiin almanakkaan ensi kerran meillä vuonna 1879.
Kristinan taustalla on kreikan ja latinan Christiana, joka tarkoittaa: naispuolinen Kristuksen kannattaja, Kristuksen oma, kristitty nainen. Suomalaisissa kalentereissa se on ollut eri kirjoitusasuissa keskiajalta lähtien.
Etunimikysymyksissä hyvä lähdeteos on mm. LEMPIÄINEN, Pentti: Suuri etunimikirja. Kirja on tällä hetkellä Jyväskylän kaupunginkirjastossa mm. pääkirjaston hyllyssä. Tervetuloa tutustumaan ja lainaamaan!
Kannattaa myös tutkia...
Tarkoitettiinkohan tässä eurooppalaisen viitekehyksen kielen taitotasoja A1-C2 merkintöjä yleensä? Opetushallituksen sivuilta löytyy näistä "kielitaidon tasojen kuvausasteikko" (Liite 2): http://www.oph.fi/koulutuksen_jarjestaminen/opetussuunnitelmien_ja_tutk… Eri kouluasteiden opetussuunnitelmien perusteista voi samalla sivulla tarkistaa, mikä taitotaso on tavoitteena eri kielissä eri asteilla. Kouluaineiden "niminä" A1 on ensimmäinen ala-asteella alkava vieras kieli (useimmiten englanti 3 lk), A2 ala-asteella alkava valinnainen vieras kieli. B1 alkaa yleensä 7. luokalla jne. S2-kielellä tarkoitetaan suomea toisena kielenä.
Hei!
Yksiselitteistä vastausta en valitettavasti kysymykseesi löytänyt. Tässä kuitenkin etymologiaa sanoista, joista voi päätellä myös makuuhuoneen etymogoliaa.
Kaisa Häkkinen määrittelee kirjassaan maata-verbin seuraavasti:
Maata-verbillä tarkoitetaan pitkällään olemista, lepäämistä yms. Verbillä on vastineita kaikissa lähisukukielissä, esim. karjalan moata, vepsän magatta, vatjan magata, viron magada ja liivin magatõ. Sanavartalo on esitetty vanhaksi germaaniseksi lainaksi, jolle rekonstruoitua alkumuotoa *mako(ja)n- vastaa mm. nykysaksan machen ”tehdä”. Selitys on periaatteessa mahdollinen, mutta germaanisen verbin alkuperäinen merkitys on kovin yleinen, itämerensuomen *maka-vartalon lainaperäisyyttä on vaikea sitovasti osoittaa. Verbi...
Laulu on nimeltään Kanttarelli Kai (Knutte kantarell), ja sen ovat säveltäneet Jan Hulten, Marcello Manci ja Mario Zelinotti. Jens Lisell on joko yksi säveltäjistä tai alkuperäinen sanoittaja. Suomenkieliset sanat on tehnyt Chrisse Johansson.
Löysin tämän laulun vain äänitteenä: Katin esittämänä äänitteeltä Ki kii kii (julkaistu äänilevynä ja C-kasettina) ja Ihme ja kumma : lasten parhaat suosikit -nimiseltä cd-levyltä, jossa ei ole esittäjätietoja. Nämä tiedot löytyvät Viola-tietokannasta (finna.fi), joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia.
Tässä tapauksessa sanat voisi saada siten, että kuuntelee äänitteen ja kirjoittaa sanat muistiin.
