Kyseessä on Arvid Lydeckenin laulu Iloinen kirahvi. Se sisältyy esimerkiksi nuottijulkaisuun:
KARUSELLI: pienen koululaisen musiikkikirja. toim. Ritva-Leena Pitkäpaasi, Matti Rautio, Liisa Tenkku
Musiikki Fazer, 1972
Laulun nimi on Laulu on iloni ja työni. Se on suomalainen kansansävelmä, johon Alfred J. Tanner on tehnyt sanat. Se on monen laulajan, mm. Vesa-Matti Loirin, levyttämä. Laulu löytyy myös useammalta hänen levyltään, ainakin näiltä:
Vesku Helismaasta
Vesku Suomesta
20 suosikkia: Lapin kesä
Vesa-Matti Loiri
Naurava kulkuri: Veskun parhaat
Kultainen kansio
Parhaat palat
Homeros-johtolanka ei ikävä kyllä vie kovin pitkälle. Kirjastollamme on saksalainen Homeroksen teosten sanakirja (ks. http://www.helmet.fi/record=b1673944~S9*fin ) Kirja toteaa nimenomaan, että sana kynoraistes esiintyy Homeroksella ainoastaan yhdessä kohdassa. Tämä kohta on Odysseian 17. laulu, säe 300. Siinä Odysseus näkee, että hänen vanhan koiransa turkki on täynnä ”eläväisiä”, kuten Otto Manninen kääntää. Myös H. A. Pagenstecher, josta tulee puhe jatkossa, mainitsee punkkitiedon historiassaan Homerokselta vain tämän yhden kohdan.
Sen sijaan lausuman ”a disgusting parasitic animal” jäljet näyttävät johtavan Saksan maalle.
1900-luvun alussa Amerikassa ilmestyi moniosainen punkkeja koskeva tutkimus. Sarjan viimeinen osa,...
Käsikirjoituksen Risto Jarvan ohjaamaan elokuvaan Mies, joka ei osannut sanoa ei (1975) ovat laatineet Jussi Kylätasku, Kullervo Kukkasjärvi ja ohjaaja itse. Se on alkuperäiskäsikirjoitus eikä siis perustu kenenkään kirjoittamaan kirjaan.
Ritari Siniparta satu löytyy Perrault: Suuret satuklassikot-kokoelmasta (Perrault, Charles: Perrault. WSOY 1991). Siniparta-niminen satu löytyy myös Philip, Neil: Kaunotar ja hirviö: satuja maailmalta-kokoelmasta. (WSOY)
Lainaus ei ole Steinbeckin kirjasta vaan Robert Burnsin runosta
To a Mouse.
But, Mousie, thou art no thy lane [you aren't alone]
In proving foresight may be vain:
The best laid schemes o' mice an' men
Gang aft a-gley, [often go awry]
An' lea'e us nought but grief an' pain,
For promised joy.
Fraasiselityssivusto kertoo siitä näin:
http://www.phrases.org.uk/meanings/the-best-laid-schemes-of-mice-and-me…
Meaning: The most carefully prepared plans may go wrong.
Origin: From Robert Burns' poem To a Mouse, 1786. It tells of how he, while ploughing a field, upturned a mouse's nest. The resulting poem is an apology to the mouse:
The poem is of course the source for the title of John Steinbeck's 1937 novel - Of Mice and Men.
eli sanonta tarkoittaa...
Valviran sivuilta (http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/potilaan-asema-ja-oikeudet-oikeud…)
löytyy pääperiaate potilaan itsemääräämisoikeudesta:
"Potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (785/1992) lähtökohtana on, että myös niiden potilaiden tahtoa on kunnioitettava, jotka eivät kykene päättämään hoidostaan, ja että heidän arvioidun etunsa pohjalta toimitaan vain silloin, kun selvitystä heidän omasta tahdostaan ei saada. Potilas on tällöin joko pysyvästi tai pidemmän aikaa tosiasiallisesti kykenemätön (esim. pitkäaikainen tajuttomuus) käyttämään itsemääräämis-oikeuttaan. Suostumuksen antamiseen kykenemättömän potilaan lähiomaista tai muuta läheistä tai laillista edustajaa on ennen tärkeän hoitopäätöksen tekoa kuultava sen...
Kyseessä on Enid Blytonin Salaisuus-sarja (The Five Find-Outers Mystery Series). Sarjassa on 15 kirjaa ja ne suomennettiin vuosien 1962 ja 1967 välillä.
Salaisuus-sarjan kirjoissa seikkailevat naamioitumisen mestari Pulla sekä Larry, Bes, Riki ja Kris ja skotlanninterrieri Nono.
http://joklaaja.blogspot.fi/2012/07/enid-blyton-salaisuus-sarja.html
http://www.enidblytonsociety.co.uk/five-find-outers.php
https://fi.wikipedia.org/wiki/Enid_Blyton
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
MOT Kielitoimiston sanakirja kertoo krokantista näin: substantiivi tav. karamellisoidusta mantelirouheesta tehty vars. jälkiruokien koristeluun ja maustamiseen käytettävä murske.Kaupoissa myytävät valmiskrokantit saattavat sisältää mantelin ja sokerin lisäksi muitakin aineita, esimerkiksi kasvirasvoja, glukoosisiirappia, voita.Jos krokanttia haluaa valmistaa itse niin netissä on ohjeita, joita voi etsiä vaikka kirjoittamalla hakuun sanat krokantti ja resepti. Helpoimmillaan valmistus vaatii vain sokerin sulatuksen (varovasti ettei sokeri pala) paistinpannulla, siihen lisätään pilkotut mantelit ja seos levitetään jäähtymään leivinpaperin päälle. Jäähtynyt massa murskataan pieniksi paloiksi leivinpaperien välissä.
Väinö Linna - toisen tasavallan kirjailija -kirjassa on Väinö Varpion artikkeli: Sensuroitiinko Tuntematon sotilas? N.B. Stormbomin kirjoittaa Väinö Linna -kirjassa jonkin verran poistohaluista ja ajan keskustelusta. Kai Ekholmin toimittama Kielletyt kirjat kertoo sensuurista. Kalevi Kuitusen Näkymätön sensuuri ja muita kirjoitelmia -kirjassa on artikkeli Näkymätön sensuuri. Kirjastoissa on myös saatavana Väinö Linna: Sotaromaani - Tuntemattoman sotilaan käsikirjoitus.
Verkosta löytyy muutamia artikkeleita aiheesta, esim. Ylen kirjat-osassa Jukka Kuosmasen Väinö Linna, väärin kerrottu ja oikein suututtu!, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/08/vaino-linna-vaarin-kerrottu-ja… ja SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa Ossi Kokon Siitä puhe mistä...
Turun kaupunginkirjastossa on säilytetty joitakin kotiin, muotiin, käsitöihin ja terveyteen liittyviä aikakauslehtiä. Niitä voi etsiä lehden nimellä kirjaston kokoelmatietokanta Ainosta.
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1127800378
Kattavimmin, täydellisinä vuosikertoina, on säilytetty Kotiliesi-lehtiä, ja esim. Muoti + kauneus ja Suuri käsityökerho -lehdistä on joitakin numeroita myös 1970-luvulta. Sen sijaan mainitsemiasi Kaks' plus ja Kauneus ja terveys -lehtien 1970-luvun numeroita ei meillä ole varastoitu. Niitä voi kysyä esim. Turun yliopiston kirjastosta.
Lehtiä voit kysyä pääkirjaston aikuistenosaston tai käsikirjaston neuvonnasta. Niitä haetaan pyynnöstä lehtivarastosta. Ennen klo 16 pyydetyt lehdet saa...
Itkuvirsiperinteestä löytyy runsaasti tietoa. Uusimpia tutkimuksia on Anna-Liisa TENHUSEN väitöskirja Itkuvirren kolme elämää, 2006. Kirjassa on myös esitelty itkijöitä, kuten Matjoi Plattonen ja Martta Kuikka.
Aino RÄTY-HÄMÄLÄISEN Raja-Karjalan kunnailta -kirjassa vuodelta 2002 on itkuvirsiperinteestä artikkelissa Mielikuvituksen hurjat laukat, s.77-100. Hyviä lähteitä aiheesta ovat myös:
RUNON ja rajan teillä. Kalevalaseuran vuosikirja 68, 1989.
KONKKA, Unelma: Ikuinen ikävä : karjalaiset riitti-itkut, 1985.
Martta Kuikasta on tehty dokumenttielokuva:
AITO itkijä - Martta Kuikka [Videotallenne], 2001.
Seuraavat CD-levyt löytyvät kirjastosta:
ECHOS de Finlande, 2003. - sisältää mm. Martta Kuikan esityksiä.
ITKUJA Karjalasta, Inkeristä,...
Kirjastoille voi kyllä lahjoittaa kirjoja. Kirjastot pidättävät itsellään oikeuden päättää, mitkä lahjoituskirjat liitetään kokoelmiin. Lähinnä kyseeseen tulevat paljon kysytyt, uudehkot teokset, joita kokoelmissa ei ehkä ole riittävästi. Sen sijaan kirjastot eivät osta yksityishenkilöiltä aineistoa. Jos tahdot nimenomaan myydä kirjasi, kannattaa kokeilla antikvariaatteja tai yksityistä myyntiä vaikkapa huuto.netissä.
Kiitos kysymyksestä.
Honka-sukunimessä on sekä vanhaa että nuorta, sekä itäsuomalaista että läntistä ainesta. 1500- ja 1500- luvulla vaihtelevat Honka ja Honkainen, Pohjanmaalla lisäksi Honkalainen. 1970-luvulla Matti Kuusi on määritellyt sukunimen Honkanen vain osaksi savolaiseksi. Se onkin paitsi savolainen myös keskisuomalainen, karjalainen (esim. 1890 Pielisjärven valtasukuja) ja pohjalainen nimi. Kaikilla näillä alueille nimi on esiintynyt viimeistään 1600-luvun alkupuolella.
Nimiryhmän nuorta kerrostumaa edustavat 1906 nimenmuutoksessa otetut nimet, esim. Honka (korvasi kaikkiaan 11 ruotsalaista nimeä), Honkala ja Honkanen (Jyväskylässä, Vaasassa, Eurajoella, Halikossa ja Uskelassa). Sukunimen Honka nykyistä aluetta ovat Pohjois-...
Kirjastoista löytyy monenlaisia helppolukuisia sarjoja lukemista aloitteleville.
Kaikkein helppolukuisimmat löytyvät Kipinät-sarjasta. Näistä ohuista kirjasista löytyy joka sivulta kuva, ja pari kolme hyvin helppoa tavutettua lausetta (sarjan kirjoja esim. Min-ne mar-su me-ni?, Su-si o-saa,aa-si o-saa). Samantyyppisiä, mutta hauskempia ovat Hannele Huovin Onnin ja Ennin tie, Pötyä!sanoi mummo,Kenkku kettu, Kummallinen pöytä ja Pikku kulta Pökö Pää.
Hieman pitemmälle ehtineelle lukijalle suosittelisin Sininen banaani- sarjaa. Kirjoissa on värikkäät kuvat, ja sarja on sangen suosittu. Sarjan kirjat ovat tosin käännöksiä, joten lauserakenteissa ei ole aina huomioitu helppolukuisuutta.
Onnistuneet kuvat ja kivat tarinat ovat myös Helena...
Voisiko kyseessä olla Toivo Laakson runo Eno puhuu saunan rappusilla, joka on julkaistu lehdessä Parnasso 1983:1 http://www.nrl.fi:3000/digiphpt/zrnparnassoen.php?page=125
Helmet-kirjastot säilyttävät pysyvästi Parnasso -lehteä
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=parnasso&searchscope=2&l=&b=&D…
Sattaa olla että Laakson runo on julkaistu myös jossakin hänen kokoelmassaan, mutta kirjastotietokannoista ei välttämättä selviä näin vanhojen runokokoelmien yksittäisten runojen nimet. Toivo Laakson tuotanto Helmet-tietokannassa: http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/alaakso+toivo/alaakso+toivo/1%2C2%2…
Kyllä noilla teoksilla rahallista arvoa on. Tarkkaan arvoja on toki vaikea sanoa, koska arvo riippuu kirjan kunnosta ja viime kädessä siitä, kuinka paljon joku on kirjoista valmis maksamaan. Jotakin voisi silti koettaa sanoa kirjojen arvosta.
”Vanhan kirjallisuuden hintaopas” (osa 2; Suomen antikvaariset kirjakauppiaat, 2010) listaa useita Larin-Kyöstin teoksia, joiden arvoksi annetaan 8–26 euroa. Kirjaan otetuille Otto Mannisen teoksille arvioidaan arvoksi 8–20 euroa. Siljon ”Maan puoleen” ja ”Selvään veteen” olisivat 9 euron arvoisia, ”Runot ja aforismit” taas 12 euroa. Koudan ”Ristin tiestä” ja ”Uhriliekistä” saatettaisiin maksaa 9 euroa. Listattujen Kivimaan kirjojen hinnat ovat 8–14 euroa. Leinon kirjoille annetaan ensipainoksina...
Kuntien kirjastot valitsevat aineistonsa itsenäisesti, eli jokaiseen kunnankirjastoon tai kirjastokimppaan on tarjottava kirjaa erikseen. Kirjastojen yhteystiedot voi saada excel-taulukkona kirjastot-fi-toimitukselta
http://www.kirjastot.fi/toimitus
Kirjastoilla on myös kilpailutetut sopimukset aineiston hankinnasta. Hankinnat tehdään näiden sopimushankkijoiden kautta.
BTJ kirjastopalvelu ja Kirjavälitys ottavat listoilleen yksittäisiä kirjoja ja tarjoavat niitä kirjastoille:
http://www.btj.fi/
http://www.kirjavalitys.fi/
Voi myös laittaa ilmoitukset Kirjastot.fi-sivuston Pienkustantajien uutuuksia –palstalle, ja saada näkyvyyttä kirjalleen:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI...dotteet/
