Välitimme kysymyksesi edelleen valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Jospa joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi sadun. Ilmoitamme heti mikäli saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palstamme lukijoista kyseistä satua?
Kirjastonhoitaja ei ole lakiasiantuntija, joten vastaus perustuu ainoastaan löytämiini lähteisiin. Työturvallisuuslaissa (738/2002) sanotaan, että työhuoneen tilavuuden ja pinta-alan tulee olla riittävä. Siellä tulee olla myös riittävästi tilaa työn tekemistä ja työn vaatimaa liikkumista varten (33§). Valaistuksesta sanotaan, että työpaikalla tulee olla työn edellyttämä ja työntekijöiden edellytysten mukainen sopiva ja riittävän tehokas valaistus ja sinne on mahdollisuuksien mukaan päästävä riittävästi luonnonvaloa (34§). Myös valtioneuvoston asetuksessa työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista (577/2003) on maininta, että työpaikkana käytettävä maanalainen tila, ikkunaton rakennus tai rakennuksen osa tai muu sellainen työpaikka...
Ann M. Martinin The Babysitter's club -sarjassa on ilmestynyt tähän mennessä yhteensä 24 kirjaa. Niistä viimeisin on vuonna 2005 ilmestynyt Lisa ja äitienpäivän yllätys.
1. Eurooppalainen sairaanhoitokortti: Mainitsemasi "eurooppalainen kelakortti" on nimeltään eurooppalainen sairaanhoitokortti, joka antaa Suomessa asuvalle henkilölle oikeuden sairaanhoitoon myös toisessa EU- ja ETA-maassa sekä Sveitsissä tilapäisen oleskelun aikana. 1.4.2008 alkaen myös Iso-Britanniassa tilapäisesti oleskelevien tulee osoittaa oikeutensa sairaanhoitoon eurooppalaisella sairaanhoitokortilla. Vastavuoroisesti toisten EU-maiden kansalaiset, joilla on eurooppalainen sairaanhoitokortti, ovat oikeutettuja sairaanhoitoon Suomessa vieraillessaan. Eurooppalainen sairaanhoitokortti korvaa aikaisemmin käytössä olleet E111-, E119- ja E128-lomakkeet. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin haltija saa toisessa EU- ja ETA-maassa sekä...
Oikeusministeriön nettisivulta vaalien 2008 tulos Rovaniemellä puolueittain:
http://192.49.229.35/K2008/s/tulos/kutulos_rovaniemi.html
ja valitut:
http://192.49.229.35/K2008/s/valitut/rovaniemival.htm
Tuollaisia kirjoja on olemassa, joskin osa näyttää olevan enemmän sanakirjoja kuin varsinaisia tarinallisia kertomuksia. Kirjoissa ”Opi ruotsia Akun ja Mikin kanssa” ja ”Ruotsia Ankkalinnasta” on sekä kuvia, joissa olevia asioita selitetään suomeksi ja ruotsiksi, sekä lyhyitä sarjakuvia, joiden tekstit ovat kummallakin kielellä. Samanlainen englanniksi on ”Englantia Ankkalinnasta”. ”What's up, duck? : opi englantia Aku Ankan kanssa” on ehkä tyyliltään vähän haastavampi, sillä sen sarjakuvissa ei ole suoraan suomennoksia vaan sanastoja, joiden avulla lukija voi tulkita sarjakuvia.
Sanakirjamaisia teoksia ovat esimerkiksi seuraavat kirjat:
1000 sanaa ruotsia ja englantia (Schwager & Steinlein, 2011)
Ensimmäinen sanakirjani : suomi-...
Pirjo Mikkosen ja Sirkku Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan sukunimi Patana on ilmeisesti otettu paikannimistä. On olemassa esim. Patananjärvi, jonka rannalla on Patanan kyläkunta. Talonnimi Patana tunnetaan myös.
Suomen kielen sanakirjat eivät tunne sanaa patana. Mahdollisesti sana voi merkitykseltään olla yhdistettävissä sanaan patama, joka tarkoittaa joillakin murrealueilla vetistä notkoa tai kuoppaa tai suvantoa, joen syvännettä tai vesikuoppaa.
Suomen kielen sanalla silta on useita merkityksiä. Se voi yhteydestään riippuen tarkoittaa mm. jonkin esteen yli johtavaa rakennelmaa, silmälasien linssejä nenän yläpuolella yhdistävää sankojen kaarta, hampaisiin ankkuroitua kiinteää hammasproteesia tai urheiluterminä asentoa, jossa vartaloa taivutetaan kaarelle (Lähde: MOT, Kielitoimiston sanakirja).
Useissa murteissa silta tarkoittaa myös lattiaa, permantoa. (Lähde: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 3: R-Ö, 2000). Jouluyönä tontut siis varmaankin hiipivät varpahillaan kotikoloihinsa tuvan lattian alle.
Julkisella paikalla esim. kirjastossa kuvaaminen on luvallista. On kuitenkin hyven tapojen mukaista ja aina varminta kysyä kuvattavalta lupa julkaisemiseen.
Näin ohjeistaa journalistiliitto: https://journalistiliitto.fi/fi/pelisaannot/tekijanoikeudet/journalistien-erityiskysymyksia/
Myös tietosuojavaltuutettu on samaa mieltä. Kuvattavalta kannattaa aina pyytää lupa kuvaamiseen ja kuvien julkaisemiseen. Alaikäisen luvan myöntää holhooja.
http://www.tietosuoja.fi/fi/index/lapsillejanuorille/mitatietosuojallatarkoitetaan/kuvatjaniidenjulkaisunetissa.html
Ilmeisesti Suomen äänitearkisto r.y. on ainoa aiheeseen liittyvä yhdistys. Alla tietoa yhdistyksestä, heidän nettiosoitteensa, sekä kontaktitietoja. Heidän yhteyshenkilönsä Timo Wuori pystynee antamaan vielä lisätietoja.
Suomen äänitearkisto ry on vuonna 1965 yksityisten harrastajien perustama yhdistys, jonka tarkoituksena on kerätä kaikki ennen vapaakappalelakia (1981) julkaistut suomalaiset äänitteet ja jonka tavoitteena on luoda Suomeen kansallinen äänitearkisto ja muodostua toistaiseksi Suomesta puuttuvaksi kansalliseksi äänitearkistoksi. Yhdistys on julkaissut lukuisia äänilevyluetteloita ja taiteilijahakemistoja. Toimintansa aikana yhdistys on koonnut lähes täydellisen kokoelman ennen vuotta 1981 julkaistuja suomalaisia äänilevyjä...
Pelkästään himmelintekoa käsittelee kirja:
- Himmeli. Seinäjoki : Seinäjoen Kalevalaiset naiset, 1982.
Myös seuraavissa on ohje:
- Käsityövakka
- Lindén Eevi: Olkityöt
- Koko perheen lahjakirja
Netissä löytyi perusohje Perhonjokilaakson kansalaisopiston sivulta :
http://www.veteli.fi/kansalop/artscrafts/himmeli.htm . Ylen taitoportin videoista löytyy tietoa oljen käsittelystä, http://www.yle.fi/opinportti/taitoportti/taitokortit/kesaheina/jakso3/v… .
(Päiv.29.02.2008)
Kyseessä on Johannes Linnakosken kirjoittama runo Kultaiset vuodet, joka alkaa seuraavasti; Oli varhainen kevätaamu, kun äitini käteen nojaten astuin kotini ovesta ulos.
Etsimäsi kaltaisia cd-levyjä löytyy Helmet-kirjastosta runsaasti. Ne löytyvät Helmet-haussa käyttämällä sanahaussa hakusanoja 'rentoutus' ja 'taidemusiikki': http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=rentoutus+taidemusiikki&m=&l=&…
Näistä suosittelemme erityisesti Naxoksen julkaisemaa 3 cd:n kokoelmaa "Levollisia hetkiä : lähes 4 tuntia levollista ja rauhoittavaa klassista musiikkia": http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=levollisia+hetk…
Eino Ketolan kirjassa Vihdin historia 1918-1965 (ensimmäinen osa 1918-1939, 1996) kerrotaan, että Martti Olavi Satuli sai 8.4.1930 liikenneluvan bussilleen linjalle Otalampi-Helsinki. Kesäkuun 22. päivänä 1931 hän sai luvan myös toiselle autolle. (s. 306)
Sitä ennen oli Vihtiin ollut linja-autoliikennettä jo vuodesta 1924. Bussi liikennöi Helsingin ja Nummelan väliä (s. 305).
Uskonnonvapauslaki tuli Suomessa voimaan 1923 ja silloin saattoi erota kirkosta. Henkilön piti kuitenkin olla jossain kirjoilla, joten hänen merkittiin siviilirekisteriin.
Väestörekisterikeskuksen historiikista löytyvät seuraavat tiedot: Vuoden 1970 loppuun saakka evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta keräsivät tiedot omista jäsenistään. Vuosina 1919 - 1970 pidettiin kirkkokuntiin kuulumattomista siviilirekisteriä.
Väestörekisterikeskus, jonka tehtäväksi tuli väestökirjanpidon ohjaus ja valvonta sekä väestön keskusrekisterin (nyk. väestötietojärjestelmän) ylläpitäminen, perustettiin vuonna 1969. Atk-pohjaiseen rekisteriin siirryttiin vuonna 1971.
Nykyisin siviilirekisterin tiedot saa maistraatista....
Jakausta tarkoittavat beena ja peena tulevat ruotsin sanasta bena ('jakaa kahtia', 'jakaus').
Tyynni-sanan alkuperää selvittänyt Heikki Ojansuu erottaa sen kahteen osaan tyy+nni. Tässä 'tyy' on tyvi-sanan rinnakkaismuoto ja loppu 'nni' pääteainesta, jolla on merkitys (johonkin) saakka. Tyynni olisi siis 'tyveen, kantaan asti' eli 'kokonaan, täysin'; kaikki tyynni on siis 'aivan kaikki'.
Lähteet:
Ulla-Maija Forsberg, Stadin slangin etymologinen sanakirja
Heikki Ojansuu, tyynni ja tykönä (tyköä, tykö) sanoista. - Virittäjä 1908, s. 54-55
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3, R-Ö
Saisio sisältyy suomalaisten kirjastojen ylläpitämään Kirjasampo -tietokantaan, sieltä löydät paljon tietoa ko. kirjailijasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Acharacter_12317602213101
Kainin tyttärestä löytyy lisäksi Ylen sivulta artikkeli, sekä Pirkko Saision haastattelu: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/01/03/pirkko-saisio-kainin-tytar-min…
Yle Areenasta löytyy myös dokumentti Pirkko Saisiosta, Ammattina kirjailija -dokumenttisarjassa:
https://areena.yle.fi/1-1335091
Joudu ilta kaunis- laulun nuotti ja sanat löytyy mm. kirjasta Laulukerho 3 : kolmi- ja neliäänisiä lauluja tyttö- ja naiskuoroja varten. (1957). Kirjaa näyttää olevan myös Inarin kunnankirjastossa Ivalossa. Täältä voi tarkistaa paikallaolon: http://www.lapinkirjasto.fi
Löydät kirjastosta, Suuri toivelaulukirja 6, sivu 62. Lähde: Suuri toivelaulukirja, yhteinen hakemisto
http://www.f-kustannus.fi/tlkpdf/STLK%201-18.pdf
