Koiran syömä kuten muullakin tavoin turmeltunut tai kadonnut kirja on korvattava kirjastolle. Hinta on periaatteessa sama kuin kirjan hinta kirjakaupassa. Vanhemman kirjan korvaushinta lasketaan korjaamalla indeksillä hintaa, jonka kirjasto on aikanaan kirjasta maksanut. Kirjasto voi hyväksyä korvaukseksi myös vastaavan kirjan hyväkuntoisen kappaleen.
Katso Makupalojen käännösohjelma-linkit, jotka löytyvät sivun lopusta. http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=cad51e37-da74-4eb1-8ebd… . Kaikissa ei ole suomea vaihtoehtona. Itse kokeilin Language Translation - Langenberg.com:ia. Tulos englannista suomeen oli aika huono. Kokeilin viimeisen kategorian kolmatta vaihtoehtoa, joka kääntää kokonaisen web-sivun.
Aika tunnettu on Altavistan Babelfish. Siinä ei tosin ole suomea mukana.
Etelä-Koreasta ei suoraan löydy paljoa tietoa, mutta Linda Jakobsonin teokseen "Perinteen taika" (2001) kannattaa varmaan tutustua. Matkaoppaat sisältävät parhaimmillaan tietoa myös kulttuureista ja tavoista (esim. Robinson, Martin: Korea. Lonely Planet 2004). Kun hakua laajentaa koskemaan Aasiaa, löytyy tapakulttuuria ja kulttuurieroja koskevia teoksia, esim. Pukkila, Jaana: Kulttuurisukellus - kohteena Aasia (2002) ja Kulttuureja ja käyttätymistä: Aasia (Finntra 1999) sekä Worldmark encyclopedia of cultures and daily life. osa 3. Hakusanoja ovat Aasia ja siihen yhdistettynä tapakulttuuri, kulttuurierot, ruokakulttuuri.
Tiedonhaun aloittaminen yleisistä joulukirjoista on viisasta jo sen takia, että monet joulutavoistamme ovat saksalaista alkuperää tai Saksan kautta levinneitä (kuusi, useat joululaulut, jouluseimi). Yleisenä johdantona voisi lisäksi toimia v. 2000 ilmestynyt kirja 'Saksanmaalla : kansanelämää keskiajalta nykypäivään' / Matti Räsänen ja Outi Tuomi-Nikula (ISBN 951-746-142-9). Jouluseimiperinteestä eri maissa on tietoa Outi Kecskemetin 'Seimikirjassa' (ISBN 951-627-076-X). Joululaulujen ja -virsien alkuperää esitellään mm. seuraavissa kirjoissa: 'Taas kaikki kauniit muistot' / Reijo Pajamo (ISBN 951-0-11444-8) ja 'Rakkaimmat joululaulut ja niiden tekijät' / Markus Similä (ISBN 951-20-6173-2) sekä nettisivulla http://evl.fi/Virsikirja.nsf/...
Kappale on "Varis on valtion varatyömies". Sen on säveltänyt Jani Uhlenius ja sanoittanut Veikko Lavi. Kappaleen on levyttänyt mm. Songilo 1978, Veikko Lavi 1986 ja Heikki Kinnunen 1989.
Jos oletamme, että kysyjä tarkoittaa perinteiseen tyyliin "munalla" penistä ja "palleilla" kiveksiä, voisi ajatella, että sukuelinten kokoa arvostavassa ja korostavassa kulttuurissa olisi ehkä "hienoa", jos edes kivekset ovat isokokoiset. Toisaalta jossain toisessa kulttuuripiirissä saatettaisiin arvostaa osien koon tasasuhtaisuutta, jolloin peniksen suhteen isot kivekset eivät sitten niin "hieno" asia enää olisikaan. Sekin on mahdollista, että monen ihmisen mielestä kivesten koolla ei ole mitään merkitystä verrattuna siihen, millaisia siittiöitä niissä valmistuu. Ainoa varma asia on, että tolkuttoman isojen kivesten kanssa on hankala elää.
Heikki Poroila
Lauri Pohjanpää kirjoitti Karjalan virsi –nimisen runon Oulussa vuonna 1926 vietettyä yleistä karjalaisten heimojuhlaa varten.Runon voittelukea esimerkiksi alla olevasta linkistä.https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1768142?term=Karjalan%20virsi&term=Pohjanp%C3%A4%C3%A4&page=3Runo on luettavissa myös teoksesta Kotimaan kirja : Suomi kirjailijainsa kuvaamana : maakuntalukukirja kansakouluja sekä muita oppilaitoksia varten. Karjala (E. N. Setälä, Otava, 1927)https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1507993?term=Pohjanp%C3%A4%C3%A4n&term=Karjalan%20virsi&page=2
Kultainen nousukas on Arto Paasilinnan teos ja siitä on otettu useita painoksia. Listan Paasilinnan kirjoista löydät esim. kustantajan sivulta:
http://www.wsoy.fi/
Koska Kultainen nousukas on Paasilinnan hieman vanhempaa tuotantoa, sitä ei välttämättä enää löydy kirjakauppojen valikoimasta. Sinun kannattaisikin kysellä kirjaa antikvariaateista. Suomen antikvariaattiyhdistyksen jäsenliikkeet ja niiden yhteystiedot löytyvät sivulta:
http://www.worldartantiques.com/Association-BookSAY.htm
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyi vain yksi julkaisu, jossa ehkä sivutaan aihetta:
Forsén, Björn: Saksan ja Suomen salainen sukellusveneyhteistyö. Porvoo : WSOY, 1999.
Muuten voisi tutkia lisäksi Navis Fennica -sarjaa, jossa kerrotaan Suomen merenkulun historiasta, sivuten myös sotalaivaston historiaa.
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta http://finna.fi löytyivät seuraavat julkaisut:
Dahlqvist, Stephan: Merivoimien kehitys, tehtävät ja asema puolustusvoimissa 1924-1939. Helsinki : Helsingin yliopisto, 2000.
Pro gradu -tutkielma (mikrokortti).
Sijainti: Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto (Unionink. 35, puh. 19122547)
Meidän laivastomme : juhlajulkaisu laivaston...
Päistärikkö on hevonen,"jolla mustan, ruskean, rautiaan tms. pohjavärin seassa on selvästi erottuvia valkoisia karvoja kautta ruumiin"; synonymi kimo. (Lähde: Nykysuomen sanakirja 2).
Ohessa kuva:
http://www.koulukanava.fi/tietotekniikka/graafi/03sivu3.htm
Nykysuomen sanakirjan (osa 3) mukaan sana vihmoa juontaa juurensa sanasta vihma, joka puolestaan tarkoittaa pienipisaraista tihkusadetta. Sana tarkoittaa myös pirskottamista, eli veden ripottamista pieninä pisaroina.
Lähde: Nykysuomen sanakirja (osa 3). WSOY.
Suomen yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyy aiheesta englanniksi mm. seuraavia teoksia:
Chen, Min
Asian management systems : Chinese, Japanese and Korean
styles of business
London : Routledge, 1995
Yang, Erlin
Business opportunities in Northeast China
Part I : Liaoning province
Helsinki : Ministry of Trade and Industry, 2007
(MTI Financed studies ; 1/2007)
Myös verkkojulkaisuna
Krott, Martin
China business ABC : the China market survival kit [Copenhagen] : Copenhagen Business School Press, cop. 2003
China business : the portable encyclopedia for doing
business with China / Christine A. Genzberger ... ym.
San Rafael (Calif.) : World Trade Press, 1994
Boos, Engelbert
The China management handbook : a comprehensive question...
Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole ruotsinnettu. Ainakaan käännöksestä ei löytynyt tietoja Suomen kansallisdiskografia Violan, Fono-äänitetietokannan, Suomen kansallisbibliografia Fennican tai muutaman runoantologian kautta.
https://finna.fi
http://www.fono.fi/
https://finna.fi
Kirjailjoiden kirjastokorvaussysteemi on hiljakkain muuttunut .
Tietoa asiasta löytyy sivulta
http://www.sanasto.fi/kirjailijoille_kaantajille.asp
"Kirjailijoilla ja kääntäjillä on oikeus saada lainauskorvausta teostensa lainaamisesta yleisistä kirjastoista. Korvaus määräytyy lainauskertojen perusteella. Kirjailijoille ja kääntäjille lainauskorvauksen tilittää Sanasto ry.
Tekijänoikeusjärjestöt avaavat pian yhteisen verkkosivuston lainauskorvaus.fi, josta löytyy tietoa lainauskorvauksesta ja sen hakemisesta. Sieltä pääsee siirtymään Sanasto ry:n lainauskorvausjärjestelmään. Tekijänoikeusjärjestöjen yhteinen sivusto lainauskorvaus.fi avataan kaikkien järjestöjen lainauskorvausjärjestelmien valmistuttua. Kirjailijat ja kääntäjät pääsevät...
V. A. Koskenniemen Meri ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Hiilivalkea (WSOY, 1913). Tämän lisäksi se on löydettävissä esimerkiksi hänen Kootuista runoistaan (useita painoksia, viimeisin vuodelta 2010).
Sirkka Seljan Punainen myrsky ilmestyi alunperin kokoelmassa Juuret (WSOY, 1962). Se on mukana myös Seljan valittujen runojen kokoelmassa Riikinkukon lapsi (WSOY, 2010).
Kannattaa tutustua Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisemaan verkkojulkaisuun Karjala - kieltä ja murretta,
http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk129/karjala_kielta_ja_mur…
. Myös Internetixin Suomen murteet voi antaa osviittaa, http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/aidin… .
Kirjastoista löytyy karjalan murteita esitteleviä ja käsitteleviä teoksia sekä murresanakirjoja. Karjalan eri alueiden murteita käsittellään monissa teoksissa:
Lyyra, Toivo, Tolkku : karjalaista murresanastoa, Ylä-Vuoksen alueella puhuttua. Lappeenranta 2006.
Elähän hötkyile : suomea suupielestä toiseen. Helsinki 2005.
Lahikainen, Kaisu, Silviisii. Helsinki 2004.
Kantee, Lauri, Keski-Kannaksen murresanakirja. Ooli [...
Mikkelin rakennuksista löytyy tietoa esim. kirjoista Etelä-Savon rakennusperintö ja Hassinen, Esa: Mikkelin kaupunki 1938. Linja-autoaseman ympäristön rakennuksista niissä kerrotaan mm. seuraavaa:
Mikkelin vanha kaupallinen keskus oli Hallitustori ja sen pohjoispuolella oleva pikkutori (nykyinen linja-autoaseman ja kauppahallin seutu). Kauppahallin suunnittelu pikkutorille aloitettiin jo vuonna 1898. Tarkoitus oli rakentaa kaksi vastakkain olevaa hallirakennusta. Itäpuolinen osa valmistui v. 1912, ja sen sunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist. Länsipuolen halli rakennettiin v. 1930, arkkitehtina Aarre Ekman. Läntinen halli tuhoutui sodassa, ja sen tilalle rakennettiin v. 1848 väliaikainen linja-autoasema. Neliönmuotoiset rakennukset ovat...
Etsimäsi kappale, suomalaiselta nimeltään "Mustalainen" on Elemer Szentirmay-nimisen unkarilaisen säveltäjän säveltämä. Unkariksi sen nimi on "Csak egy kislany van a vilagon" (jossakin on nimen loppu on vähän erilainen, mutta kaksi ensimmäistä sanaa ovat samat). Kappale löytyy Pääkaupunkiseudun kirjastosta cd-levyltä Helsingin kaupunginkirjastosta Viikistä luokasta 785.2 ja Levyn nimi on THE BUDAPEST GIPSY ORCHESTRA. Tällä levyllä viuluorkesteri soittaa mm. unkarilaisia tansseja. Pääkaupunkiseudun aineistohaku, josta voit katsoa levystä tarkempia tietoja on osoitteessa: www.helmet.fi Nuottina kappale löytyy: SUURI TOIVELAULUKIRJA 1. Jos haluat heti kuunnella netissä kappaleen se löytyy klikkaamalla kuvan alla olevaa laulun nimeä Csak...
Tässä muutamia vinkkejä aiheeseen. Nämä löytyivät yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta, joka on käytössä kirjastoissa.
Mäyry, Leena. Yhdeksäsluokkalaisten käsityksiä tekstistä ja tekstitaidoista : kuvaus kahdelta Alavuden yläasteen yhdeksänneltä luokalta. Jyväskylä, 2005. Pro gradu -työ : Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, suomen kieli. Saatavana elektronisessa muodossa: http://thesis.jyu.fi/05/URN_NBN_fi_jyu-2005329.pdf
Kartimo, Tiina Susanna. Seitsemänvuotiaan lapsen lukutaidon yhteys sukupuoleen ja virikeympäristöön / Tiina Susanna Kartimo, Katja Maria Mutanen. Joensuun yliopisto, 1996. Pro gradu -työ : Joensuun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta. Luokanopettajan koulutuslinja.
Valkonen, Liisa Eila-Kaarina. Kodin,...
