Väinö Linna - toisen tasavallan kirjailija -kirjassa on Väinö Varpion artikkeli: Sensuroitiinko Tuntematon sotilas? N.B. Stormbomin kirjoittaa Väinö Linna -kirjassa jonkin verran poistohaluista ja ajan keskustelusta. Kai Ekholmin toimittama Kielletyt kirjat kertoo sensuurista. Kalevi Kuitusen Näkymätön sensuuri ja muita kirjoitelmia -kirjassa on artikkeli Näkymätön sensuuri. Kirjastoissa on myös saatavana Väinö Linna: Sotaromaani - Tuntemattoman sotilaan käsikirjoitus.
Verkosta löytyy muutamia artikkeleita aiheesta, esim. Ylen kirjat-osassa Jukka Kuosmasen Väinö Linna, väärin kerrottu ja oikein suututtu!, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/08/vaino-linna-vaarin-kerrottu-ja… ja SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa Ossi Kokon Siitä puhe mistä...
Kirjastot.fi:n tuottamasta Frank-monihausta ei tarkoitukseen sopivaa video- tai dvd -tallennetta löydy. Frank-monihaku http://monihaku.kirjastot.fi
Kirjoja löytyy kyllä. Tässä poimintoja pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmista: http://www.helmet.fi
Auton rakenne. 1 : Moottori ja tehonsiirto
Kirja on tarkoitettu autoalan perusopintoja ja ammattitutkintoja suorittaville.
Pienmoottorit ja työkoneet : käyttö, huolto ja korjaukset / Osmo Perälä
Virittäjän käsikirja. 1 : nelitahtimoottorit v. 1990 / Mauno, Esko
Virittäjän käsikirja. 4 : Kaksitahtimoottorit v. 1993 / Mauno Esko
Sähkömoottorikäytöt ja -asennukset / [julk.] Ammattikasvatushallitus 1989
Jos kotikirjastosta kirjoja ei löydy, voi ne tilata kaukopalveluna kotikirjaston...
Maija-Leena Noppari on kirjoittanut satuteoksen "Vuorenkuningas Penttahittinen: vuorenväen kertomuksia", ja se on julkaistu vuonna 1965.
Kirja tai osia siitä on ilmestynyt myös vuosina 1938 ja 1946 nimillä "Penttahittisen pidot vuoressa: vuorenväen kertomuksia" ja "Penttahittisten kasvatti".
Frank-monihaun uusi versio julkistettiin viime syksynä. Siinä oli monenlaista korjattavaa ja korjauksia on vielä tulossa. Vanha Frank ei ole enää käytössä, Frankin osoitteet on ohjattu uuteen palveluun. Monihakuun voi lähettää palautetta vioista ja kehitysehdotuksia osoitteella monihaku@kirjastot.fi. Toimitan yllämainitsemanne tiedot ylläpitäjille.
Aiheeseen liittyviä kirjoja ovat Cronhjorth, Ritva: Työpaikkakouluttajan opintoaineisto. Opetushallitus, 1998, Työpaikkakouluttajan koulutusohjelma. Opetushallitus, 1998, Räsänen, Juhani: Työvalmennus: opetus ja oppiminen käännekohdassa. 1994, Lepistö, Irma: Työpaikkakouluttajan käsikirja. 2000, Ruohotie, Pekka: Työssä oppiminen: oppilaitosten ja työelämän roolimuutos. 1998. Työpaikkakouluttajan opas, jonka Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö kustantaa, ei ole vielä ilmestynyt.
Aleksi ja Arto -tietokannoista löytyi joitakin artikkeliviitteitä. Kangas, Pirkko: Opettajien ja työpaikkatyöpaikkakouluttajien yhteistyö kannustaa opiskelijoita. Opettajan ja työpaikkakouluttajan yhteistyö ammatillisen opiskelijan oppimisen tukemiseksi....
Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'jermu' on omapäinen, tiukkaan kuriin sopeutumaton sotilas.
Kustaa Vilkuna totesi Jermun olevan kutsumanimi Jeremiaalle tai Germundille (Etunimet, 1976).
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Suomen väestöön kuului vuoden 2021 lopussa 70 779 henkilöä, jotka ovat syntyneet vuonna 1954.
Suomessa syntyi vuonna 1954 yhteensä 89 845 lasta. Nykyväestön 70 779 vuonna 1954 syntynyttä henkilöä ei kuitenkaan tarkalleen ottaen kuvaa sitä, kuinka moni vuonna 1954 Suomessa syntyneistä lapsista on elossa, sillä osa syntyneistä lapsista on sittemmin muuttanut ulkomaille, ja vastaavasti Suomeen on vuosien saatossa muuttanut henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1954 jossain muussa maassa kuin Suomessa.
Laskennallisten kuolleisuus- ja eloonjäämislukujen perusteella voidaan todeta, että vuonna 2020 elossa olevia tämän ikäluokan edustajia 100 000 elävänä syntyneestä olisi ollut 88 705.
Lähteet:...
Turun kaupunginkirjastossa on säilytetty joitakin kotiin, muotiin, käsitöihin ja terveyteen liittyviä aikakauslehtiä. Niitä voi etsiä lehden nimellä kirjaston kokoelmatietokanta Ainosta.
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1127800378
Kattavimmin, täydellisinä vuosikertoina, on säilytetty Kotiliesi-lehtiä, ja esim. Muoti + kauneus ja Suuri käsityökerho -lehdistä on joitakin numeroita myös 1970-luvulta. Sen sijaan mainitsemiasi Kaks' plus ja Kauneus ja terveys -lehtien 1970-luvun numeroita ei meillä ole varastoitu. Niitä voi kysyä esim. Turun yliopiston kirjastosta.
Lehtiä voit kysyä pääkirjaston aikuistenosaston tai käsikirjaston neuvonnasta. Niitä haetaan pyynnöstä lehtivarastosta. Ennen klo 16 pyydetyt lehdet saa...
Jäin hiukan ihmettelemään kysymystäsi ja tutkimusaihettasi. Onko aiheesi se, millä tavoin sosiaalivirastossa suhtaudutaan terveydellisistä syistä ammattinsa vaihtaneisiin omiin työntekijöihin. Vai viittaako aihe siihen, millä tavoin sosiaalivirastossa edistetään sairastuneiden ammatinvaihtoa.
Etsin joka tapauksessa tietoja omasta Helmet-tietokannastamme sekä lisäksi käytössämme olevista artikkelitietokannoista. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston julkaisusarjasta en löytänyt yhtään julkaisua, joka käsittelisi mainitsemaasi aihetta. Osa heidän julkaisuistaan on myös luettavissa netin kautta osoitteessa http://www.hel.fi/wps/portal/Sosiaalivirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTE…
Helmet-tietokannasta löytyi ammatinvaihtoa käsittelevä Kaija...
Löytyyhän toki. HelMet-tietokannasta ( http://www.helmet.fi/search*fin/ ) löydät päkaupunkiseudun kirjastoissa olevat Pokemon-sarjakuvat, kun valitset etusivulta Sanahaun ja kirjoitat hakuruutuun "pokemon mangat" (ilman lainausmerkkejä). Kahdeksan kappaletta niitä näyttää löytyvän.
Varmasti niitä on monissa muissakin Suomen kirjastoissa. Jos haluat tutkia asiaa laajemmin, kannattaa käyttää Frank-monihakua, http://monihaku.kirjastot.fi/ . Kaikkien Suomen kirjastojen yhteystiedot täältä: http://www.kirjastot.fi/ . Useimpien kirjastojen tietokannoissa voit käyttää noita samoja hakusanoja pokemon ja mangat.
Fonossa on tietue, jossa sanotaan kappaleen nimeksi "Ali-Baba (tässä: Titicacajärven jäät)" (http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&ID=81af17bc-193a-40a… ). Säveltäjä on Alfred (Fred) Markush ja sovitus Ummetuksen. Kyseessä on instrumentaaliesitys kappaleesta, jonka alkuperäisnimi on Ali-Baba ja joka on meillä paremmin tunnettu nimellä Eldankajärven jää. Ylessä on kyseinen levy, mutta ikävä kyllä siitä sai vain Ummetuksen soittajien taiteilijanimet:
- Moscowitz, Dimitri (laulu, kosketinsoittimet),
- Distortnäs, Roudar von (laulu, kitara),
- Ots, Kalju (laulu, rummut),
- Pattersson, Rune (laulu, bassokitara)
Oikeita nimiä voi tiedustella Gramex ry:ltä (http://www.gramex.fi/ ), joka maksaa soittajille mm....
Brasiliassa vuonna 2007 tehdyn tieteellisen tutkimuksen mukaan hämähäkkilaji Loxosceles intermedian täysikasvuiset yksilöt selviytyvät täysinäisessä pölypussissa noin 10 päivää.
Tutkimuksen mukaan on kuitenkin erittäin todennäköistä, että hämähäkit menehtyvät jo imuroinnin yhteydessä saamiinsa vammoihin.
Tutkimuksessa käytetyn lajin täysikasvuisen yksilön vartalon pituus on 1-2 cm ja jalkojen kärkiväli 3-4 cm.
Lähde:
http://www.scielo.br/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1678-9199200700…
Viola-tietokannasta löytyi laulu "Verivirtansa alla", joka
ilmeisesti on kyseessä. Laulun on säveltänyt ja sanoittanut
Kyösti Roth.
Kappale on löytyy seuraavilta äänitteiltä:
Siiloan seurakunnan kuoro: Kaikki saa Herralle laulaa: kiitoslauluja
(C-kasetti vuodelta 1992)
Uusi laulu kaduilta: Ristin verellä (C-kasetti vuodelta 1991)
Freidiba Boodos: Shalom (C-kasetti vuodelta 1983)
Valitettavasti laulun nuotteja ja sanoja ei näyttänyt löytyvän mistään tutkimistani tietokannoista.
On toki mahdollista, että sanat olisivat jossakin vanhassa laulukirjassa,
jonka sisältöä ei ole luetteloitu kunnolla, mutta tämän enempää luotettavaa tietoa en onnistunut löytämään.
Google-haulla löytyi kuitenkin sivusto, jossa on samantapaisen laulun sanoja,...
William Shakespearen näytelmän Tempest eli Myrsky lopussa on Prosperon epilogi, josta kyseinen sitaatti on on.
Koko virke kuuluu näin:
"Gentle breath of yours my sails
Must fill, or else my project fails,
Which was to please."
Paavo Cajander suomensi vuonna 1892 tämän kohdan seuraavasti:
"Jos en hyvää suosi-tuulta
Purjeisiini saa, niin multa
Kaikk' on ollut joutavaa."
Myrskyn ovat suomentaneet myös Matti Rossi (2010) ja Eeva-Liisa Manner (1986). Saatte saman katkelman heidän suomennoksistaan sähköpostiinne.
http://www.gutenberg.org/ebooks/44845
http://www.gutenberg.org/ebooks/1540
https://finna.fi
Hei
Olet valinnut projektisi aiheeksi kiinnostavan aiheen, mutta myös melko laajan ja moninaisen.
Toivottavasti seuraavat kirjat ovat sinulle hyödyksi ja auttavat myös rajaamaan aihetta.
Kantokorpi, Mervi: Runousopin perusteet, Rikama, Juha: Kirjallisuustieto, Huhtala. Liisi: Pieni kirjallisuustieto, Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia, Lukutikku - kirjallisuuden lukijalle,
Kansojen kirjallisuuus 1-12 (laaja kirjallisuudenhistoria, josta kuitenkin selailemallakin voit löytää
sopivaa aineistoa )
Rakkaus on ollut runouden teemana aina antiikin runoudesta lähtien.Maailman kirjallisuuden klassikoiksi
ovat muodostuneet esim. Sapho: Iltatähti, häälaulu, Petrarca: Sonetteja Lauralle.
Rakkausrunoja on koottu myös antologioihin esim:...
Venäjä on yhä pinta-alaltaan maailman laajin valtio.
Lähteet:
https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/rankorder/2…
https://www.worldatlas.com/articles/the-largest-countries-in-the-world-…
Suomen historiankuvaa 1980-luvulta voi tutkia mm. seuraavista kirjoista:
Suomen historia 8--Paasikiven aika, Kekkosen aika, taloudellinen kasvu ja yhteiskuntamurros, massakulttuurin maihinnousu, taistelut kulttuurista --[toim.: Paula Avikainen, Ilari Hetemäki]; Suomen historia 9--Koiviston aika--Lauri Haataja/[toimituskunta ... Jukka Tarkka, Tuomo Polvinen, Hannu Soikkanen]; Unohtumaton 80-luku (julkaisija Valitut Palat); Suomi 75-itsenäisen Suomen historia 4 / [toimituskunta: ... Jukka Tarkka, Tuomo Polvinen, Hannu Soikkanen; Suomi kautta aikojen / toimittaneet Seppo Zetterberg ja Allan Tiitta, [teksti: Seppo Aalto ... et al.].
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa kirjan nimellä aineistotietokanta Plussasta (www.libplussa.fi)....
