Kirjastonhoitajakollegat eri puolilta Suomea ehdottivat seuraavia teoksia, jotka sopivat kuvaukseen:
Jane Kirkpatrick: Rakkaus, kastele sydämeni (Aika, 1998)
Konrad Richter: Kivityttö (Wsoy, 1981, 2. painos 1987)
James Houston: Aavekettu (Tammi, 1979)
3d-tulostin on tällä hetkellä käytettävissä seitsemässä Helmet-kirjastossa. Helsingissä 3d-tulostin on Kaupunkiverstaalla (Kirjasto 10) ja Myllypuron mediakirjastossa. Espoossa 3d-tulostin löytyy Entressen, Ison Omenan, Tapiolan, Sellon ja Kivenlahden kirjastoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI
Aivan tuolla nimellä ei löydy kappaleita. Katri-Helena on esittänyt Esa Niemisen ja Jori Nummelinin kappaleen Kukat kellojaan soittaa.
Walter Raen (oikealta nimeltään Valto Tynnilä) ja Dagmar Parmasin Romantiikkaa ruusutarhassa ovat esittänyt mm. Raimo Piipponen, Jarkko Lehti, Leif Wager, Jose Kuusisto, Erkki Junkkarinen, Reijo Kallio, Erkki Ihalainen ja Erkki Eklund.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyisivät seuraavat teokset:
Atilla: Turkin kielen opas (2002)
Bayraktaroglu: Colloquial Turkish (1995)
Lewis: Turkish (1992)
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta (jota voit käyttää vain kirjastossa) löytyvät mm. seuraavat:
Serin: Workbook : for H. Sebüktekin's Turkish for foreigners (vol. 1) (1995)
Sebüktekin: Turkish for foreigners Vol. 1 (1995)
Bremer: Opi turkkia 1 (1988)
Tokat: Turkin kielioppi- ja harjoitusmoniste lukuvuodeksi 1985-86 (1987)
Internetissä ei todellakaan tunnu olevan hyviä suomenkielisiä sivuja 1960-luvun vaate- ja hiustyylistä. Makupaloissa (osoite: www.makupalat.fi ) on hyvää aineistoa otsikon vapaa-aika alla, mutta ei suomenkielistä. Wikipediassa on yleistä kuvausta 1960-luvun tapahtumista. Hiukan aiheeseen kuuluvaa on osoitteessa www.oph.fi/kulttuuri-ikkuna/esine/vaatetus/historiaa.html . Ehkäpä myös Googlella löytyvä Marin historiansivu, ja hakuehtoina marimekko + historia. - Mutta kokoelmassamme on suomenkielisiä kirjoja, jotka käsittelevät aihetta, esim.
Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan / Arja-Liisa Kuitunen (1998); 1900-luvun muodin historia / Gertrud Lehnert (2001); Historialliset päähineet, kampaukset ja korut / S. P. Skolnikov (...
Sekä täydennyshankinta että poistotyö ovat osa kirjastojen kokoelmatyötä. Kirjaston kokoelmaa voidaan täydentää, jos siinä havaitaan puutteitä. Jos esim. kirja osoittautuu suositummaksi kuin on etukäteen osattu ajatella, voidaan hankkia lisäkappaleita tarpeen mukaan.
Poistotyötä kirjastossa tehdään pitämään kokoelma elävänä ja ajantasaisena, sekä myös hyväkuntoisena. Poistotyön perusteet vaihtelevat kovasti kirjastoittain: pienen kirjaston kokoelma on erilainen kuin ison, pääkirjaston erilainen kuin sivukirjaston, asiakaskunta vaikuttaa säilyttämiseen ja kirjastolla voi olla myös säilytysvelvoitteita, jotka vaikuttavat poistamiseen.
Kirjaston hankintaohjelmasta käy ilmi, millä perusteella aineistoa kirjastoon hankitaan ja mitä kirjasto...
Terho Peltoniemi nimeää itse itsensä kuvittajaksi ja postikorttitaiteilijaksi. Hän on mm. kuvittanut Elina Kauton Hörölän väki -kirjoja, ja häneltä on julkaistu n. 700 postikorttia. Kovin paljon tietoa hänestä ei löytynyt, tältä Jyväskylän kaupunginkirjaston sivulta jonkin verran:
http://www3.jkl.fi/kirjasto/kirjailijat/hakemisto/peltoniemi.htm
Hei!
Tarkoitat mahdollisesti teosta
Hill, Margot Hamilton
The evolution of fashion : pattern and cut from 1066 to 1930 / Margot Hamilton Hill, Peter A Bucknell. - London : Batsford ; New York : Drama Book, 1987. - 225 s. : kuv. ; 33 cm
Sis. kaavamallit historiallisiin asuihin.
Kirjan kannet ovat vaaleanpunaiset ja kannessa on piirretty mies- ja naishahmo historiallisissa asuissa. Kirja on korkea (33 senttiä) ja sisältää kaavamalleja historiallisiin pukuihin.
Muita kaavoja ja kaavamalleja sisältäviä pukuhistoriallisia teoksia löytyy mm. luettelosta Wanhoja pukuja kaavoineen.
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/valikoima_wanhoja_pukuja.pdf
Emme pysty neuvomaan yksityiskohtaisissa lakiasioissa, mutta alla on osoitteita ja kirjallisuutta, joista löytyy tietoa aiheesta:
Verohallinnon sivulla mainitaan mm., että perukirjaan liitetään aiemmin kuolleen puolison perukirja ja jäljennös osituskirjasta tai perinnönjakokirjasta, jos ositus tai perinnönjako oli toimitettu vainajan ja ensiksi kuolleen puolison oikeudenomistajien välillä.
Sivulla on myös runsaasti lisätietoa ja palvelunumero.
http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Perinto/Perunkirjoitus_ja_per…(12851
Yleisestä oikeusaputoimistosta saa neuvontaa myös perunkirjoitusasioissa.
Oikeusaputoimistojen yhteystiedot: http://www.oikeus.fi/6068.htm
Muita lähteitä:
Puronen, Pertti:
Näin teen perukirjan, 2013 (5. uudistettu painos...
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjasssa on selvitelty nimien alkuperää. Tulppo-nimen juuret ovat 1600-luvun Pohjois-Pohjanmaalla. Jokitulppo-nimestä on maininta vuodelta 1687. Tulppo-nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Pentikäinen-nimi esiintyy jo 1500-luvulla. Se on yhdistettävissä Pentti-nimeen, joka pohjautuu nimeen Benedictus. Sukunimet-kirjaa voi lainata kirjastoista.
Tauno Palosta on kirjoitettu useitakin elämäkertoja:
Palo, Tauno: Käsi sydämellä. toim. Aino Räty-Hämäläinen. T 1969,
Saarikoski, Tuula: Tauno Palo - kolmen sukupolven sankari. T 1981,
Herrasmieskulkuri: Tauno Palo valkokankaalla. Suomen elokuva-arkisto
1994 (tämä on enemmänkin kuvaelämäkerta).
Lisäksi Tauno Paloa käsitellään esim. teoksessa Kansallisgalleria: suuret suomalaiset, osa 4. W+G 1996.
Tauno Palosta löytyy tietoa myös Kansallisbiografiasta, jonka osoite on http://www.kansallisbiografia.fi/ Hakulomakkeeseen voit kirjoittaa sekä suku- että etunimen, jolloin haku tapahtuu nopeasti.
Hei,
tietämättä, mikä on oma kirjastosi ja mitä kirjastojärjestelmää se käyttää, yritän vastata.
Todennäköisimmin käyttäjätunnus on oman kirjastokorttisi viivakoodinumero. Se on yleensä kirjastokortin edessä tai takana.
Yritäpä sitä!
Kyllä, ellei kyseessä ole lasten osaston aineisto. Varausmaksu on tällä hetkellä aikuisten aineistosta 0,50 € / kpl. Lasten aineistosta varausmaksua ei peritä.
Hei!
Kahden pelattavia pelejä ovat esim. Belote, Cribbage ja Kasino.
Sivulta http://www.korttipelit.net/ löytyy luettelo erilaisista korttipeleistä.
Piki-verkkokirjaston sivulta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 ilmenee, että Vesilahden kirjastosta löytyy useita kirjoja korttipeleistä, esim. Berndt Sundstenin kirjoittama Nuorten korttipelikirja.
Arkistolaitoksen VAKKA-tietokannasta löytyivät seuraavat kartat, joista voisi löytyä haettua tietoa:
E44; 15/8-17 Valli; N:o 15 Mäkelä, halkomiskartta ja -asiakirjoja 1899; E44c: 7/45-48 Valli, 0,2042 N:o 6 Mäkelä RN:o 6: 14-16, lohkominen 1920; E44c: 7/71-74 Valli; 0,1666 N:o 15 Mäkelä RN:o 15: 13-18, v.al.lohkominen 1923. Kartat kuuluvat sarjaan Maanmittaushallituksen uudistuskartat ja -asiakirjat Vaasan lääni. Kartat ovat käytettävissä mikrofilminä, joiden kaukolainausta voitte kysyä lähikirjastostanne.
Arkistolaitoksen www-sivut: http://www.arkisto.fi/, VAKKA-tietokanta: http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/EtuSivu.action
Kyseinen laulu on R. Raalan säveltämä Pieni pilvi. Äänitettä laulusta ei löydy. Karkea melodianuotinnos ilman sointumerkkejä löytyy R. Raalan julkaisusta Laululeivonen. Tämän sävelmäkokoelman on julkaissut Kustannusosakeyhtiö Otava useina erillisvihkoina 1912-1930. Joissakin kirjastoissa erillisvihot löytyvät yksiin kansiin koottuna kokoelmana.
Sanalla "kortteeri" tarkoitetaan yleiskielessä majapaikkaa, tilapäistä asuntoa, asuntolaa tai muuta vastaavaa paikkaa, jossa voi yöpyä. Oma koti ei ole kortteeri, mutta satunnaiselle vieraalle se voi sellaisena toimia. En itse löytänyt ilmaisulle mitään historiallista yhteyttä pakkotyölaitoksiin, joiden yhteydessä se kuulostaisi mielestäni oudolta, koska niissä oleskelu ei ole samalla tavalla tilapäistä. Sanan "kortteeri" alkuperä on todennäköisesti neljännestä tarkoittava sana, mahdollisesti ruotsin kielen "kvarter"-sanan mukaan.
Vuodesta 1680 lähtien maaseudulla oli käytössä pitäjänkäsityöläisjärjestelmä. Pitäjänkäsityöläiset olivat yhteisössään arvostettuja henkilöitä. Heidän oli anottava toimeensa ja sitä ennen saatava pitäjäläisiltä suositus, jossa heidät tunnettiin hyvätapaisiksi ja luotettaviksi henkilöiksi. Yleensä pitäjänräätälit kiersivät kutsusta talosta taloon ja heitä kuten muitakin käsityöläisiä kohdeltiin paremmin kuin muuta työväestöä. Ammatti ei kuitenkaan tuottanut tuohon aikaan suurta varallisuutta, kuten Anne Metsäpuron sukututkimuksen perukirjasta voi päätellä.
http://www.kellomuseo.fi/kasityolaisuus.swf
http://www.kirjastovirma.fi/ylivieska/juurikosken_partaalla/kasityolais…
http://anne.metsapuro.com/Pitajanraatali_Matti_Mikonpoika_Lindstrom....
Venäjänkielen taitoinen henkilö ehdotti seuraavaa syntymäpäivärunoa. Runon lopussa lukee hyvää syntymäpäivää venäjäksi.
От души хочу поздравить
С днем рождения тебя,
Пожелаю в этот праздник
Много радости, добра.
Жизнь твоя пусть будет яркой,
Будь с улыбкою всегда.
Ты иди по жизни смело,
Не волнуйся никогда.
Пусть мечты твои и цели
Все сбываются всегда.
Напоследок пожелаю
Я здоровья и тепла.
С днем рождения !!!!
Tuntemattoman sotilaan huumori on niin laaja aihe, ettei sitä ole mahdollista selostaa tämän vastauksen puitteissa kuin esimerkinomaisesti. Esimerkiksi sotamies Honkajoki lukee humoristisen rukouksen, jossa rukoilee Jumalaa suojelemaan eri tahoja – ja erityisesti Suomen herroja lyömästä päätänsä ”Karjalan mäntyyn”. Petroskoissa taas Vanhala väittää upseerille heidän olevan ”Kuopion potkukelkkapataljoonasta”. Koko ajatus moisesta yksiköstä on kerrassaan naurettava ja absurdi, ja se huvittanee sekä kirjan hahmoja että lukijaa.
Tuntematon sotilas on täynnä humoristisia kohtia, joten niitä ei ole mahdollista listata. Suosittelen lukemaan teoksen, niin sieltä niitä voi helposti toimia.
Stressiin Linnan romaanissa on varmasti monenlaisia...
